Vanhan nosturin ja modernin ravintolarakennuksen yhdistelmä sai Turun hyvän rakentamisen palkinnon

Kaupunkikuvatyöryhmä kiittää teollisuushistorian ja modernin kaupunkikulttuurin yhdistämistä.

Ravintolarakennus rakennettiin ikään kuin nosturin läpi. Taustalla Wärtsilän vanhasta tehtaasta muokattu asuintalo. Kuva: Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners

TURKU Suomen suurin työnantaja sijaitsi vuonna 1971 Turussa, Aurajoen rannassa. Wärtsilän telakalla oli silloin 5 300 työntekijää.

Enää alueella ei rakenneta laivoja, Telakkarannasta on tullut moderni asuinalue.

Joen partaalla on yksi kolmesta itärannan vanhasta nosturista. Ennen nosturin kyljessä könötti matala ja vaatimaton telakan pumppaamorakennus. Nyt sen sijoilla tai oikeastaan päällä on ravintola Crane 22.

Rakennus sai torstaina vastaanottaa kaupunkikuvatyöryhmältä Turun hyvän rakentamisen palkinnon 2020.

Palkintoperusteluissa sanotaan, että rakennuksen urbaanin karhea ulkoarkkitehtuuri on sovitettu tyylikkäästi paikkaan, joka liittyy alueen telakkahistoriaan. Omaleimainen symbioosi syntyy vanhan pumppaamon kellaritilasta, sen päälle rakennetusta uudisosasta ja asemakaavalla suojellusta nosturista.

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain ruosteista. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Aina ei ole ollut selvää, että telakan vanhat nosturit edes säilytettäisiin. Nykyään Turun jokirantaa ei osaa kuvitellakaan ilman taivaalle kohoavia maamerkkejä.

– Ravintola aktivoi erinomaisella tavalla Aurajoen itärantaa, jossa on vähemmän toimintoja kuin vastapäisellä länsirannalla. Siinä mielessä se on tärkeä lisä kaupunkikuvaan, sanoo kaupunkikuvatyöryhmän puheenjohtaja, Turun kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari.

Vanhan ja uuden liitto

Crane 22:n rakennusta on alunperin ollut ideoimassa ja toteuttamassa arkkitehti Renni Haroma. Hän iski silmänsä vanhaan pumppaamorakennukseen, kun hänellä oli työn alla viereinen Loft-tehdas, entinen Wärtsilän tehdasrakennus.

– Noteerasin merkillisen oloisen, vähän unohdetun pienen rakennuksen ihan rannassa kiinni. Se oli poikkeuksellisen hienolla paikalla, mutta olemukseltaan outo. En oikein saanut käsitystä, mikä se on, muistelee Haroma.

Vanhan ja uuden elementin yhdistäminen vaatii aina enemmän työtä kuin kokonaan uuden rakentaminen. Myös se on yksi syy palkitsemiselle.

Alapuolelta katsottuna kuin Eiffel

Kaupunkikuvallisesti työryhmä pitää tärkeänä myös sitä, että Aurajoki-maisema on vahvasti läsnä ravintolasalista ja terasseilta avautuvissa näkymissä.

Kiinteistön omistajaa, rakennuttajaa ja ravintoloitsijaa Leif K. Lindéniä sykähdyttävät eniten ravintolan kattoikkunat, joista voi nähdä nosturin ristikkorakenteen suoraan alapuolelta.

– Koko nosturi aiotaan vielä valaista. Mielessäni se vertautuu alta katsottaessa Eiffel-torniin.

Mies näyttää puhelimestaan valaistun Eiffelin kuvaa, joka on otettu jalan juurelta. Rinnastuksesta on helppo saada kiinni.

Kiinteistön omistaja Leif K. Lindén sai Eiffel-tornista idean nosturin rakenteiden valaisuun. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Ravintolarakennuksen kummassakin päässä on rouheaa, niitattua teräslevyseinää. Sen voi nähdä muistuttavan jopa laivan ruosteista kylkeä.

– Vaikka se onkin kovaa terästä, ruoste saa sen näyttämään myös hyvin lämpimältä materiaalilta, ihastelee kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari.

Ja onhan ravintolan ja nosturin yhdistelmä mainio muistutus Telakkarannan uusille asukkaille alueen menneisyydestä.

Ohikulkijatkin kiinnittävät huomionsa ruosteisen teräslevyn lämpimään sävyyn. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Lue lisää: