1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

EU:n edustaja tapaa Venäjän ulkoministeriä – asiantuntija: EU:lla ei ole käytännössä juuri keinoja vaikuttaa Navalnyin kohteluun

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes katsoo, että EU:n Venäjän-politiikka on ollut epäonnistunutta.

Venäjän turvallisuusjoukot hajottivat tiistaina 2. helmikuuta kovaotteisesti protesteja Aleksei Navalnyin vankeustuomion julistamisen jälkeen. Mellakkapoliisien rivisto eteni katua pitkin Moskovan ydinkeskustassa. Kuva: Sergei Bobylev / AOP

EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell tapaa perjantaina Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Moskovassa keskellä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtelusta syntynyttä kriisiä.

Tiistaina moskovalainen tuomioistuin muutti Navalnyin, presidentti Vladimir Putinin ja hänen hallintonsa tunnetuimman kriitikon, ehdollisen tuomion 2,5 vuoden vankeudeksi. Venäjän turvallisuusviranomaiset ovat pyrkineet kovaotteisesti estämään Navalnyia tukevat mielenilmaukset.

Borrell aikoo ilmaista EU:n huolen Navalnyin ja tämän kannattajien kohtelusta.

Erityisiä odotuksia Borrellin vierailuun ei kannata kohdistaa, Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-ohjelman johtaja Arkady Moshes sanoo.

– Euroopan unioni yrittää lähettää jonkinlaisen varsin heikon signaalin valmiudesta vuoropuheluun, valmiudesta neuvotella. Moskova antaa ymmärtää, että se on valmis neuvottelemaan vain omilla ehdoillaan, Moshes kuvailee tilannetta.

Moshes suhtautuu pessimistisesti EU:n mahdollisuuksiin vaikuttaa Navalnyin tilanteeseen. Hän arvioi, että EU:n ulkopoliittisen edustajan ja Venäjän johdon tapaamisesta tulee "kuurojen vuoropuhelu", jossa osapuolet puhuvat toistensa ohi.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell puhui EU-parlamentissa 19. tammikuuta. Kuva: John Thys / EPA

Esimakua saatiin Venäjän ulkoministeriön edustajan Marija Zaharovan kommenteista torstaina.

Valtiollisen uutistoimiston Tassin mukaan Zaharova sanoi, että Lavrovin ja Borrellin keskustelussa puhutaan "sopimattomista huomautuksista, pseudoarvioista ja faktojen vääristelystä", joihin länsimaat ovat syyllstyneet.

Venäjän johto on maalannut kuvaa, että Navalnyin tapauksessa olisi kyse läntisestä informaatiokampanjasta Venäjää vastaan.

Moshes muistuttaa, että Lavrov esiintyi hyvin ehdottomasti ja jyrkästi jo tiistaina Etyjin puheenjohtajamaan Ruotsin ulkoministerin Ann Linden vierailun lehdistötilaisuudessa.

Venäjällä on esitetty useita virallisia lausuntoja, että Navalnyin tapaus on Venäjän sisäinen asia eikä EU:lla ole siinä mitään roolia.

– Jos EU haluaa asioida Venäjän kanssa, sen pitää tapahtua Venäjän vaatimilla ehdoilla, Moshes kuvailee Venäjän kantaa.

Energianvientiin iskevillä pakotteilla olisi vaikutusta...

Euroopan unionissa on noussut vaatimuksia uusista pakotteista Venäjään vastaan Navalnyin vangitsemisen ja tuomion takia.

Arkady Moshes ei usko, että EU nykyisellään kykenisi asettamaan pakotteita, joilla olisi vaikutusta Venäjän sisäpolitiikan kehitykseen.

Jos EU tosiaan pyrkisi vaikuttamaan Venäjään pakotepolitiikalla, sen pitäisi iskeä energian, siis öljyn ja maakaasun, vientiin.

– Jos ette aseta pakotteiden alaiseksi Venäjän energiavientiä, lähes millään muilla pakotteilla ei ole merkitystä, Moshes sanoo.

Energian viennin lisäksi vain lähinnä teknologian vientiä koskevat pakotteet voisivat iskeä Venäjän etuihin. Esimerkiksi uusilla henkilöpakotteilla ei olisi mitään merkitystä Venäjän sisäpoliittisille kehityskuluille, Moshes katsoo.

– Niin kauan kuin Venäjä voi viedä esteettä energiaa, kaikki muu on ilmaan huitomista, Moshes tiviistää.

...mutta siihen sisältyy riskejä

Toisaalta Venäjän energianviennin rajoittaminen on riskialtis askel.

– Jos harkitsette vakavasti rajoituksia Venäjän energianviennille Eurooppaan, otatte tietenkin suuren riskin, asetatte itsenne vaaraan, koska silloin ennen kaikkea sotilaallispoliittinen tilanne Euroopassa voi vakavasti heikentyä, Arkady Moshes sanoo.

Venäjä saattaisi esimerkiksi kärjistää Ukrainan tilannetta eikä tämä välttämättä olisi ainoa seuraamus.

– Euroopan unioni ei tällä hetkellä halua eikä varmaan kykenekään ratkaisemaan tätä dilemmaa, Moshes pohtii.

Venäjän valtio-omisteisen maakaasujätin Gazpromin päämaja Moskovassa 3. tammikuuta. Energianvienti on edelleen Venäjän talouden olennainen osa. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA

Moshes: EU:n Venäjän-politiikka on epäonnistunut

EU:n pitäisi ensin tunnistaa oman Venäjän-politiikkansa virheet, Moshes katsoo.

– EU:n on ymmärrettävä, että koko sen politiikka Venäjän suunnalla suunnilleen 15 viime vuoden ajan on ollut väärää.

Moshesin mukaan tämän politiikan pohjana on ollut välttää konflikteja ja kriisejä.

– Euroopan unioni haluaa seurata pragmaattisia taloudellisia etujaan ja se pelkää hyvin paljon uusien geopoliittisten kriisien syntyä Euroopassa. Näimme sen Ukrainassa ja näemme sen Valko-Venäjällä, Moshes sanoo.

Moshesin mukaan EU on tullut antaneeksi Venäjän johdolle kuvan, että unioni välttää konflikteja eikä pidä kiinni arvoistaan ja että taloudelliset hyödyt ovat unionin Venäjä-politiikan keskeinen sisältö. Niinpä Venäjän johto katsoo, että EU on ostettavissa talouseduilla kuten Nord Stream 2 -putkihanke.

Malesialaisen matkustajakoneen jäännöksiä Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014. Lennon MH17 alasampuminen vaati 298 kuolonuhria, ja se ravisteli EU:n koventamaan pakotelinjaansa suhteessa Venäjään. Kuva: Igor Kovalenko

MH17:n jälkeisillä pakotteilla oli merkitystä

EU asetti Venäjälle pakotteita Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan taisteluiden puhjettua.

Vakavasti otettavat pakotteet asetettiin vasta malesialaisen matkustajakoneen MH17:n alasampumisen jälkeen.

Koneen tuhossa kuoli 298 ihmistä, joista suuri osa oli EU:n kansalaisia.

Arkady Moshes katsoo, että näillä pakotteilla oli merkitystä – ne osoittivat Venäjälle ja muille maille, että EU kykenee ylipäätään sopimaan pakotteista.

Moshes arvioi, että pakotteilla oli roolinsa pidäkkeenä Itä-Ukrainan sodassa vuonna 2015. Ilman niitä tilanne olisi voinut olla vielä pahempi.

Toisaalta sen jälkeen EU ei ole kyennyt sopimaan yhtä kovista pakotetoimista, ei edes Itä-Ukrainan taistelujen kiihtyessä vuoden 2015 alussa.

– Vuoden 2015 eskalaation jälkeen ei tapahtunut mitään pakotteiden lisäystä, vaikka juuri tuolla hetkellä pakotteiden puuttuminen oli kannuste aggressorille, kannuste eskalaation aloittajalle, Moshe sanoo viitaten Venäjään.

Toinen Moshesin nostama esimerkki on Britanniaan loikanneen venäläisen vakoilijan Sergei Skripalin ja tämän tyttären murhayritys Salisburyssä maaliskuussa 2018.

– Silloin yritettiin murhata ihminen silloisen EU-jäsenmaan alueella, se oli suora hyökkäys EU-maan suvereniteettia vastaan, EU-maan suojeluksessa olevia ihmisiä vastaan, eikä mitään tehty, Moshes sanoo.

Nord Stream 2:een tarkoitettuja putkia Mukranin satamassa Sassnitzissa Saksassa. Taustalla on venäläisalus, joka on osallistunut kaasuputken asennustöihin. Kuva: Clemens Bilan / EPA

Itämeren putkihanke tuskin pysähtyy

Moshes ei pidä todennäköisenä, että Navalnyin tapaus johtaa Itämeren Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen keskeyttämiseen. Tätä on vaatinut muun muassa EU-parlamentti.

Venäjältä Saksaaan rakennettavan putkihankkeen maailmanpoliittinen kuvio on mutkistunut.

– Nyt siinä ei ole enää kyse vain EU:n ja Venäjän suhteista vaan myös EU:n ja Yhdysvaltain suhteista, Moshes sanoo.

– Jos hanke nyt suljetaan, nousee puheita, että yhdysvaltalaiset voivat sanella Euroopan unionille oman kantansa. Muun muassa siksi projektin sulkeminen on nyt paljon vaikeampaa.

Moshes katsoo, että putkihanke olisi pitänyt torjua jo ennen rakennustöiden aloittamista.

Tässä vaiheessa Nord Stream 2:n pysäyttämisellä olisi lähinnä symbolinen merkitys, sillä hankkeen rakennustyöstä saadut hyödyt ja voitot on jo käytännössä jaettu Venäjän talouspiireissä.

Vaikka Nord Stream 2 kaatuisi, Venäjän maakaasu kulkisi yhä jo olemassa olevan Nord Stream 1 -putken ja Ukrainan kautta.

– Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta ei vähene riippumatta siitä, rakennetaanko tämä kaasuputki vai ei, Moshes sanoo.

Viime kädessä kysymys ratkaistaan Saksassa, eikä Moshes näe merkkejä siitä, että saksalaisen liike-elämän ja siihen kytkeytyvän eliitin kanta asiaan olisi muuttunut.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi suuntasi puheenvuoronsa moskovalaisessa tuomioistuimessa presidentti Vladimir Putinia vastaan.

Moshes: Muutoksia saadaan odottaa vielä kauan

Arkady Moshes sanoo , että Venäjän ja Navalnyin tulevaisuus ratkaistaan lopulta Venäjän sisällä. Hän arvioi tilannetta varsin pessimistisesti.

– Olemme vasta sortotoimien tiukentumisen uuden vaiheen alussa.

Kohteena ovat Navalnyin lisäksi hänen kannattajansa. Moshes ei usko, että Venäjän politiikassa olisi vielä nähty todellista käännekohtaa, laadullista murrosta.

Mielenilmausta Moskovassa 2. helmikuuta Aleksei Navalnyin vankeustuomion julistamisen jälkeen. Kuva: Sergei Bobylev / AOP

Paljon on puhuttu siitä, että protesteihin aktivoituu nyt internetiä seuraava nuoriso ja protestit ovat laajentuneet myös Venäjän muille alueilla perinteisten Moskovan ja Pietarin lisäksi.

Moshes katsoo, että nämä ovat tärkeitä ilmiöitä, joita pitää seurata, mutta hän ei usko käänteen vielä tapahtuneen.

– Olen seurannut vuosikymmenien ajan venäläisiä protesteja. Niiden laajuudessa ei mielestäni ole tapahtunut laadullista murrosta, ja se, että ihmiset katsovat sohvalla videoita venäläisestä korruptiosta, ei vielä muuta mitään syvällisesti.

Hän muistuttaa, että mielipidekyselyiden mukaan varsin suuri osa venäläisistä ei usko Navalnyin joutuneen myrkytysyrityksen kohteeksi Venäjällä tai katsoo lännen olleen myrkytyksen takana.

Sama ilmiö näkyy presidentti Putinin kannatusluvuissa. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen uudessa kyselyssä (siirryt toiseen palveluun)Putinin kannatusluku oli heikentynyt yhden prosenttiyksikön verran marraskuusta.

Nyt 64 prosenttia vastaajista hyväksyi presidentin toiminnan. Eniten Putinin kannatus oli heikentynyt nuorten aikuisten keskuudessa.

Mittausaikana Navalnyin paljastusvideo "Putinin palatsista" sai Youtubessa yli 100 miljoona katsomiskertaa.

– Liberaalin yhteisön euforia on selvästi hyvin liioiteltua. Väestön pääosa on reagoinut veltosti Navalnyiin liittyviin tapahtumiin, Levadan johtaja Lev Gudkov sanoi uutistoimisto Reutersille.

Venäjän turvallisuusjoukot ovat hajottaneet kovaotteisesti protesteja, joissa on vaadittu Aleksei Navalnyin vapauttamista. Mellakkapoliisit ottivat mielenosoittajan kiinni Moskovassa 2. helmikuuta. Kuva: Valery Sharifulin / AOP

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi, että Venäjän johto yrittää tuhota Navalnyin muodostaman uhan etukäteisesti..

– Hallinto ei halua enää miellyttää, se ei enää halua, että sitä rakastetaan, se haluaa, että sitä pelätään, ja se turvautuu sortotoimiin.

Tämä on tyypillinen kehityskulku personoiduissa, johtajan henkilön varaan rakentuvissa, järjestelmissä.

– Pelkään, että odotettavissa on ruuvien kiristämistä ja sortotoimia. Muutoksia saadaan odottaa vielä kauan, Moshes sanoo.

Aiheesta aiemmin:

Asiantuntijat odottavat EU:lta yhtenäistä linjaa Venäjää kohtaan – Aleksanteri-instituutin Kangaspuro: Nordstream-painostus ei helpottaisi Venäjän oppositiota 3.2.2021

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pitää Nord Stream 2-kaasuputkihanketta "huonona diilinä" Euroopalle 27.1.2021

Nord Stream 2  -kaasuputken loppukiristä tuli jännitysnäytelmä – pakotevaatimuksista huolimatta työ Itämerellä jatkuu 25.1.2021

EU-parlamentti esittää Nord Stream 2:n pysäyttämistä – syynä Navalnyin pidätys 21.1.2021

Kaasuputkikiista toi Itämeren lomakohteeseen aavelaivan – paine Nord Stream 2 -hanketta kohtaan kasvaa Saksassa, mutta pikkukaupungissa putkea kannatetaan 19.9.2020

Miten Venäjää voidaan painostaa selvitykseen Navalnyin myrkytyksestä? Tutkija ei usko EU-pakotteisiin, Haavisto haluaa yhtenäisen EU-rintaman 3.9.2020