1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmarkkinapolitiikka

Mitä nuoret ajattelevat työajan pidentämisestä ja palkkajoustoista? Tuore raportti ei näe juuri eroa alle ja yli kolmekymppisten asenteissa

Valtion nuorisoneuvosto selvitti nuorten näkemyksiä työmarkkinapolitiikasta.

työmarkkinapolitiikka
Etätyöntekijä tekee töitä.
Koronapandemia ajoi suomalaiset etätöihin. Kuvituskuva.Petteri Juuti / Yle

Suomalaisnuorten ajatukset työmarkkinapolitiikan kuumista kysymyksistä, kuten paikallisesta sopimisesta, vastaavat melko lailla muun väestön näkemyksiä.

Asia käy ilmi Valtion nuorisoneuvoston teettämästä, tuoreesta Nuorten sopimusyhteiskunta: 16–29-vuotiaiden näkemykset työmarkkinapolitiikasta -raportista (siirryt toiseen palveluun).

Raportissa selvitettiin nuorten käsityksiä paikallisen sopimisen laajentamisesta, palkankorotusten joustoista ja työaikojen pidentämisestä yritysten työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi sekä työttömyyskassojen jäsenyyden muuttamisesta pakolliseksi.

Raportin tehnyt yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta arvioi tulosten haastavan näkemystä siitä, että nuoret toivoisivat merkittävästi toisenlaista työmarkkinapolitiikkaa kuin vanhempansa – tai että nykyisenkaltainen sopimusyhteiskunta koettaisiin nuorten keskuudessa historiallisena riippakivenä.

– Tietysti on vaikea erottaa, millainen vaikutus koronakriisillä on ollut näihin asenteisiin. Tätä voitaisiin selvittää enemmänkin, Wass sanoo.

Puolet kannattaa paikallista sopimista, vajaa viidennes ei osaa sanoa

Hieman yli puolet nuorista vastaajista kannattaa raportin mukaan paikallista sopimista eli sitä, että työehdoista ja palkoista voitaisiin sopia entistä enemmän yritystasolla.

Koko väestön tasolla kannatusta on kuitenkin enemmän. Iso osa nuorista vastaajista, vajaa viidennes, ei osaa kertoa kantaansa.

Hanna Wass arvioi tuloksia kiinnostaviksi, sillä nuoret vastaajat eivät myöskään peilaa asenteitaan menneisiin kiistakysymyksiin.

– Hehän eivät ajattele esimerkiksi mitään Esko Ahon (kesk.) työreformeja, vaan kokevat kysymykset nykyajassa, Wass sanoo.

– Työnantajan kanssa haluttaisiin sopia ehkä ilman turhaa byrokratiaa lomista ja vaikkapa lisistä. Mutta kun tullaan hankaliin ja hiertäviin kysymyksiin, näkyy jännite.

Paikallisen sopimisen suosio ei siis muutu suoraan kannatukseksi palkkajoustoille eikä työajan pidennykselle.

Siinä missä kaikilta vastaajilta 43 prosentista löytyy ymmärrystä matalammille palkankorotuksille kilpailukyvyn nimissä, nuorilla vastaava osuus on 32 prosenttia.

Ehdotus työaikojen pidentämisestä herättää vastustusta jopa 84 prosentissa nuorista.

Liiton tai kassan jäsenyys ei merkittävästi muuta näkemyksiä

Raporttia varten tehdyssä kyselyssä selvitettiin myös kannatusta pakolliselle työttömyyskassajäsenyydelle. Nuorilla ymmärrystä tällaiselle ratkaisulle oli muuta väestöä vähemmän.

Raportti summaa, että ylipäänsä iällä on heikko yhteys työmarkkinasopimiseen liittyvistä käsityksistä.

Myöskään ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyys ei merkittävästi muuta nuorten näkemyksiä. Raportin mukaan jäsenyys on ”tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä ainoastaan paikalliseen sopimiseen, jonka kannatusta ammattiliittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen odotetusti vähentää”. Tältä osin nuoret poikkeavat 30–64-vuotiaista työikäisistä.

Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin 5. helmikuuta klo 23 saakka.

Lue seuraavaksi