1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hunaja

Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: “Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä"

Yksi ruokaväärennysten kohteeksi joutuvista elintarvikkeista on hunaja, jota saatetaan laimentaa esimerkiksi siirapeilla.

hunaja
Hunajapurkki pöydällä.
Liian halpa hunaja tuskin on aitoa hunajaa. Varsinkin Eurooppaan tuotu hunaja herättää epäilyjä huijauksistaOuti Parikka / Yle

Ruokaväärennykset ovat ympäri maailmaa kasvavaa liiketoimintaa. Euroopassa valvontaviranomaiset tekevät harvakseen aitoustutkimuksia. Ja nekään harvat eivät vakuuta mehiläistutkijoita ja -tarhaajia.

– Tilanne on jatkuvaa kilpajuoksua. Kun tutkimuslaboratoriot kehittävät testausmenetelmän, jolla väärennökset saadaan kiinni, niin väärentäjät muokkaavat omaa menetelmäänsä, toteaa Suomen mehiläishoitajain liiton (SML) mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala.

Suomen Ruokavirasto luottaa laboratorioiden pätevyyteen ja vähittäiskaupan omavalvontaan. Sen sijaan SML toivoo, että tuontihunajaa tarkistettaisiin enemmän.

– Euroopassa parhaillaan käytävä keskustelu ja Eurooppaan tuotavan hunajan hyvin edullinen hinta viittaavat siihen, että osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä, Martikkala kertoo.

Rehellisille hunajan tuottajille ja mehiläistarhaajille väärennökset merkitsevät suurta tulon menetystä, koska huijari polkee hintoja.

Elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua valvova Ruokavirasto on viimeksi vuonna 2015 tutkinut Suomeen tuodun hunajan aitoutta. Se oli EU-maiden mukana tutkimuksessa, joka selvitti, vastaako hunaja kuluttajalle annettuja tietoja.

– Suomalaisiksi merkityt hunajat todettiin tuolloin suomalaisiksi, eikä niissä ollut viitteitä lisätystä sokerista. Myöskään alkuperältään ulkomaalaisissa ei tuolloin todettu lisäyksiä sokerista, Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto kertoo.

Tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) paljastui että EU-maissa ainakin 14 prosenttia näytteistä sisälsi jonkinlaista sokerin lisäystä.

Hunajalla on nimisuoja

Hunajaksi saa sen nimisuojan nojalla kutsua vain hunajaa, johon ei ole lisätty tai poistettu mitään ainetta. Hunaja sisältää (siirryt toiseen palveluun) pääosin hedelmäsokeria ja rypälesokeria sekä entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja.

Bluffihunaja ei ole pelkästään mehiläisten valmistamaa luonnontuotetta, vaan erilaisilla siirapeilla laimennettua ja väriaineilla muokattua hunajaa. Sokeriliuoksissa ei ole kukkien medestä peräisin olevia aineita, jotka vaikuttavat hunajan koostumukseen ja bioaktiivisuuteen, eli antibakteerisuuteen ja antioksidatiivisuuteen.

Sen lisäksi että hunajan aineosia ei saa vaihtaa, sen kosteuden on oltava alle 20 prosenttia. Sitä ei myöskään saa pastöroimalla kuumentaa valmistusvaiheessa, vaan hunajan on oltava mehiläisten itsensä kypsäksi viimeistelemää eikä ihmisen kuivaamaa. Kuumentaminen vähentää myös hunajan bioaktiivisuutta.

– Jos puhutaan pelkistä ravintoarvoista kuten rasvat, hiilihydraatit ja proteiini, niin niihin ei väärennöksillä ole suurta vaikutusta, koska väärentäjät lisäävät hunajaan aavistuksen verran siitepölyä, jotta hunaja näyttäisi tutkimuksissa juuri ja juuri oikealta, SML:n Maritta Martikkala kertoo.

Mehiläispesän hunajakenno.
Aidon hunajan on oltava mehiläisten itsensä kypsäksi viimeistelemää eikä ihmisen kuivaamaa. Kalle Purhonen / Yle

Yksi petoksen muoto on että huijari nopeuttaa hunajan sadonkorjuuta ottamalla hunajan pois pesästä liian aikaisin, jolloin se on liian kosteaa ja raakaa. Huijari kuivaa sen sitten itse. Näin toimien hunajantuottaja saa normaalia useampia satoja. Kiinassa esimerkiksi yhden vuoden aikana mehiläispesistä otetaan ulos peräti 5-8 satoa. Suomen luonnonoloissa korjataan vain yksi sato vuodessa.

Kiinan mallissa mehiläistarhaajat siirtävät jatkuvasti pesiä pitkien matkojen päähän, jotta mehiläisillä riittää ympäristöstä mettä ja siitepölyä, vaikka hunaja riistetään koko ajan keskeneräisenä.

Tarhaajat eivät itse jatka hunajan purkitusta, vaan tuote siirtyy heti välikäsille. Maailman hunajamarkkinoista noin 30 prosenttia tulee Kiinan hämäristä mehiläistarhaus- ja tuotanto-oloista.

Väärentäjät testaajia edellä

Suomen Mehiläishoitajain liiton talvipäivillä tammikuussa esiintynyt belgialainen tutkija Etienne Bruneau esitteli mehiläistarhaajille hätkähdyttäviä tilastoja maailman hunajapetosten laajuudesta.

