1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. inkerinsuomalaiset

Matka inkerinsuomalaisuuteen palkittiin vuoden historiateoksena

Lea ja Santerin Pakkasen teoksen ajankohtaisuutta lisää käynnissä oleva historiaprojekti suomalaisten kohtaloista Stalinin vainoissa.

Lea (kuvassa) ja Santeri Pakkasen kokoamasta materiaalista syntyi paitsi kirja, myös näyttely Kansallismuseoon. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Se tapahtui meille. Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen on valittu vuoden 2020 historiateokseksi.

Valinnan teki Historian Ystäväin Liitto ja voittaja julkistettiiin Suomalaisilla historiapäivillä, jotka tällä kertaa järjestetään virtuaalisesti verkossa.

Lea ja Santeri Pakkasen kirja kertoo inkerinsuomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa ja kokemuksista Suomessa.

Palkintoperustelujen mukaan "teoksen jännite syntyy kahden sukupolven tarinasta ja suhtautumisesta muuttuvaan ympäristöön. Omakohtaisuus tuo tarinaan inhimillisen kosketuksen".

Kirja luokitellaan autofaktaksi, suosittua autofiktiota mukaillen.

Kirjan tekijät, isä Santeri Pakkanen ja tytär Lea Pakkanen, ovat molemmat inkeriläistaustaisia toimittajia.

Santeri Pakkanen ehti työskennellä Petroskoissa, josta hän muutti perheensä kanssa Suomeen juuri ennen Neuvostoliiton romahdusta.

Lea Pakkanen varttui Suomessa. Inkeriläisten synkkä historia avautui hänelle vasta aikuisena yhdessä isän kanssa tehdyn Siperian matkan myötä.

Kokemukset tallentuivat paitsi nyt palkituksi kirjaksi, myös Kansallismuseossa viime vuonna esillä olleeksi näyttelyksi.

Pakkasten kirjan ajankohtaisuutta lisää se, että parhaillaan on käynnissä historiaprojekti, jossa selvitetään suomalaisten vaiheita Venäjällä ja Neuvostoliitossa.

Kunniamainilla huomioitiin kaksi viime vuonna ilmestynyttä historiateosta, Mikko Majanderin _Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa_sekä Aapo Roseliuksen ja Tuomas Teporan Muukalaisten invaasio. Siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla 1940-1950.

Lue myös:

Presidentti Koiviston lupauksesta 30 vuotta: Inkeriläisten karusta kohtalosta uskalletaan viimein kertoa

"Ruotsinkieliset eivät päässeet helpommalla" – tutkijat osoittavat vääräksi myytin ruotsinkielisten lipeämisestä evakkojen auttamisessa