1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvetuotanto

Turvetuotannon muutoksiin valmistaudutaan maakunnissa - luonnonsuojeluliitto muistuttaa alasajon olleen tiedossa pitkään: "Joka asiassa tulee lopussa se hätä"

Turvetuotannon alasajon vaikutukset esimerkiksi yrittäjiin huolettavat kaikkia. Maakunnissa valmistellaan suunnitelmia siirtymäkauden tuen hakemiseksi.

SLL:n Pohjanmaan piirisihteeri Teemu Tuovinen muistuttaa, että tarve vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä on ollut tiedossa vuosia. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Suomessa on viime aikoina keskusteltu turvetuotannon alasajon vaikutuksista eri toimijoihin. Esimerkiksi maatalous- ja turvealan yrittäjät pitävät tilannetta hallitsemattomana.

Hallitsemattomaksi muutosta kutsuu myös Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus, joka jo joulukuussa kommentoi tilannetta työvoima- ja elinkeinoministeriön pyytämässä kannanotossa.

Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan muistuttaa (siirryt toiseen palveluun), että vaatimus luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä on ollut tiedossa jo vuosia.

"Ei se yllätyksenä tule"

Suomen Luonnonsuojeluliitto otti tammikuussa kantaa (siirryt toiseen palveluun) turvetuotannon muutoksiin.

Luonnonsuojeluliitto toteaa, että suunnitelmia siirtymästä ei ole tehty, vaikka Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen kaikille olisi pitänyt olla selvää, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava nopealla aikataululla.

Sopimus solmittiin jo viisi vuotta sitten, liitto muistuttaa.

Samaa sanoo Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirisihteeri Teemu Tuovinen.

– Tiedossa ollut ainakin 10 vuotta, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää vähentää. Ei se yllätyksenä tule, mutta ainahan yleensä joka asiassa tulee lopussa se hätä, Tuovinen toteaa.

Ei silti suojelupuolellakaan iloita siitä, että pienet turveyrittäjät kärsivät.

– Ei varmaan kenenkään tarkoitus ole ollut, että elinkeino lähtee alta, Tuovinen sanoo.

Lumipalloefekti

Suomi on suomaata ja erityisen paljon turvetuotantoa on läntisessä Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla myös monet pellot ja eritoten metsät ovat entistä suopohjaa.

– Suolle on nämä lakeudet raivattu, Tuovinen toteaa Ilmajoen Alajokimaisemassa.

Tuovinen muistuttaa, että turvetuotannon alasajo tuntuu alkutuotannon lisäksi myös lämmöntuotannossa. Etelä-Pohjanmaalla kaukolämmöstä miltei kaksi kolmasosaa saadaan turvetta polttamalla.

Tuovinen arvelee, että polttoturpeen alasajossa on tavoiteltu hallittua siirtymää, mutta siinä on epäonnistuttu jossain määrin.

– Alunperin on varmaan ollut tarkoitus, että toimittaisiin hallitusti, mutta tässä on päässyt käymään lumipalloefekti, missä seuraava reaktio aiheuttaa aina uuden ja odottamattoman tilanteen, Tuovinen sanoo.

Suurin osa Suomen soista on ojitettuja. (Kuvituskuva) Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Rahoitusta siirtymäkauteen

Suomi laatii tällä hetkellä sisältöehdotustaan Euroopan Unionin Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahastolle.

Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on edustettuna maakuntaliittojen johtamassa alueellisten siirtymäsuunnitelmien valmistelussa.

JTF-rahasto on väline, jonka tarkoitus on vauhdittaa EU-maiden reilua ja ja oikeudenmukaista siirtymistä vihreään talouteen. Sen kautta on mahdollista saada tukea esimerkiksi juuri turpeen tuotannon vähentämisestä johtuvaan rakennemuutokseen.

Tätä rahoitusta Suomeenkin toivotaan.

Alueellisina laaditut suunnitelmat muodostavat Suomen sisältöehdotuksen Euroopan komissiolle, joka ne myöhemmin hyväksyy.

Miljoonia ja miljoonia euroja

Etelä-Pohjanmaalla alueellista suunnitelmaa on valmisteltu viime syksystä lähtien.

Maakuntaan sijoittuu noin neljännes koko Suomen turvetuotannosta ja energiaturvetuotanto työllistää suoraan tai välillisesti yli tuhat henkilöä. Turpeen energiatuotannon ja -käytön lopettamisen seuraukset heijastuvat siis mittavasti alueen elinvoimaan ja työllistymismahdollisuuksiin sekä talouteen.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen lista turvetuotannon alasajon vaikutuksista on pitkä:

– Kyse ei ole vain poltosta luopumisesta. Muu tärkeä turvetuotanto lamaantuu samalla kertaa. Kasvu- ja kuiviketurpeen hyödyntämismahdollisuudet hiipuvat. Eteläpohjalaisille kotieläintiloille kuiviketurve on yksi antibioottivapauden peruskivistä. Sen toimitusongelmat voivat vaarantaa broilerituotantoon suunnitellut isot investoinnit. Vientituotteeksikin kelpaavan aktiivihiilen tuotanto vaarantuu. Myös Suomen energiahuoltovarmuus rapautuu, jos turvetta ei enää varastoida hätävaraksi, maakuntahallitus toteaa joulukuisessa kannanotossaan työvoima- ja elinkeinoministeriölle (TEM).