Hunajan laatua testaavat laboratoriot EU:ssa ovat jääneet jälkeen kilpajuoksussa väärentäjiä vastaan. Väärentäjät muuttavat väärennystapoja ja kehittävät esimerkiksi uudenlaisia aineyhdistelmiä kuten siirappeja, joita testimenetelmät eivät tunnista. Vielä vaikeampaa on paljastaa laatua heikentävät valmistustavat kuten kuivaaminen ja kuumentaminen.

– Väärennyksiin on vaikea saada todisteita, Bruneau toteaa.

Bruneau on maailman mehiläishoitajien liiton, Apimondian (siirryt toiseen palveluun), teknologia-ja laatukomission puheenjohtaja sekä Copa-Cogecan hunajatyöryhmän puheenjohtaja. Järjestö on Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestö.

Etienne Bruneaun mukaan näyttöä laboratorioiden epäluotettavuudesta antaa Tanskan mehiläishoitajien tekemä koe, jossa lähetettiin samat näytteet kahteen eurooppalaiseen tutkimuslaboratorioon. Näytteet pyydettiin tutkimaan ne samalla uusimmalla menetelmällä, mutta tulokset olivatkin keskenään erilaiset.

Ruokavirasto seuraa hunajan jäämiä

Suomen Ruokavirasto sen sijaan on luottavainen testauslaboratorioiden kykyyn paljastaa hunajaväärennyksiä.

– Osaltani kyllä luotan EU:n tutkimuslaboratorioiden kykyyn selvittää hunajaväärennykset, ylitarkastaja Tuulikki Lehto toteaa.

Hunajahylly kaupassa.
Hunajan moniin hyviin ominaisuuksiin kuuluu mm se että suun saa makeaksi pienemmällä energiamäärällä kuin valkoisella sokerilla herkutellessaOuti Parikka / Yle

Ruokavirasto ei näe lähiaikoina tarpeellisena käynnistää erillistä projektia tai valvontahanketta hunajan aitoudesta.

Aitoustutkimuksen sijaan Ruokavirasto tutkii säännöllisesti hunajasta vierasaineita. Se ottaa vuosittain 60 hunajanäytettä ja tarkistaa, onko niissä eläinlääkkeiden, kasvinsuojeluaineiden tai raskasmetallien jäämiä. Lehdon mukaan viime vuonna vain yhdessä näytteessä todettiin pieni pitoisuus oksitetrasykliini-antibioottia.

Vähittäiskauppa tekee omavalvontaa

Ruokaviraston mukaan elintarvikekaupan toimija itse vastaa, että elintarvike on lainsäädännön mukainen.

– Toimijat omavalvonnan puitteissa varmistavat, että tuote on sitä, mitä heille on luvattu, Lehto kertoo.

SOK ja Kesko vakuuttavat, että omavalvonta toimii.

– Riski väärennöksistä hunajan kohdalla on toki olemassa ja on tiedostettu. Jo sopimusta tehtäessä arvioimme yhteistyökumppanin luotettavuuteen ja alkuperään liittyviä riskejä. Säännöllisillä testaamisella riskiä väärennöksien päätymisestä markkinoille pyritään estämään, Keskon osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä kertoo.

Myös SOK vakuuttaa että se varmistaa hyvin maahantuomansa hunajan alkuperän. Se vaatii oma merkki -hunajan toimittajilta tarkkaa alkuperäselvitystä sekä ulkopuolisen laboratorion analyyseja aitoudesta ja laadusta.

Suomalaisen hunajan vastaanotossa keskusliikkeet tekevät aistinvaraista arviota sekä ottavat kontrollinäytteitä.

– Lisäksi joka satokausi otetaan tuottajakohtaisesti HMF-näyte,mikä kuvaa hunajan tuoreutta ja elinvoimaa. Sen analyysituloksen avulla varmennetaan hunajan täyttävän Hyvää Suomesta -merkin hunajadirektiiviä tiukemmat vaatimukset, myyntipäällikkö Nina Paavilainen SOK:n marketkaupan ketjuohjauksesta toteaa.

Suomen Mehiläishoitajain liiton vinkki kuluttajalle on, että suosimalla lähihunajaa aitous on varmempaa.

– Mitä lyhyempi on ketju tuottajalta kuluttajalle, sitä varmemmin saa aitoa hunajaa. Suomalaisella hunajalla ketju on hyvin lyhyt ja hunaja on yleensä helppo jäljittää, SML:n Maritta Martikkala toteaa.

SML muistuttaa myös että ostamalla suomalaista hunajaa, mehiläistarhauksen kannattavuus säilyy eikä mehiläishoitajat lopeta tarhausta ulkomaisen halvan hunajan ahdistamana.

– Mehiläisten pölytystyö, luonnon monimuotoisuus, kotimainen työ hyötyvät siitä, Martikkala kiteyttää SML:n sanoman.

Suositko lähihunajaa? Voit keskustella aiheesta 9.2. klo 23 asti.

Päivitetty 10.2.2021: Jutusta korjattu kirjoitusvirheitä.

"Ruokaväärennöksissä liikkuu enemmän rahaa kuin huumekaupassa" . Radio Suomen päivässä to 9.1.2020 Juha Blomberg ja Linda Vettanen haastattelivat tietokirjailija Mari Koistista, jo on tehnyt ruokaväärennöksistä kirjan.
Lue seuraavaksi