1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kulttuurivieras

Tämä nainen on Antti Ketosen, Anna Erikssonin ja Lauri Tähkän hittien takana – Sinikka Svärdin sanoitukset nostavat tiskivesialtaan yläpuolelle

Kulttuurivieras Sinikka Svärd tietää, millainen on hyvä iskelmä: “Juuri nyt halutaan kappaleita, joissa on toivon pilke.”

Kulttuurivieras
Sinikka Svärd
Satoihin lauluihin tekstit tehnyt Sinikka Svärd sanoo laittaneensa niihin sydänverensä. Välillä hän liikuttuu kyyneliin.Mikael Rydenfelt

– Se on valhe. Sanon nyt suoraan.

Sinikka Svärdillä on tapana sanoa asiat niin kuin ne ovat. Hän on ammatiltaan sanoittaja.

Valheella hän viittaa Anna Erikssonin suosikki-iskelmän tekstiin. Kappaleen Kun katsoit minuun sanat rakkaudesta koskettivat kuulijoita syvältä.

“Kun katsoit minuun. Sytyin sylissäs ja paloin. Silloin rakastaa sua aloin. Kun sä katsoit minuun hetken niin.”

Sinikka Svärd

Sinikka Svärd kirjoitti kappaleen jo 20 vuotta sitten ja yhä se soi päivittäin radiossa.

Hän sanoo laulua valheeksi, koska sen teksti oli tuolloin silkkaa mielikuvituksen tuotetta. Se ei kertonut Svärdin elämästä tai tunteista, vaikka hänen vanha tätinsä olikin sitä mieltä.

Täti oli kuolemaansa asti aivan varma, että Sinikka oli rakastunut, petti aviomiestään ja paljasti nyt tunteensa kirjoittamassaan laulussa.

Niin todelta iskelmäteksti voi kuulijasta tuntua.

– Kun katsoit minuun on kirjoittamistani teksteistä rakastetuimpia, ellei rakastetuin, Svärd sanoo.

– Rakkaus koskettaa jokaista ja on siksikin hyvä laulun aihe, Svärd sanoo. Anna Erikssonin esittämä Kun katsoit minuun on Esa Niemisen sävellys.

Svärd vaihtoi kehitysvammahoitajasta tunteiden tulkiksi

Turussa Sinikka Svärd nousee omakotitalonsa yläkertaan. Työpäivä alkaa. Hän istuu työpöydän ääreen ja avaa tietokoneen kannen. Näkymä ikkunasta talviseen maisemaan on kaunis.

Aiemmin sanoituksia syntyi olohuoneessa sohvan nurkassa, mutta siinä sai selkänsä kipeäksi. Sanoitukset eivät synny hetkessä.

Sinikka Svärd
Sanoittaja tunnustaa olevansa "kielinipottaja". Hän hämmästelee sosiaalisessa mediassa viliseviä yhdyssanavirheitä.Mikael Rydenfelt

Kehitysvammahoitajan ammatti vaihtui sanoittajan työksi 17 vuotta sitten. Svärd on edelleen yksi harvoista päätoimisista sanoittajista Suomessa.

Jälkeenpäin hän on muistellut uranvaihdostaan kauhun sekaisella kunnioituksella.

– Minulla oli neljä alaikäistä lasta. Se oli rohkea teko. En tiedä, uskaltaisinko enää heittäytyä samalla tavalla.

Nyt Svärd arvioi tehneensä 600-700 sanoitusta. Niistä valtaosa on iskelmiä.

– Suurimmalle osalle ihmisiä kappaleiden tekstillä on todella suuri merkitys. Se on se, mikä kolahtaa, jos kolahtaa.

Sinikka Svärd tietokoneensa ääressä.
Sinikka Svärdistä sanoittajan on osattava kuvitella, miltä eri asiat tuntuvat, vaikkei olisikaan niitä itse kokenut.Mikael Rydenfelt

Miten puhua rakkaudesta ilman imelyyttä?

