Hyppää sisältöön

Selvitys julki: Vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset halutaan työllistää uuteen valtionyhtiöön – "Oikeaa työtä oikealla palkalla"

Hallitus ottaa mallia Ruotsista, jossa osatyökykyisiä palkkaava Samhall-yhtiö kuuluu maan suurimpiin työnantajiin.

Hallitus haluaa entistä useamman osatyökykyisen palveluiden kautta töihin. Topi Tanner viihtyy myymäläapulaisena K-Market Katajanokalla. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Topi Tanner ja Rasmus Ellenberg tietävät, kuinka valtavan suuri merkitys työpaikalla on ihmisen hyvinvoinnille.

Molemmat nuoret miehet ovat osatyökykyisiä, jotka ovat löytäneet osa-aikaisen, palkkatuetun unelmahommansa Helsingin tuetun työllistymisen palvelun avulla.

– Tykkään tehdä töitä. Saa viettää paljon aikaa työpaikalla, saa tehdä hommia. On hyvät työkaverit ja kiva pomo, luettelee Katajanokan K-Marketissa myymäläapulaisena työskentelevä Topi Tanner.

  • Selvitys osatyökykyisiä työllistävästä Suomen mallista esiteltiin työministeri Tuula Haataiselle (sd.). Voit katsoa tiedotustilaisuuden alempana jutussa olevasta linkistä.
  • Hallituksen tilaamassa selvityksessä esitetään uuden yhtiön tai liikelaitoksen perustamista osatyökykyisten tueksi ja työllistämiseksi.
  • Hallitus ottaa mallia Ruotsin Samhall-yhtiöstä, joka työllistää Ruotsissa 25 000 osatyökykyistä.

Läheskään kaikki osatyökykyiset eivät ole yhtä onnekkaita. Kymmenilletuhansille ihmisille työllistyminen on alentuneen työkyvyn vuoksi äärimmäisen vaikeaa tai mahdotonta.

Hallitus aikoo korjata asian luomalla kokonaan uuden toimijan - käytännössä liikelaitoksen tai yhtiön - lisäämään kaikista vaikeimmin työllistyvien osatyökykyisten palveluja ja työmahdollisuuksia.

Tarkoitus ei ole korvata osatyökykyisten nykyisiä palveluja, vaan täydentää niitä.

Osatyökykyisten työllistyminen "täysin uudelle tasolle"

Hallituksen suunnitelma (siirryt toiseen palveluun) sai lihaa luidensa päälle tiistaina, kun selvityshenkilö Hannu Mäkisen raportti julkistettiin ja esiteltiin työministeri Tuula Haataiselle (sd.).

Tullin pääjohtajana työskentelevä Mäkinen esittää perustettavaksi valtion kokonaan omistaman yhtiön tai liikelaitoksen, joka tarjoaisi vaikeimmassa asemassa oleville osatyökykyisille sekä palveluja että työpaikkoja.

Varsinainen liiketoiminta tapahtuisi osakeyhtiössä, joka voisi olla liikelaitoksen tytäryhtiö.

– Tämä osakeyhtiö ottaisi osatyökykyisiä palvelukseensa oikealla palkalla oikeisiin töihin ja myisi niitä työsuorituksia sitten ulos, Mäkinen kuvaa perusideaa.

Yhtiö kilpailisi työvoimallaan eri toimialoilla ja osallistuisi esimerkiksi tarjouskilpailuihin.

– Työ voi olla mitä tahansa, mutta käytännössähän se on varmasti esimerkiksi kiinteistönhoidon tehtäviä tai siivousta, pesula- ja keittiöalaa. Suorittavia tai avustavia tehtäviä, selvityshenkilö Mäkinen kuvaa.

Osatyökykyiset työntekijät saisivat työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja erilaisia tukipalveluja. Tavoitteena olisi, että mahdollisimman moni kuntoutuu niin, että voi työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Uuteen valtion omistamaan yhtiöön voisi kuitenkin jäädä myös pysyvästi töihin.

– Työllisyyden vahvistamisen lisäksi kyse on osallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Sanna Marinin hallitus haluaa nostaa osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten työllistymisen täysin uudelle tasolle, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Haatainen ei kuitenkaan vielä halunnut arvioida, kuinka suurella summalla valtio on valmis uutta toimijaa rahoittamaan tai kuinka monta osatyökykyistä yhtiö voisi työllistää.

"Saan hyödyntää taitojani ja tuntea itseni hyödylliseksi", kuvaa työpaikan merkitystä Rasmus Ellenberg. Kuva: Jouni Immonen / Yle

"Voin hyödyntää taitojani ja olla hyödyksi"

Rasmus Ellenberg kiinnittää etikettejä tuotepakkauksiin Circlum Farmasia -yrityksessä, jossa mies on tehnyt töitä jo kolme vuotta.

– Saan hyödyntää taitojani ja tuntea itseni hyödylliseksi. Ja tarvitseehan ihminen vähän rahaa elättääkseen itseään, Ellenberg toteaa.

