1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret aikuiset

Poikkeusaika vie nuorilta monet sukupolvikokemukset, ja siksi se ottaa niin koville – Jenni Hirvonsalo: "Sellainen olo, että on jäänyt jostain paitsi"

Penkkarit, opintojen aloittaminen, fuksiaiset, kesätyöt – monet nuoruuteen kuuluvat asiat ovat korona-aikoina aivan erilaisia kuin ennen.

nuoret aikuiset
Jenni Hirvonsalo Oulun yliopiston autiossa aulatilassa.
Jenni Hirvonsalo aloitti lääketieteen opinnot Oulussa syksyllä. Toiveet vilkkaasta opiskelijaelämästä eivät ole toteutuneet, kun yhteydenpito ja opinnot on nyt hoidettava etänä.Paulus Markkula / Yle

Viime keväänä Jenni Hirvonsalo luki yliopiston pääsykokeisiin. Unelma lääketieteen opinnoista oli motivoinut hänet jo syksyllä korottamaan ylioppilastutkinnon arvosanoja ja hinku lääkikseen Ouluun oli kova. Kotona pänttäämiseen lisäintoa antoi ajatus tulevasta vilkkaasta, iloisesta opiskelijaelämästä.

Hirvonsalo sai opiskelupaikan ja muutti Kemistä Ouluun. Opiskelupaikasta hän kertoo olevansa hyvin onnellinen, mutta ensimmäisestä opiskeluvuodesta on tullut hyvin erilainen kuin hän vielä keväällä kuvitteli ja toivoi.

– Ei ole ollut sellaista tilannetta, että olisin nähnyt jokaisen omalta vuosikurssiltani. Kiitollinen olen siitä, että edes jotain on pystytty järjestämään, mutta kyllä sellainen olo on, että on jäänyt jostain paitsi.

Tampereen yliopiston dosentti ja Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Sofia Laine ymmärtää hyvin harmin ja pettymyksen vanhojentanssien, penkkareiden, fuksiaisten, valmistujaisten tai lakkiaisten peruuntumisesta, kutistumisesta tai siirtymisestä jonnekin tulevaisuuteen.

Laine tähdentää, että esimerkiksi penkkarit ja uusien opiskelijoiden kasteet eivät ole mitä tahansa irrottelujuhlia, vaan niillä on tärkeä tehtävä aikuistumisessa. Ne ovat merkityksellisiä sosiaalisia siirtymäriittejä, askeleita uuteen identiteettiin. Nyt näihin traditioihin uhkaa tulla katkos.

– Juuri 17–25 -vuotiaat ovat erityisen otollisessa ikävaiheessa avainkokemukseen, ikäryhmän yhteiseen kokemukseen, joka sitoo heitä sukupolvena yhteen. Vahva avainkokemus voi vaikuttaa koko elämään, Laine muistuttaa.

Lue myös: Katkeruutta, uupumusta ja yksinäisyyttä – Ylen kysely paljastaa, miten kypsiä amislaiset ja lukiolaiset ovat etäopiskeluun: “2004 syntyneistä tulee väliinputoajia”

Jenni Hirvonsalo tekee töitä tietokoneella Oulun yliopistolla.
Jenni Hirvonsalon käynnit yliopistolla ovat olleet harvassa. Paulus Markkula / Yle

Vuosi on nuorelle pitempi kuin keski-ikäiselle

Korona on aiheuttanut pettymyksiä ja vaikeuksia kaikille, mutta suhteutettuna elinvuosiin iskut osuvat nuoriin ehkä kaikkein kovimmin. Vuosi poikkeusoloja on parikymppiselle paljon isompi pala kuin keski-ikäiselle.

Pahimmassa tapauksessa sama ikäluokka voi jäädä ilman kaikkia tai ainakin useita nuoruusvaiheeseen liittyviä merkkipaaluja. Tiedossa on vähintäänkin hyvin erilainen sukupolvikokemus kuin kymmenillä aiemmilla ikäluokilla.

"Kyllä välillä miettii, kauanko tässä vielä pitää odottaa."

Jenni Hirvonsalo, lääketieteen opiskelija

Tapahtumien peruuntuminen ja kontaktien puute iskee juuri siihen elämänvaiheeseen, jonka pitäisi tarjota runsaasti uusia iloisia kokemuksia, huoletonta hauskanpitoa, uusia ystäviä, seurustelukumppaneita, elämän läpi kantavia muistoja.

Ongelmallista on muun muassa se, että luontevat tilaisuudet etsiä kumppania, romantiikkaa, erotiikkaa ja seksiä ovat vähissä.

– Kyllä aikuistumiseen kuuluu se, että intiimejä ihmissuhteita syntyy, tapaillaan, seurustellaan. Onkin iso kysymys, kuinka sitä voi toteuttaa tässä koronan ajassa, Sofia Laine pohtii.

Erilaisia videoyhteyksiä ja somekanavia käytetään tietysti ahkerammin kuin koskaan paikkaamaan lähikontaktien puutetta. Oikeita tapaamisia, kosketuksesta puhumattakaan, virtuaaliyhteydet eivät voi korvata.

Jenni Hirvonsalon opinnot ovat sujuneet suurimmaksi osaksi videoyhteyksien varassa, syksyllä sentään pääsi pienryhmissä hiukan tutustumaan muutamiin opiskelukavereihin.

– Onhan tämä vähän yksinäistä enkä ollut valmistautunut ihan tällaiseen. Pääsykokeisiinkin jaksoi lukea osin sillä ajatuksella, että sitten on niin paljon muutakin, uusia ihmisiä, paljon tapahtumia ja kaikenlaista uutta, mitä opiskelijaelämään kuuluu. Mutta se ei sitten onnistunutkaan, Hirvonsalo huokaisee.

"Toivottavasti kunnon penkkarit voidaan järjestää"

Ounasvaaran lukion abiturientti Viljami Siivola valmistautuu parhaillaan ylioppilaskokeisiin ja pyrkii pysymään terveenä.

Rovaniemellä, kuten monessa muussakin paikassa, vanhojentanssit ja penkkarit on siirretty helmikuulta tuonnemmaksi, tällä tietoa huhtikuulle. Siivola toivoo, että tilanne paranee kevättalvella riittävästi.

Viljami Siivola, Abiturientti2021, Roi
Abiturientti Viljami Siivola toivoo muiden nuorten tavoin, että lukioajan isot kohokohdat eli penkkarit, vanhojentanssit ja lakkiaiset pystytään toteuttamaan keväällä. Viljami Siivola

– Toivottavasti kunnon penkkarit voidaan järjestää, kyllä se kuuluu koko kouluajan kohokohtiin, Viljami Siivola sanoo.

Harmistuksesta ja epävarmuudesta huolimatta Siivola pitää oikeana ratkaisuna siirtää penkkareita, jotta abien osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin ei vaarantuisi ja jotta koronatartunnat eivät riistäytyisi.

Myös ylioppilasjuhlien järjestäminen on täysi kysymysmerkki.

– Sen näkee sitten kesän kynnyksellä, mutta toivottavasti voi ottaa kaiken irti. Lakkiaiset on kuitenkin nuoren ihmisen aikuisuuden kynnyksellä isoimpia tapahtumia, eikä tiedä, milloin voisi olla seuraava tämäntyyppinen juhla.

Ykkösten kastejuhlasta jäi hauska muisto

Pekka Riihiaho muutti syksyllä Kuusamosta ja aloitti musiikkiteknologin opinnot Torniossa Lappian pop-& jazzkonservatoriossa. Hänelle ikävintä koronarajoituksissa on liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien vähyys. Musiikkiharrastustaan hän pystyy ylläpitämään oppilaitoksen tiloissa vapaa-aikanakin.

– Monille saattaa olla ongelma, ettei pääse kokoontumaan ja juhlimaan, ja ravintolat ja yökerhot ovat kiinni. Itse en ole bilettäjätyyppi, joten se ei niin harmita.

Pekka Riihiaho ja opettajansa Tuomas Lampela koulun salissa miksaamassa bändiharjoituksia
Pekka Riihiaholle musiikista on löytynyt rakas harrastus, mutta nyt hän saa musiikin parista myös ammatin. Tulevaa musiikkiteknologia ohjaa konserttiharjoituksessa opettaja Tuomas Lampela.Antti Ullakko / Yle

Vaikka Riihiaho ei yökerhoja juuri kaipaa, harvat muunlaiset yhdessäolon hetket ovat olleet arvokkaita. Opinnot alkoivat jo elokuun alussa, jolloin koronatilanne oli vielä aavistuksen helpompi, joten tuolloin pystyttiin järjestämään joitakin tapahtumia ja tutustumisiltoja. Uusien opiskelijoiden kastajaisetkin voitiin pitää.

– Se oli kyllä hauska tilaisuus, kun me ykköset saimme virallisen kasteen opiskelijoiksi. Oltiin kyllä onnekkaita siinä, että päästiin heti alussa tutustumaan ihan kunnolla, Riihiaho kertoo hymyillen.

Moni tuntee yksinäisyyttä

Opiskelijoiden murheet on huomattu laajasti esimerkiksi opiskelijahuollossa. Tutkija Sofia Laine kertoo, että ahdistuneisuutta ja yksinäisyydestä juontuvia mielenterveyspulmia on monella.

