1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronapandemia

Näin Suomi selviää tulevista kriiseistä: huippututkijat ehdottavat tehokkaita ilmastotekoja, medialukutaidon vahvistamista ja panostusta henkiseen hyvinvointiin

Suomalaisen Tiedeakatemian nimittämän COVID-19-asiantuntijaryhmän tavoite on tukea suomalaista yhteiskuntaa koronakriisistä ja sen vaikutuksista selviytymisessä.

koronapandemia
Suomalaisen tiedeakatemian COVID-19 -työryhmä
COVID-19 asiantuntijaryhmään kuuluvat akateemikot Eva-Mari Aro, Riitta Hari, Sirpa Jalkanen, Markku Kulmala, Risto Nieminen ja Ilkka Niiniluoto sekä professorit Arto Mustajoki, Kari Raivio, Jorma Sipilä ja Kirsi Tirri. Antti Kirves

Koronapandemian aikana tiede on osoittanut tarpeellisuutensa ja toimivuutensa etenkin nopean rokotekehityksen tuloksina.

Suomalainen Tiedeakatemia nimitti viime vuonna COVID-19-asiantuntijaryhmän (siirryt toiseen palveluun) tukemaan Suomen selviytymistä koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä. Ryhmän jäsenet ovat tieteen eri alojen akateemikkoja sekä Suomalaisen Tiedeakatemian entisiä esimiehiä.

Anna Mauranen on Suomalaisen Tiedeakatemian esimies j

Anna Mauranen
Suomalaisen Tiedeakatemian esimies Anna Mauranen toimii asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.Markku Pitkänen / Yle

a asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Maurasen mukaan tiede on osoittanut ylivoimaisuutensa pandemian yhteydessä.

Erityisesti esiin ovat nousseet rokotekehittäjät, epidemiologit, virologit ja hoitohenkilöstö, mutta tarvitaan myös muiden alojen tutkimusta, koska pandemian vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan eri alueille.

Asiantuntijaryhmä julkaisi tänään seitsemän tavoitetta Suomen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. TAIPUU VAAN EI TAITU -kannanotto on kutsu keskusteluun siitä, miten voidaan vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Anna Mauranen kommentoi ohessa tavoitteiden taustaa ja merkitystä.

1. tavoite

Suomen on otettava päättäväisempi ote kansainvälisessä yhteistyössä ja sitouduttava siihen aloitteellisesti politiikassa, taloudessa, tieteessä ja ympäristökriisin ratkaisemisessa. Tieteellisessä tutkimuksessa kansainvälinen yhteistyö osoittautui ratkaisevaksi onnistumisen kulmakiveksi. Yhteistyön parhaat käytännöt on sovellettavissa myös poliittiseen toimintaan.

Tavoitteet ovat syntyneet yksimielisinä laajojen keskustelujen tuloksena. Keskeiset teemat, joihin otamme kantaa, nousivat nopeasti jo varhain.

Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies
Taipuu vaan ei taitu -kansi
Hanna Koikkalainen / Poikkeustila 2020 –projekti

2. tavoite

Suomen on ryhdyttävä tehokkaampiin toimiin ilmaston ja ympäristön tilan parantamiseksi. On toimittava kunnianhimoisemmin kokonaisvaltaisen ilmasto- ja ympäristötavoitteen puolesta ja viipymättä panostettava tähän taloudellisesti.

Ilmasto, ympäristö ja luontokato liittyvät hyvin selvästi koronapandemiaan, koska tämä ei ole yllättävä vaan pikemminkin ennustettavissa ollut pandemia. Zoonoottisia eli eläinperäisiä pandemioita tiedettiin olevan tulossa, ajankohta ja yksityiskohdat vain olivat epäselviä.

Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies

3. tavoite

Koulutus on uudistettava kaikilla tasoilla monimuotoisuutta ja laaja-alaisuutta suosivaksi. Koulutuksen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Taiteen kokeminen ja tekeminen vahvistavat hyvinvointia ja luovuutta.