Uuden valtionyhtiön tarkoitus ei olisi pelkästään parantaa työllisyyttä, vaan uudistuksella olisi laajempia sosiaalipoliittisia tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäiseminen.

– Tässä on aika paljon kyse myös yhteiskuntavastuusta ja yleisinhimillisestä näkökulmasta. Ja kun syrjäytyminen voidaan joiltakin katkaista, se heijastuu heidän lähipiiriinsä myönteisesti ja tuo myös taloudellista hyötyä pidemmällä aikavälillä, selvityksen tehnyt Hannu Mäkinen sanoo.

Selvityksessä todetaan, että osatyökykyisten työllistäminen ehdotetulla tavalla on todennäköisesti julkisen talouden kannalta kustannusneutraalia tai pikemminkin jonkin verran alijäämää aiheuttavaa toimintaa.

Työllisyysvaikutus kiinni rahoituksen määrästä

Hallituksen toiveen mukaisesti Mäkinen on hahmotelmassaan ottanut mallia Ruotsin Samhall ab:sta, joka kuuluu maan suurimpien työnantajien joukkoon.

– Ruotsissa henkilöstömäärältään suurin osakeyhtiö on julkinen Samhall ja se työllistää yli 25 000 osatyökykyistä. Suunnan tulee meillä olla samanlainen, työministeri Haatainen sanoo.

Hallituksen tavoite on, että "Suomen mallin" eli uuden yhtiön toiminta voisi alkaa ensi vuonna. Päätökset tehdään kevään kehysriihessä.

Uudistuksen työllisyysvaikutus tulee riippumaan siitä, kuinka suuren rahoituksen hallitus uudelle toimijalle myöntää.

Selvityshenkilö Hannu Mäkinen arvioi, että esimerkiksi 100 miljoonan euron budjetilla uusi toimija työllistäisi noin 4 000 osatyökykyistä vuodessa.

– Koska kyseessä on vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset, heidän työllistymisensä ei juurikaan syrjäytä muita työpaikkoja. Niinpä myös työllisyys nousisi tässä esimerkissä lähes neljällä tuhannella, Mäkinen sanoo.

Tiukat kriteerit mukaan pääsylle - TE-toimistot valitsevat

Mäkisen esityksessä uusi yhtiö keskittyisi niihin osatyökykyisiin, joiden työmarkkinatilanne on kaikista vaikein. Tarkoitus on rajata mahdollisuus vain niihin, jotka eivät muilla keinoilla voi työllistyä.

Mukaan otettaisiin ihmisiä, jotka ovat "ilmeisen pitkäaikaisesti vain varsin rajoitetusti kykeneviä tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä" ja tämä johtuu sairaudesta, viasta tai vammasta tai henkilö on ollut työtön vähintään kaksi vuotta 28 kuukauden aikana.

Lisäksi toiminnan piiriin otettaisiin henkilöitä joille on myönnetty pysyvä osatyökyvyttömyys- tai työkyvyttömyyseläke.

Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen teki hallituksen pyynnöstä esityksen vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten työllistämiseksi. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Hannu Mäkinen toteaa, että kriteereitä täyttävien määrästä ei ole olemassa luotettavaa tilastotietoa. Osatyökykyisyyden vuoksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia on Suomessa joka tapauksessa useita kymmeniä tuhansia.

Yrityksen palveluihin tai palkkalistoille siirtyminen olisi aina vapaaehtoista. Käytännössä TE-toimistot ohjaisivat sopivat osatyökykyiset henkilöt mukaan uuden yrityksen toimintaan.

Ensivaiheessa heille tarjottaisiin tarvittaessa julkisia palveluja täydentäviä, työkykyä kohentavia palveluja ja seuraavassa vaiheessa he voisivat siirtyä työntekijöiksi perustettavan yrityksen liiketoimintayksikköön.

Tuula Haatainen
Työministeri Tuula Haataisen tilaama selvitys osatyökykyisten työllistymisestä julkaistaan.

Markkinahäiriöiden vaara halutaan minimoida

Käytännössä osatyökykyisiä työllistävä yhtiö lähettäisi urakkaa tekemään useampia työntekijöitä kuin niin sanottu tavallinen yhtiö ja valtio subventoisi urakkahinnan kilpailukykyiseksi.

Jotta valtion tuella synnytettävät työpaikat eivät vääristäisi markkinoita, Mäkisen esityksessä on mukana rajoituksia uudelle toimijalle.

Osatyökykyisiä työllistävä valtionyhtiö ei voisi ylittää 10 prosentin markkinaosuutta niillä toimialoilla, joilla se kilpailee. Lisäksi myytävien työsuoritusten hinnoittelua tarkkailisi riippumaton asiantuntijalautakunta.

– Näillä keinoilla minimoitaisiin se markkinahäiriö, jota varmaankin jossain määrin tulee, Hannu Mäkinen sanoo.

Lue lisäksi: