1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

Ylen entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Marja Manninen avaa, miksi Venäjä on lähellä kaaosta – syyt 1990-luvulla

Moskovassa viisi vuotta Ylen kirjeenvaihtajana toiminut Marja Manninen kertoo taustoista, jotka ovat johtaneet Venäjän nykytilanteeseen.

Venäjä
nainen kirjoittaa tietokoneella pöydän ääressä
Marja Manninen viettää nykyään eläkepäiviään Haminassa. Kirsi Lönnblad/Yle
Marja Manninen kertoo, millaisena hän näkee Venäjän tilanteen nyt. Kirsi Lönnblad haastattelee.

Marja Manninen ei voi olla huolestumatta seuratessaan viimeaikaisia mielenosoituksia ja liikehdintää Venäjällä.

– Se protestiliike alkoi jo silloin, kun olin Moskovassa kirjeenvaihtajana. Se mikä tapahtuu nyt, on sille jatketta, sanoo Manninen.

Marja Manninen oli Ylen Moskovan kirjeenvaihtajana viiden vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Venäjää ja entistä Neuvostoliittoa hän alkoi seurata läheltä jo vuosikymmeniä aiemmin ollessaan Ylen valtakunnan toimittajana aivan itärajan pinnassa Lappeenrannassa.

Nyt eläkeläisenä ja yksityisenä kansalaisena Manninen on paitsi huolissaan myös peloissaan niin venäläisistä mielenosoittajista kuin Venäjällä työskentelevistä tiedotusvälineiden edustajista.

– Venäläiset protestoijat ottavat aivan valtavan riskin, koska protesteissa voi tapahtua mitä tahansa. Kiinniotot tapahtuvat sattumanvaraisesti, ja siellä voi pahimmassa tapauksessa menettää henkensä tai ainakin terveytensä, sanoo Manninen.

Poliisi lyö pampulla mielenosoittajaa, taustalla poliiseja ja mielenosoittajia
Poliisi hajotti oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tukimielenosoituksia kovin ottein viime viikonloppuna.Maxim Shipenkov / EPA

Pidätetyt tai kiinniotetut protestoijat voivat menettää kansalaisluottamuksensa, omaisuutensa, perheensä tai esimerkiksi työpaikkansa. Jopa mahdollisuus saada haluamansa koulutus voi mennä.

Kiinniotetuille ja tuomituille vankeusrangaistukset voivat olla todella pitkiä.

– Niinhän tapahtui jo vuosina 2011–2012, kun protestiliike nujerrettiin. Protesteissa on mukana paljon nuoria ihmisiä, joten kyse on heidän tulevaisuudestaan, sanoo Marja Manninen.

Riski suuri

Mielenosoituksia eri puolilla Venäjää seuraa lukuisa määrä venäläisiä ja ulkomaisia toimittajia sekä kuvaajia. Myös heille tilanne on vaarallinen.

Vaarallisin se on niille venäläisille toimittajille ja kuvaajille, jotka ovat ulkomaisten tiedotusvälineiden palveluksessa.

– Esimerkiksi Ylen nykyisen Moskovan kirjeenvaihtajan Erkka Mikkosen kuvaaja on joutunut kokemaan, mitä on tulla kiinniotetuksi, pamputetuksi ja suljetuksi pidätysautoon. Venäjän ulkoministeriön myöntämällä laminoidulla akkreditointikortilla ei ollut mitään merkitystä tuollaisessa tilanteessa, kertoo Manninen.

Manninen muistuttaa, että ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat ovat paikan päällä aina muutaman vuoden, mutta paikallisten kuvaajien pitäisi jatkaa Venäjällä loppuelämänsä.

– Heille on aikamoinen riski olla ulkomaalaisen tiedotusvälineen palveluksessa.

Marja Manninen.
Marja Manninen raportoi Ylelle muun muassa Ukrainan-kriisin aikaan Donetskista.

Kun Marja Manninen aloitti Ylen Moskovan kirjeenvaihtajana, hän näki silloisten pienten mielenosoituksien kylteissä luvun 31. Se viittaa Venäjän perustuslain 31. pykälään, joka takaa venäläisille vapaan kokoontumisoikeuden.

– Ihmisillä on periaatteessa mahdollisuus ja oikeus sanoa mielipiteensä, mutta vuonna 2011 alkaneen mielenosoitusaallon jälkeen kaikkia määräyksiä on kiristetty niin, että mikä tahansa mielenosoittaminen on kiellettyä, ellei sille ole haettu erikseen lupaa.

Palatsidokumentti

Marja Manninen kertoo seuranneensa jo kirjeenvaihtajavuosinaan Aleksei Navalnyin tekemisiä. Monet venäläiset muistavat Navalnyin juuri niistä tapahtumista, joissa hän esiintyi osana äärikansallista Venäjä venäläisille -liikettä.

– Navalnyi alkoi vedota laajempaa kansanjoukkoon ja varsinkin nuorempiin venäläisiin siinä vaiheessa, kun hän alkoi tehdä korruptioon liittyviä tutkimuksiaan ja pyrki osoittamaan, että Vladimir Putin on varas.

Manninen uskoo, että jo silloin Navalnyin ääni kuului Kremliin, mutta siitä ei välitetty.

– Putin uskoi, ettei Navalnyista eikä muistakaan protestoijista ole hänelle vaaraa.