Jo syksyllä, hiukan helpomman kesäajan jälkeen, joka neljäs yli tuhannesta Nuorisotutkimusseuran kyselytutkimukseen vastanneista kertoi kokeneensa yksinäisyyttä (siirryt toiseen palveluun).

Myös Helsingin yliopiston loppuvuonna tekemä tutkimus (siirryt toiseen palveluun) paljastaa, että lukuisat opiskelijat voivat huonosti. Tutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia vastanneista oli joko täysin uupunut tai uupumusriskissä.

Lisähuolia tuo epävarmuus harjoittelupaikoista ja kesätöistä, pitkäaikaisista työsuhteista puhumattakaan. Haaste jaksaa opiskella tutkinto valmiiksi ja saada jalka työelämään tuntuu isolta, Laine toteaa.

"Kyllä nykyiset nuoret aika pioneereina elävät tätä suljetun sosiaalisuuden nuoruuttaan."

Sofia Laine, dosentti, erikoistutkija

Ja kun mieliala on alamaissa, se tietysti säteilee myös opiskeluun ja motivaatioon. Laineen mukaan pitkin syksyä ja talvea on kantautunut toiselta asteelta viestejä siitä, että etäopiskelu käy niin kuormittavaksi ja yksinäiseksi, että opintojen lopettaminen pyörii mielessä.

Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen dosentti Sofia Laine
Tämän ajan nuoret ovat aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin edeltävät sukupolvet, sillä he joutuvat elämään suljetun sosiaalisuuden nuoruutta, sanoo nuorisotutkimukseen perehtynyt dosentti Sofa Laine.Sami Perttilä

Jenni Hirvonsalo pitää itseään kaikesta huolimatta onnekkaana.

Hän on kiitollinen opiskelupaikasta, Oulu oli jo ennestään melko tuttu kaupunki, kavereitakin siellä jo oli, ja lisäksi hän ehti löytää pienryhmistä samanhenkisiä opiskelukavereita.

Arjen ja asunnon Hirvonsalo jakaa miesystävänsä kanssa.

– Se on ollut iso apu. Toinen opiskelee olohuoneessa, toinen makuuhuoneessa. Ymmärrän hyvin, kun yksinasuvat kaverit kertovat, että tuntuu yksinäiseltä.

Tätä eivät äidit ja isät kokeneet nuoruudessaan

Nuoret ovat kuulleet edellisten sukupolvien kertovan muistojaan siitä, mitä kaikkea jännää sosiaalista opiskelijaelämässä on tapahtunut.

– Moni on odottanut, milloin se villi nuoruuden vaihe oikein alkaa. Ja sitten yhtäkkiä meneekin koko yhteiskunta ja sosiaalinen elämä kiinni, kuvailee tutkija Sofia Laine koettua täyskäännöstä.

Millainen jälki tästä sitten aikuistuvien nuorten mieleen voi jäädä? Laineen mukaan sitä on vaikea tietää, sillä tällaista sosiaalista sulkua ei ole koettu.

– Lähihistoriassa ei ole tällaisesta esimerkkejä. Kyllä nykyiset nuoret aika pioneereina elävät tätä suljetun sosiaalisuuden nuoruuttaan.

Laine toivoo esimerkiksi opiskelijajärjestöiltä entistä enemmän luovia ideoita ja ratkaisuja, jotta edes verkon välityksellä voitaisiin järjestää kohtaamisia ja juhlia eristyneisyyden vähentämiseksi.

Tähän juttuun haastatellut nuoret aikuiset tuntuvat suhtautuvan tilanteeseen hyvin vastuullisesti ja pitkämielisesti. Jotain pientä hampaankolossa kuitenkin ymmärrettävästi on.

– Kyllä harmittaa, kun väliin jää jokin sellainen kokemus, jota on hirveästi odottanut. Moni sanoo, että kyllä sitä voi vuodella lykätä ja kyllä se sieltä vielä tulee, mutta kyllä välillä miettii, kauanko tässä vielä pitää odottaa, Jenni Hirvonsalo puuskahtaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella tiistaihin kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

5 nuorta kertoo, mikä ahdistaa – kaiken keskellä on myös toivoa: kasvamassa on sukupolvi, joka puhuu asioista ääneen

"En jaksa enää etäkoulua", tiivistää 19-vuotias roomalainen Adriano Aliboni eurooppalaisten nuorten tunteet

Korona-aika kypsyttää nuoria, kun "kaikki on kiinni eikä ole festareita eikä keikkoja" – Huomisesta lähtien harrastuksia avataan pääkaupunkiseudulla

Edit 17.2.2021 klo 9.55 Poistettu sana "sukupolvikokemuksia" jutun viidennen kappaleen lauseesta "Ne ovat merkityksellisiä sosiaalisia siirtymäriittejä, askeleita uuteen identiteettiin".

Lue seuraavaksi