JTF-rahaston valuvikana on eteläpohjalaisten mukaan se, että sitä voidaan käyttää vain aluetukena eikä korvaamaan yrittäjille koituvia menetyksiä. Etelä-Pohjanmaalla turvetuotantoa harjoittaa noin 150 yritystä, joille energiaturpeen myynnin vähenemisestä aiheutuu suoraan kymmenien miljoonien eurojen myyntimenetys. Maakuntahallituksen mukaan koneyrittäjät arvioivat lisäksi, että omaisuuserien arvonalennus tulee olemaan yli 200 miljoonaa.

Maakuntahallitus toteaa myös, että energiaturpeen käytöstä luopuminen on väistämätön asia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, ja että kestävän kehityksen periaatteet edellyttävät ympäristöllisten näkökulmien ohella taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten huomioimista.

"Voimme tukea monenlaisia ratkaisuja"

Suomen luonnonsuojeluliitto toivoo, että Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta saataisiin Suomeen rahoitusta.

Luonnonsuojeluiiton puheenjohtaja Harri Hölttä toteaa, että rahaston kautta tavoiteltava siirtymäkauden tuki on toivottavaa, mutta auttaa tilannetta vain osittain.

– Meidän näkökulmastamme tämä siirtymärahasto tuki auttaisi enemmänkin maakuntia ja eri alueita kehittämään uusia elinkeinoja hieman pidemmällä aikavälillä kuin nyt turveyrittäjiä suoraan. Se pelkästään ei siis ratkaise nyt auki olevaa tilannetta, vain osittain, Hölttä toteaa.

Etelä-Pohjanmaalla uskotaan, että maakunta tulee olemaan rahaston tukea saavien joukossa. Kunnilta on jo pyydetty ideoita siitä, millaisiin käytännön toimiin oikeudenmukaisen siirtymän rahaa tulisi kohdentaa.

Monialaisessa työryhmässä tasapainoillaan eri näkökulmien välillä; luonnonsuojelulliset ja mm. yritystoiminnalliset asiat kulkevat keskusteluissa rinnakkain. Ryhmässä käydään hyvää keskustelua, sanoo maakuntajohtaja Asko Peltola.

– Ilman muuta haluamme toimia moniarvioisesti. Näemme, että turvetuotanto vähenee, mutta jos se loppuu kokonaan, meillä pitää olla esimerkiksi talvipakkasten huoltovarmuus kunnossa, Peltola sanoo.

Luonnonsuojeluliiton Harri Hölttä sanoo liiton olevan avoin ratkaisuille.

– Meillä ei ole valmiina yksityiskohtaisia ajatuksia siitä, mitä turveyrittäjille suunnattavat tuet voisivat olla, mutta kunhan annettavat tuet eivät kannusta turpeen lisäkäyttöön, voimme kyllä tukea monenlaisia ratkaisuja, Hölttä toteaa Luonnonsuojeluliiton kannan.

Luonnontilaisena parhaimmillaan

Teemu Tuovisen mukaan turvekeskustelussa on lähdetty viime aikoina “laukalle” ja kysymys, jonka pitäisi olla jotain muuta, on politisoitunut. Suoria yhteenottoja turvekysymykseen liittyen tulee kuitenkin hänelle melko vähän.

– Ei suoria yhteydenottoja hirveästi tule, mutta toki sellaista viherpiiperö- ja vihervassarijuttua saa kuulla. Niin kuin kaikki suojelupuolen ihmiset saavat kuulla, Tuovinen sanoo.

Vaikka turpeen energiakäyttö loppuisi, soille keksitään käyttöä edelleen. Turvetta nostetaan muuhunkin kuin polttotarkoitukseen ja uusiakin tuotteita kehitetään. Lapualle suunnitellaan valtavaa aurinkopaneelipeltoa turvetuotannosta poistetulle suolle.

– Jos se on täysin muuttunutta, kuivahtanutta suonpohjaa, niin miksipäs ei. Paneelipelto tuottaa enemmän energiaa kuin turpeesta on saatu pitkällä ajalla, Tuovinen miettii.

Luontoihmiselle paras suo on kuitenkin luonnontilainen suo. Sellaisena kuin se on, Tuovinen sanoo. Tuottamusvaatimuksista viis.

– Täytyykö joka hehtaarista pyrkiä saaman tuotto, Tuovinen kysyy.

– Eri asia ovat sitten nämä suot, jotka on ojitettu ja ovat muuttuneet metsämaiksi tai raivattu pelloiksi. Niitä voi hyödyntää kestävän talouden mukaan miten parhaalta tuntuu.

Lue seuraavaksi:

Energiaturpeen käyttö vähenee nopeammin kuin haluttiin – pulassa ovat yrittäjät ja maatalous: "Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa"

Mitä tapahtuisi, jos me kaikki alkaisimme vegaaneiksi? Nämä 8 asiaa muuttuisivat Suomessa

Energiayhtiöt vähentävät polttamalla tuotettua lämpöä – toimitusjohtaja: " Jos ajattelisimme vain ympäristöä, tekisimme muutokset heti"

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.