Miten sanoa “minä rakastan sinua” jotenkin uudella tavalla?

Sitä Svärd miettii usein, koska suurin osa hänen teksteistään kertoo ikiaikaisesta aiheesta – rakkaudesta.

– Se ei ole lainkaan huono laulun aihe. Rakkaus koskee ja kiinnostaa maailmanlaajuisesti kaikkia ihmisiä. Jokainen haluaa rakastaa ja olla rakastettu.

Svärdin mielestä yksi sanoittajan tärkeimmistä ominaisuuksista on, että pystyy “menemään toisen ihmisen kenkiin”.

– Olen tehnyt ihania rakkauslauluja, kun oma rakkauselämäni on ollut ihan perseestä, ja olen tehnyt niitä myös ollessani itse valtavan rakastunut.

Sinikka Svärdin työpöytä.
Svärdistä sanoittaminen muistuttaa sanaristikoiden tekemistä: sanat on ahdettava ennalta määrättyyn tilaan.Mikael Rydenfelt

Välillä kokeneellakin rakkauden sanoittajalla on hetkiä, jolloin sanat ovat hukassa. Silti hän ei haluaisi sortua puhkikulutettuihin ilmaisuihin tai imelyyksiin.

– Silloin tuntuu, että kaikki on sanottu jo tuhat kertaa. Tuskailen, että tätäkin sanaa ja lausetta olen joskus jo käyttänyt.

Niiden hetkien varalle Svärd kirjaa muistiin idean tynkiä, sana- ja lausepareja.

– Jos ei meinaa syntyä mitään, kaivelen kätköjäni ja sieltä saattaakin löytyä lause, joka voisi sopia jonkin kappaleen melodiaan.

Koskaan sanoitukset eivät tule helpolla tai itsestään. Välillä Svärd pitää tauon: maalaa taulun tai lähtee ulos pitkälle kävelylenkille.

Sinikka Svärd peilin ääressä.
– Näen kappaleen päässäni musiikkivideona tai elokuvana.Mikael Rydenfelt

Useimmiten on vain istuttava tietokoneen ääreen ja ryhdyttävä väkisin vääntämään. Sanoittaminen on puurtamista, hän kertoo.

– Se on riemullinen tunne, kun tajuan, että nyt lähtee ja kirjoittaminen alkaa sujua. Kun pääsen flow-tilaan ja keksin mielestäni nerokkaan lauseen, olo on kuin maailmanvalloittajalla. Yes!

Mutta.

Sanoittaja naureskelee, että joskus teksti ei enää seuraavana aamuna tunnukaan yhtä hyvältä. Tai jo tunnin päästä.

Jos ei tiedä kuka laulun esittää, teksti on kirjoitettava itselle

Artistit, tuottajat ja säveltäjät ottavat Sinikka Svärdiin yhteyttä, kun laulu kaipaa tarinaa.

Svärd on tehnyt paljon yhteistyötä Esa Niemisen kanssa. Katri Helenan esittämä Vie minut (1995) oli menestys.

"Vie minut, minut vie jonnekin, vie pian, äläkä tuo takaisin,  vie kauas, niin kauas kuin viedä vain voi, missä itkuni ilon helminä pisaroi."

Sinikka Svärd
Kansanmusiikkiin vivahtava Vie minut on Esa Niemisen sävellys ja Sinikka Svärdin sanoitus.

Sanoittaja ei aina tiedä, kuka kappaleen tulee esittämään tai edes, onko laulaja nainen vai mies. Silloin hän kuvittelee itsensä laulajaksi ja kirjoittaa tekstin kuin itselleen.

– Aloitan kuuntelemalla sävellyksen monta kertaa. Joskus jo ensimmäisestä kuuntelusta tulee tunne, että vau! Tämä on mahtava melodia.

Musikaalisuudesta on ollut työssä hyötyä. Sinikka Svärd on soittanut huilua ja tuntee nuotit. Hän osaa myös laulaa, mutta jättää sen mieluummin ammattilaisen tehtäväksi.

– Tosin on sanottava suoraan, että valitettavan usein esimerkiksi televisiossa esiintyy artisteja, jotka laulavat epäpuhtaasti.

– Kun kuulen huonoja esityksiä, tunnen suurta myötähäpeää, hän harmittelee.

Sinikka Svärd pipo ja kuulokkeet päässään.
Svärdin kuulokkeissa ei soi musiikki. Hän kuuntelee äänikirjoja.Mikael Rydenfelt

Antti Ketosen esittämä Olisitpa sylissäni oli vuoden 2018 soitetuin kotimainen kappale. Voit kuunnella sen täältä.

Samana vuonna Olisitpa sylissäni palkittiin vuoden parhaana iskelmänä.

Svärd teki siihen sanat, Matti Mikkola ja Lauri Tähkä sävellyksen.

– Late on symppis ja sydämellinen ihminen. Olen iloinen meidän yhteistyöstämme ja ystävyydestämme, Svärd sanoo Lauri Tähkästä.

Svärd on tehnyt riimit muun muassa Tähkän kappaleeseen Polte.

Polte vuodelta 2011 on Lauri Tähkän sävellys ja Sinikka Svärdin sanoitus.

Mustaherukan tuoksuinen tyttö valittiin vuoden iskelmäksi Iskelmä Gaalassa (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna.

“Tiedän en koskaan ketään kaltaistas tuu tuntemaan. Muut mustaherukalta eivät tuoksukaan. Ei muiden ohimoille iltarusko jää. Niin täynnä ei oo toiset elämää.”

Sinikka Svärd

– Meillä on aamiaistapaamisia toistemme kotona. Toinen keittää aina vuorollaan aamukahvit ja tekee voileivät, Svärd kertoo.

– Latella on usein kitara mukanaan. Hän rämpyttelee, että tällainen melodia mulla olisi, tällainen alku, mitä ajattelet?

”Sanoituksistani pitävät ihmiset, jotka haluavat nousta tiskialtaan yläpuolelle – edes sentin.”

Svärdin mielestä juuri nyt laulajat haluavat esittää iloisia kappaleita. Hän epäilee, että se johtuu korona-ahdistuksesta.

– Artistit haluavat, että lauluissa on toivoa, vaikka teksti onkin surumielinen, joku on jättänyt, tai ihminen on yksin ja kaipaa rakkautta. Tekstistä pitää löytyä toivon pilke.

Sinikka Svärd ei halua tehdä kappaleita, joissa lauletaan kodin homevaurioista, vaihtamattomista lakanoista tai ylipäätään liian arkisista asioista. Niitä tekevät muut.

– Minun sanoituksistani pitävät ihmiset, jotka haluavat nousta tiskivesialtaan yläpuolelle. Edes sentin.

Sinikka Svärd
– Laulun sanojen pitää tarjota pakoa todellisuudesta, mutta samalla jotain kuulijalle tuttua.Mikael Rydenfelt

Kun katsoit minuun ei kertonut Svärdin elämästä, mutta Sitä saa mitä tilaa kertoi. Hänen sanoittamastaan, Simo Silmun ja Yölintu-yhtyeen esittämästä iskelmästä tuli hitti.

Liian kauan toivoin, luotin, odotin, paremmasta haaveilin. Nyt mä lähden, nöyryytä et mua enää milloinkaan, painu vaikka huitsin nevadaan. Sitä saa mitä tilaa.”

Sinikka Svärd

Sinikka Svärd huomauttaa, että laulun sanat tekevät harvoin oikeutta kappaleelle, jos ne vain luetaan paperilta.

– Harvan laulun teksti toimii sellaisenaan. Kappaleet ovat melodian, sanoituksen, sovituksen ja tulkinnan kokonaisuuksia.

– Kokonaisuus ratkaisee, tuleeko siitä hitti vai ei.