Henkisen hyvinvoinnin ja henkisen huoltovarmuuden käsite on erittäin oivaltava ja omintakeinen nosto näissä tavoitteissa. Toivon perspektiiviä voidaan nostaa ja tukea erilaisin kulttuurin ja taiteen keinoin. Ihmiset rakastavat viihdettä sekä taidetta ja sillä on perusteet myös kriisinkestävyydessä. Tämä pitää tuoda esiin myös koulutuksen eri tasoilla.

Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies

4. tavoite

Viestinnän valmiuksia on kehitettävä ja alan opetusta lisättävä. Disinformaation kitkemiseksi tulee laatia selkeä toimenpideohjelma. Koulutukseen on lisättävä kriittistä viestintä- ja medialukutaitoa edistävää opetusta ensimmäiseltä asteelta lähtien.

Voivottelu asian korjaamiseksi on hyödytöntä ellei ole selkeää ohjelmaa siitä, mitä pitää tehdä. Toimia on tehtävä systemaattisesti, pontevasti ja tutkimukseen nojaten. On satsattava enemmän sen tutkimiseen, miten disinformaatiota voidaan kitkeä. Vaikka etäopetukseen siirryttiin todella sujuvasti, niin sen eriarvoistavaa vaikutusta pitää tutkia.

Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies
Lähikuva lehtisestä, jossa väitetään, että koronaviruksen takana on salaliitto.
Koronapandemia on synnyttänyt myös koko asian kieltämistä julistavaa viestintää.Yle

5. tavoite

Talouden kannustimet on suunnattava vahvistamaan sitoutumista kestävään kehityksen periaatteisiin. Yritysten ja tutkijoiden innovatiivinen yhteistyö nousi vahvasti esiin koronapandemian kuluessa.

Jos halutaan talouden innovatiivista kehitystä, niin elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyö pitää olla parempaa. Se ei tarkoita sitä, että yritykset rahoittavat pelkästään itselleen sopivaa soveltavaa tutkimusta. Rahoitetaan myös perustutkimusta, josta tulee potentiaalisesti rohkeampia ja jännittävämpiä innovaatioita.

Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies

6. tavoite

Suomeen on vakiinnutettava riippumattoman tiedeyhteisön asiantuntijuuteen pohjautuva tiedeneuvonnan toimija, joka vahvistaa kriisinkestävyyttä ja toimii tarvittaessa nopeasti. Koronapandemia on osoittanut tähänastiset kansalliset tiedeneuvonnan järjestelyt riittämättömiksi.

On aina ongelmallista, jos vain yksi yksilö asetetaan ylimmäisen neuvojan asemaan tai roolit sekoittuvat, kun esimerkiksi henkilöllä on tutkijatausta, mutta toimii virkavastuulla. Riippumaton tiedeyhteisö voi kollektiivina toimia luotettavasti ja monialaisesti. Suomalainen tiedesparraus on ihan kansainvälisestä kärkeä ja osoittanut toimivuutensa eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies

7. tavoite

Suomen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin suuntaama osuus bruttokansantuotteesta tulee nostaa 8 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Aiemmissa visioissa esitetty 4 %:n tavoite ei ole riittävä. Kriisinkestävyyden vahvistaminen edellyttää muun muassa ihmisten käyttäytymisen, toiveiden, vaikuttimien ja seurausten tutkimusta, joka on turvattava pysyvästi tulevien kriisien varalta.

Me käytämme vähän rahaa verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, mikä ei liene yllättävää. Kiina julkaisee englanniksi tiedeartikkeleita eniten maailmassa ja käyttää maailmassa toiseksi eniten rahaa tieteeseen. Ei ihme, että siellä kehitettiin koronarokote pikavauhdilla, jota nyt levitetään ympäri maailmaa.

Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies

Taipuu vaan ei taitu -kannanotto on kokonaisuudessaan luettavissa alla olevasta linkistä:

Taipuu vaan ei taitu -kannanotto (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi