1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähkömarkkinat

Näin toimii sähköyhtiö, jonka toiminnasta valitettiin viime vuonna liki 1 000 kertaa – rahojaan ilman jäänyt asiakas: "Viranomaiset ovat aivan kädet pystyssä"

Fi-Nergy työllistää valvovia viranomaisia enemmän kuin mikään muu sähköyhtiö Suomessa.

Kati Arell on yrittänyt periä saataviaan sähköyhtiö Fi-Nergyltä jo neljä kuukautta. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Kaarinalainen Kati Arell teki vuonna 2019 kaksivuotisen määräaikaissopimuksen sähköyhtiö Fi-Nergy Voiman kanssa. Yritys löytyi netistä hintavertailupalvelun kautta.

– Valitsin ihan puhtaasti hinnan perusteella, enkä osannut epäillä mitään. Mikään hälytyskello ei soinut.

Suurin osa suomalaisista sähköyhtiöistä siirtyi lukemaperusteiseen eli todellisen sähkökulutuksen mukaiseen laskutukseen vajaa kymmenen vuotta sitten.

Fi-Nergyllä oli kuitenkin käytössään arviolaskutus eli joka kuukausi veloitettiin ennakkoon arvioitu sähkönkulutus. Arvio oli aina huomattavasti suurempi kuin todellinen kulutus. Erotus oli tarkoitus tasata eli palauttaa ylimääräiset rahat asiakkaalle.

– Sopimusehdossa oli, että he säännöllisesti tulevat tasaamaan näitä ennakkoon maksettuja maksuja, Arell kertoo.

Arell havahtui ongelmaan vasta kuukausien kuluttua. Hän huomasi, ettei hänelle ollut maksettu kulutuksen ylittävää rahaa takaisin kertaakaan.

Hän lähti kyselemään yhtiöstä tasauslaskujensa perään.

– Siellä pahoiteltiin, että voi voi, onkin unohtunut tasata kulutuslaskut.

Ongelmat vaan jatkuivat

Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen Kati Arell sai asioida Fi-Nergyn kanssa kuukausittain.

– Eivät he itsenäisesti niitä tasausmaksuja lähettäneet, niitä sai useaan kertaan pyytää.

Kesällä 2020 tilanne meni sellaiseksi, että Fi-Nergy ei maksanut hyvityksiä enää ollenkaan. Kati Arell päätti lopettaa määräaikaisen sopimuksensa kesken sopimuskauden. Yhtiö suostui tähän, ja sopimus päättyi syyskuussa 2020.

Kati Arellille jäi yhtiöön kuitenkin saatavina monen kuukauden tasausmaksut. Niitä hän on yrittänyt periä neljä kuukautta.

– Olen niitä sieltä karhunnut puhelimitse, sähköpostitse ja kuluttajaneuvojan kautta, enkä ole saanut.

Arellin saatavat eivät ole järin suuret, mutta harmistus on suuri. Asiakkuus Fi-Nergyn kanssa jätti pahan maun suuhun.

– Olen melko paljon joutunut käyttämään omaa aikaani näiden sotkujen selvittämiseen.

Valituksia kymmeniä joka kuukausi

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV) Kati Arellin tapaus kuulostaa liiankin tutulta. KKV:n johtava asiantuntija Jukka Kaakkola sanoo, että mikään muu sähköyhtiö ei ole työllistänyt virastoa niin paljon kuin Fi-Nergy.

– Kyllä se ihan omassa sarjassaan on, kun katsotaan näitä valituksia, mitä sieltä tulee. Yhtiön toimintatavat eivät kyllä hyviin menettelytapoihin kuulu.

Kuva: Yle

Viime vuonna Fi-Nergystä valitettiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoon lähes tuhat kertaa. Edellisvuonna määrä oli viisisataa. Tänä vuonna tammikuussa valituksia on tullut jo yli viisikymmentä.

– Valtaosa valituksista on laskutukseen liittyviä. Kuluttajat eivät ole saaneet tasauslaskuja ja sinne on kertynyt näitä ennakkomaksuja. Kun sopimus on päättynyt, kuluttajat eivät ole rahojaan saaneet, Jukka Kaakkola sanoo.

Ei vastata selvityspyyntöihin

Fi-Nergy perustettiin vuonna 2017. Sillä on asiakkaita 20 000. Ongelmia on ollut heti alusta lähtien.

Valitusten tulva sai Kilpailu- ja kuluttajaviraston tarttumaan toimeen vajaa vuosi sitten. Huhtikuussa 2020 KKV haastoi Fi-Nergyn markkinaoikeuteen (siirryt toiseen palveluun). Yhtiötä uhataan useilla 100 000 euron uhkasakoilla, ellei se muuta laskutus- ja sopimuskäytäntöjään.

Asian käsittelyä ei ole vieläkään oikeudessa aloitettu, joten Fi-Nergy voi jatkaa toimintaansa entiseen malliin.

En tiedä, mistä ne valitukset ovat syntyneet. Vaikea sanoa, ehkä kynnys valittaa on laskenut vuosien myötä.

Håkan Gustafsson

Yhtiö myöntää vastineessaan, (siirryt toiseen palveluun) että sillä on ollut toiminnassaan ongelmia kasvaneen asiakasmäärän vuoksi.

– Sisäisiä parannuksia on tehty. On otettu myös ulkopuolista asiantuntija-apua, mutta tietenkään kaikki muutokset eivät heti näy kaikille, sanoo Fi-Nergyn omistaja Håkan Gustafsson.

Gustafsson sanoo odottavansa markkinaoikeuden käsittelyä rennoin mielin.

– Se, mitä me on tehty väärin, selviää, ja se, mitä me ei olla tehty väärin, niin sekin selviää.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on yrittänyt useasti saada yhtiötä korjaamaan toimintaansa mutta huonolla menestyksellä. Viime joulukuussa virasto kehotti Fi-Nergyä palauttamaan kuluttajien kaikki riidattomat saatavat viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Fi-Nergy ei ole vastannut selvityspyyntöömme siitä, mihin toimiin yhtiö tulee palautusten osalta ryhtymään, Kaakkola tuskailee.

Missä loppulasku viipyy?

Yksi Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tulleiden valitusten kestoaihe on ollut se, että asiakkaat eivät ole saaneet Fi-Nergyltä loppulaskua eikä ennakkomaksuja ole palautettu.

Gustafsson ihmettelee asiaa.

– Pyrimme tekemään parhaamme, että laskutus sujuisi ilman ongelmia. Kun asiakkaan sopimus loppuu, hänelle lähetetään asianmukainen loppulasku. Se on meidän yrityksessä toimintatapa.

Kati Arell lopetti sähkösopimuksensa viime syyskuussa, yli neljä kuukautta sitten.

– En ole saanut loppulaskua vieläkään, puhumattakaan, että olisivat niitä rahoja palauttaneet, Arell sanoo.

KKV:n johtava asiantuntija Jukka Kaakkola kertoo, että loppulasku pitäisi saada kuudessa viikossa siitä, kun sopimus on päättynyt.

– Ja sen jälkeen pitää rahat palauttaa asiakkaalle kahdessa viikossa.

Suoraan sanottuna jotenkin jäi aikaansaamaton maku heidän toiminnastaan.

Kati Arell

Kati Arellia harmittaa, että Fi-Nergy saa jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Viranomaisten toiminta ihmetyttää.

– Kyllä minä toivoisin jollain tapaa tiukempaa suhtautumista tämän tapaisen toimijan tekemisiin. Viranomaiset ovat aivan kädet pystyssä.

Energiavirastokin on voimaton

Kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäksi Energiavirasto on saanut lukuisia tutkintapyyntöjä Fi-Nergyn toiminnasta.

Viime keväänä Energiavirasto lätkäisi sekä Suomeen rekisteröidylle Fi-Nergy Voima Oy:lle, että Viroon rekisteröidylle Fi-Nergy Voima OÜ:lle uhkasakot sähkömarkkinalain ja viraston määräysten vastaisesta toiminnasta (siirryt toiseen palveluun). Niiden suuruus on yhteensä yli 100 000 euroa.

Fi-Nergy on kiistänyt uhkasakot ja valittanut niistä hallinto-oikeuteen.

Suomessa toimii yli 70 sähköä myyvää yhtiötä. Suurimman osan toiminta on täysin moitteetonta. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Energiaviraston johtaja Antti Paananen sanoo, että Fi-Nergyn kanssa on ollut vaikeuksia koko ajan. Yhtiöltä on pyydetty monta kertaa selvitystä asioista, sillä Paanasen mukaan yhtiön toiminta liikkuu harmaalla alueella.

– Esimerkiksi tämä etukäteen laskuttaminen. Me ei voida siihen puuttua, vaikka se tuottaa epäluottamusta.

Antti Paananen sanoo, että Energiaviraston kädet ovat aika sidotut.

– Sähkön myyntitoiminta ei ole luvanvaraista toimintaa, joten me emme voi kieltää Fi-Nergyä toimimasta sähkönmyyjänä. Ainoa, mitä voidaan tehdä, on uhkasakolla vaatia korjaamaan toiminta lainmukaiseksi.

Uhkasakoilla on uhattu aiemminkin

Fi-Nergyn omistajaa Håkan Gustafssonia on uhattu uhkasakoilla useita kertoja aiemminkin. Hän on ollut omistajana, osakkaana, vastuuhenkilönä tai työntekijänä lukuisissa sähköyhtiöissä.

Yhteistä näille on ollut se, että jossain vaiheessa ne ovat ajautuneet riitoihin viranomaisten kanssa.

Gustafssoniin kytkeytyneitä yhtiöitä ovat olleet ainakin 220 Energia (siirryt toiseen palveluun), Market Energia (siirryt toiseen palveluun), Werel (siirryt toiseen palveluun) ja Suomen Energiayhtiö. Niiden toimintaa on käsitelty markkinaoikeudessa, uhattu uhkasakoilla tai toimintaa on selvitetty viranomaisten toimesta muulla tavoin.

KKV:n mukaan ongelmia on ollut muun muassa laskutuksessa, sopimusten tekemisissä ja niiden ehtojen yksipuolisessa muuttamisessa sekä puhelinmyynnissä.

Viime kesänä Ylen MOT-ohjelma käsitteli sähköyhtiö 365 Hankinta Oy:tä. MOTin mukaan yhtiön toimintatavat haiskahtavat Gustafssonilta, vaikka yhtiön vastuuhenkilöksi onkin merkitty slovakialainen Juraj Jakabovic. Hän on Gustafssonin entinen työntekijä. Gustafsson kiistää olevansa yhtiön todellinen omistaja.

Gustafsson närkästyy kysymyksestä, miksi hänellä on ollut niin monia sähköyhtiöitä.

– Mitä merkitystä sillä on? Minulla voi olla vaikka 20 sähköyhtiötä, jos minä haluan.

365 Hankinta Oy:stä on valitettu kilpailu- ja kuluttajavirastolle viime vuonna yli 500 kertaa, heti toiseksi eniten Fi-Nergyn jälkeen. Valitukset ovat jatkuneet myös tänä vuonna. Myös tämän yhtiön toimintaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on joutunut selvittämään (siirryt toiseen palveluun).

KKV:ssäkin on ihmetelty 365 Hankinta Oy:n ja Gustafssonin Fi-Nergyn läheistä yhteistyötä ja samanlaisia toimintatapoja.

Onko Jakabovic todellisuudessa Gustafssonin bulvaani?

– Sitä on epäilty. Ei meillä ole mustaa valkoisella. Kuluttajat ovat kertoneet, että kun ovat tehneet sopimuksen 365 Hankinnan kanssa, he ovat saaneet sähkön siirtoyhtiöltä tiedon, että sopimus onkin Fi-Nergyn. Sieltä taas kuluttajille on kerrottu, että yhtiö on 365 Hankinnan palveluntarjoaja, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Jukka Kaakkola.

Varoituksia on jaettu kuluttajille

Vuosi sitten Kilpailu- ja kuluttajavirasto varoitti kuluttajia Fi-Nergyn toiminnasta. Syynä olivat puutteet sopimuksissa, laskutuksessa ja asiakaspalvelussa. KKV heräsi tilanteeseen, kun asiakkaat olivat valittaneet yhtiön toiminnasta vuonna 2019 yhteensä 500 kertaa.

Viime vuonna yhtiöstä valitettiin tuplasti enemmän eli 930 kertaa. Miksi KKV ei varoita kuluttajia nyt, kun tilanne on vain pahentunut?

– Meidän tietojen mukaan he eivät ole tehneet uusien asiakkaiden hankintaa. Siellä on ollut näitä kahden vuoden määräaikaisuuksia, jotka päättyvät näinä päivinä, Jukka Kaakkola sanoo.

Aina kun hän on uuden yrityksen perustanut, niin säännönmukaisesti on jouduttu markkinaoikeuteen ennen pitkää.

Jukka Kaakkola

Fi-Nergyn omistaja Håkan Gustafsson kuitenkin ilmoittaa, että asiakashankintaa tehdään koko ajan.

– Tänä vuonna on tarkoitus hankkia 15 000 uutta asiakasta, Gustafsson kertoo.

Somekin on sähköistynyt

Jos viranomaiset ovat ottaneet Håkan Gustafssonin toiminnan hampaisiin, saman on tehnyt myös sosiaalinen media (siirryt toiseen palveluun). Siellä Gustafssonin toimintaa on ruodittu melko reippain sanakääntein.

Sekä Energiaviraston johtaja Antti Paananen että Jukka Kaakkola sanovat, että Håkan Gustafssonilla on tietty toimintamalli. Kun sähköyhtiötä, jossa hän on ollut mukana, on uhattu uhkasakolla, yhtiön toiminta on ajettu alas. Sitten on perustettu uusi yhtiö.

– Aina, kun hän on uuden yrityksen perustanut, niin säännönmukaisesti on jouduttu markkinaoikeuteen ennen pitkää, Jukka Kaakkola sanoo.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston viime vuoden huhtikuussa markkinaoikeuteen toimittamassa hakemuksessa todetaankin Gustafssonin jatkaneen markkinaoikeuden aiemmin kieltämiä toimintatapoja. Tämä osoittaa hakemuksen mukaan “ilmeistä henkilökohtaista piittaamattomuutta kuluttajan suojaksi asetettujen säännösten noudattamisesta”.

Tarvitaan toimilupamenettely

Paikallisvoima on edunvalvontajärjestö (siirryt toiseen palveluun), joka ajaa pienten, paikallisten energiayhtiöiden asiaa. Edunvalvontapäällikkö Jari Nykänen sanoo, että perinteiset sähköyhtiöt noudattavat toimialan ohjeistusta hyvin.

Hänen mielestään Gustafssonin toimintatavat haittaavat koko toimialaa.

– Ollaan kentältä kuultu satoja tapauksia, joissa asiakkaat ovat kokeneet harmistusta. Asiakkaat alkavat epäillä koko toimialaa, että toimivatko kaikki näin.

Paikallisvoima on esittänyt jo vuosia, että sähkönmyyjille olisi saatava Suomeen toimilupamenetelmä. Nyt kuka tahansa voi perustaa sähköyhtiön.

– Jos sähkönmyyjällä olisi toimilupa, viranomaisilla olisi parempi kyky puuttua asioihin, Jari Nykänen sanoo.

Nykänen toivoo, että kuluttajat, jotka kokevat joutuneensa harhaanjohdetuiksi, selvittäisivät Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa asioitaan.

– Kun asiakkaat eivät lähde valittamaan, ei saada myöskään meidän toimialaa kehitettyä eteenpäin, Jari Nykänen sanoo.

Käräjille ei kannata lähteä

Kati Arell sanoo asioineensa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa, mutta ongelmat Fi-Nergyn kanssa jatkuivat.

– Suoraan sanottuna jotenkin jäi aikaansaamaton maku heidän toiminnastaan.

Kati Arell olisi toivonut, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi lähtenyt ajamaan ryhmäkannetta Fi-Nergyä vastaan. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Yksi vaihtoehto olisi lähteä käräjäoikeudessa perimään saataviaan yhtiöltä, mutta siihen Arell ei ole halukas.

– En kyllä näiden summien takia. Ja siihen tämä toiminta tietysti perustuukin. Kukaan ei lähde muutamien kymppien tai satasten takia käräjille. Ihmiset jäävät nuolemaan näppejään, ja saatavat jäävät Gustafssonin taskuun.

Håkan Gustafsson ei osaa selittää, miksi juuri hänestä ja hänen sähköyhtiöistään on valitettu Energiavirastoon ja Kilpailu- ja kuluttajavirastoon solkenaan. Hän sanoo tehneensä parhaansa kilpailluilla markkinoilla.

– En tiedä, mistä ne valitukset ovat syntyneet. Vaikea sanoa, ehkä kynnys valittaa on laskenut vuosien myötä.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 10.2. kello 23.

Lue lisää:

Vihdoinkin keino saada sähkönsiirtoa halvemmalla? Ei sentään, kyseessä on kuluttajia hämäävä viritys ja taustalta löytyy viranomaisten vanha tuttu

Kilpailu- ja kuluttajavirasto varoittaa sähköyhtiö Fi-Nergystä: Satoja ilmoituksia ongelmista, virheitä sopimuksissa ja laskutuksessa

Kuluttaja-asiamies vie sähköyhtiö Fi-Nergy Voiman markkinaoikeuteen