Kun yleisö uskoo artistin laulavan omista tunteistaan, sanoittaja on onnistunut

– Oii, sä oot niin ihana ja laulat just mun elämästä. Just noin mäkin tunnen, Svärd imitoi laulajien faneja.

Sanoittaja saa tottua siihen, että kuuntelijat luulevat artistin kirjoittaneen laulun sanat itse, ja että hän kertoo omista tunteistaan.

Sen luulisi harmittavan, mutta Svärd yllättää.

– Silloin koen onnistuneeni sanoittajana. Tekstini on ollut uskottava.

– Eikö yhtään kirpaise, kun kaikki huomio on laulajassa?

– No ei. Sanoittajien on totuttava siihen.

Svärd opettaa sanoittamista myös muille. Hän muistuttaa, ettei kukaan kirjoita ensi-istumalta täydellistä ja valmista tekstiä. Sitä pitää muokata, käännellä ja väännellä.

Lisäksi hän neuvoo lukemaan mestareiden kirjoittamia sanoituksia. Sellaisten kuin Junnu Vainio tai Samuli Putro.

Svärdin mielestä Putrolla on loistavia sanoituksia kuten kappale Olet puolisoni nyt, joka tiivistää pitkän parisuhteen rakkauden.

– Tekstiin pitää pystyä luomaan vahva tunnelma ja tunne. Samuli Putrolla on sellainen kyky. Hänellä on kielen taju.

Sinikka Svärd lumihommissa.
– Miten paljon musiikki voikaan ihmiselle antaa! Laulut ovat auttaneet itseänikin, jos minulla on ollut vaikeaa, Sinikka Svärd kertoo.Mikael Rydenfelt

Svärdille tulee vielä mieleen vanha muisto.

– Ajoin autolla töistä kotiin. Oli kaunis, kirkas talvipäivä. Satoi lunta ja oli nättiä. Radiossa alkoi soida Yön Rakkaus on lumivalkoinen. Kuulin sen silloin ensimmäistä kertaa. Sammutin auton ja jäin kuuntelemaan laulun loppuun.

Jussi Hakulisen sanoitus kosketti Svärdin lisäksi myös muita. Rakkaus on lumivalkoinen -albumi (2003) myi kultaa neljässä päivässä. Voit kuunnella kappaleen täältä.

Yleisöpalautetta saa harvoin, mutta kun saa, se pysäyttää

60-vuotias Sinikka Svärd on palkittu työstään iskelmämusiikin hyväksi monta kertaa. Hän on saanut Juha Vainio-, Pro Iskelmä- sekä Vuoden musiikintekijä -palkinnot (siirryt toiseen palveluun).

Niiden saaminen on tuntunut hyvältä, sillä:

– Olen laittanut lauluihin sydänvereni ja itkenyt liikutuksesta niitä kirjoittaessani.

Kuulijoilta tunnustusta tulee harvoin sanoittajalle asti, mutta kun tulee, silloin viestit ovat sitäkin koskettavampia.

Svärd kirjoitti laulun Kulta pieni sen jälkeen kun tyttären ystävä teki itsemurhan. Se kertoo lapsen kuolemasta.

Sanoittaja sai viestin vanhemmalta, joka oli menettänyt lapsensa. Kappale oli tuonut isälle lohtua.

– Se oli minulle todella arvokas yhteydenotto. Tuli tunne, että teen tärkeää ja merkittävää työtä.

Teosto jakaa Vuoden musiikintekijä-palkinnon Iskelmä Gaalassa (siirryt toiseen palveluun) 12.2.2021. Tilaisuudessa jaetaan useita eri musiikkialan palkintoja.

Kuuntele: Sinikka Svärdin haastattelu ohjelmassa Sanojen takana : Minä rakastan elämää

Lue myös: Sanoittaja ei saa rahaa työstään, ellei biisistä tule hittiä

Läheiset muistelevat Vexi Salmen tolkutonta työtahtia: Kassu Halosen faksi lauloi aamuseitsemästä alkaen

Lue seuraavaksi