Venäläinen oppositiojohtaja Alexei Navalny passintarkastuksessa Moskovan lentokentällä.
Venäläinen oppositiojohtaja Alexei Navalny passintarkastuksessa Moskovan lentokentällä sunnuntaina 17.1.2021.Kirill Kudryavtsev / AFP

Kun murhayrityksestä selvinnyt oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kolmisen viikkoa sitten saapui saksalaisesta sairaalasta Moskovaan, hän joutui heti pidätetyksi. Samaan aikaan Navalnyin tiimi julkaisi Youtubeen videon, jossa syytettiin presidentti Vladimir Putinia korruptiosta ja sekaantumisesta Pietarin sataman hämäräbisneksiin.

Videolla myös kerrotaan Putinin omistavan Mustanmeren rannalla valtavan palatsin, jonka koko on yli 17 000 neliömetriä.

Putin on kiistänyt väitteet.

Marja Mannisen mielestä videon julkaiseminen juuri tuolla hetkellä on osoitus siitä, miten Navalnyi joukkoineen osaa käyttää sosiaalista mediaa.

– Oli Navalnyiltä fiksu veto, että juuri siinä vaiheessa, kun hän palaa Moskovaan, julkistetaan dokumentti Mustanmeren palatsista. Se oli erinomainen veto, mutta katsotaan nyt, mitä tässä vielä ehtii tapahtua.

Taustat kaukana

Jotta nykyaikaa voi ymmärtää, pitää oikeastaan palata Neuvostoliiton romahdukseen ja Venäjän syntyyn eli vuosien 1991 ja 1992 taitteeseen.

– Ne, jotka silloin yrittivät luoda uuden järjestelmän Neuvostoliiton tilalle, epäonnistuivat. Lopputuloksena oli sekasorto ja kaaos, kertoo Manninen.

Sellaista aikaa ei haluta enää takaisin. Niinpä juuri ne ihmiset, jotka muistavat 1990-luvun ja elivät tuolloin, haluavat vahvan presidentin, siis Putinin.

– Heillä on ollut koko ajan ajatus, että Putin silloin pelasti Venäjän kaaokselta.

1990-luvun sekasorron ja kaaoksen kokeneet ovat Mannisen mukaan se ydinjoukko, joka vastustaa Aleksei Navalnyiä.

– Vastustajien mielestä mielenosoitukset ovat riski paluusta 1990-luvun kaoottiseen tilanteeseen. Venäläinen haluaa rauhaa ja turvallisuutta.

Vladimir Putin
Venäjän presidentti Vladimir Putin voi viime vuonna tehtyjen lakimuutosten avulla jatkaa virassaan vuoteen 2036 saakka. EPA

Vladimir Putinin presidenttikausi alkoi yli 20 vuotta sitten, vuonna 2000. Se on niin pitkä aika, että Putinin valtakaudella on ehtinyt kasvaa kokonaan uusi nuori sukupolvi, jolla ei enää ole mielikuvaa elämästä 1990-luvulla.

– Uusi sukupolvi on elänyt vain Putin kautta ja on siihen tyytymätön. Ne, jotka ovat lähteneet kaduille mielenosoituksiin, ovat selkeästi sitä mieltä, ettei heillä ole mitään menetettävää. Kaikki on heidän mielestään jo huonosti. Siksi he näköjään ovat valmiita ottamaan riskin.

Vladimir Putinin vallassa pysyminen nojaa Marja Mannisen mielestä siihen, että Venäjällä Putin on saanut tukijoikseen merkittävässä asemassa olevia henkilöitä, oligarkkeja.

– Putinilla on oligarkkien tukiryhmä ympärillään. Lisäksi hän hallitsee koko voimakoneistoa eli armeijaa, poliisia, turvallisuusjoukkoja ja kansalliskaartia. Niin kauan kuin tämä liitto pysyy, myös Putin pysyy vallassa. Putinin asema on erittäin vahva.

Entä tulevaisuus?

Jos mielenosoitukset edelleen laajenevat, on Venäjän presidentti Vladimir Putinin syytä Marja Mannisen mielestä olla huolissaan.

Putin ei voi tarkalleen tietää, miten laajalle Navalnyin kannatus on levinnyt. Putin ei voi myöskään tietää, mitä tapahtuu, kun Navalnyi on tuomittu useaksi vuodeksi vankilaan.

Tilanne alkaa Mannisen mielestä muistuttaa tapahtumia Valko-Venäjällä.

– Putin ei ole tähän mennessä lausunut edes Navalnyin nimeä julkisesti, millä hän on osoittanut olevansa täysin välinpitämätön Navalnyin suhteen. Putinin tilanne alkaakin olla jo melkein samanlainen kuin Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenkalla. Myös Lukašenka tietää, että koko kansa ei olekaan enää hänen takanaan, sanoo Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Marja Manninen.

Eläkkeelle jäävä toimittaja Marja Manninen haastateltavana Radio Suomen ajantasa-ohjelmassa.
Toimittaja Marja Manninen on eläkkeelläkin arvostettu Venäjä-tuntija.Kari Ahotupa / Yle

Lue seuraavaksi: Suomalaiset tutkijat Venäjän tilanteesta: Vladimir Putin on menettänyt otteensa nuoriin

Tänään on iso päivä Venäjällä – syöstäänkö Vladimir Putin pian vallasta? Tässä kolme skenaariota tulevasta (31.1.2021)

Poliisi käytti kovia otteita Venäjällä: Yli 1400 Navalnyin kannattajaa pidätettiin – lue tästä kooste eilisen ja yön tapahtumista (2.2.2021)

Lue seuraavaksi