Puhemies Anu Vehviläinen: Eduskunnan suuren salin tulisi päättää poliittisista, ei juridisista asioista

Kuntavaalit tulisi järjestää suunnitellusti 18. huhtikuuta, jos se suinkin on mahdollista, Vehviläinen sanoo.

Anu Vehviläinen
Anu Vehviläinen

Ministerisyyte tai kansanedustajan syytesuoja eivät kuulu eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan napinpainallusäänestyksiin.

Ylen Ykkösaamussa Vehviläinen sanoo pitävänsä vallan kolmijaon kannalta ongelmallisena, että kansanedustajat äänestävät suuressa salissa oikeudellisista asioista.

Viime vuonna oikeudellisia äänestyksiä oli perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään (ps) syytesuojasta ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ministerisyytteestä.

Vehviläisen mukaan suuren salin eli eduskunnan tulisi pikemminkin keskittyä politiikkaan, ja oikeusistuinten puolestaan tuomiovaltaan.

– Itse ajattelen, että vallan kolmijaon mukaan edustajien tehtävä on päättää lakien sisällöstä.

– Jos ajatellaan vaikkapa ministereitä – heidän pitää nauttia poliittista luottamusta, mutta jos kysymys on oikeudellisesta arvioista, kansanedustajien tehtävä ei ole ottaa siihen kantaa, Vehviläinen sanoo.

Anu Vehviläinen vieraili Ykkösaamussa lauantaina. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Hän kertoo pohtineensa kysymystä jo jonkin aikaa.

– On poikkeuksellista, että puolen vuoden aikana vuonna 2020 suuressa salissa oli kaksi kertaa esillä yksittäistä henkilöä koskeva syyteasia.

Oikeampi paikka pohtia syytesuojaa tai ministerisyytteitä olisi Vehviläisen mukaan perustuslakivaliokunta.

Tukea pohdinnoille oikeusoppineilta

Myös entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki sekä entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka ovat Vehviläsen mukaa tuoneet esille, että on luonnotonta äänestää suuressa salissa puhtaasti oikeudellisesta kysymyksestä henkilöön liittyen.

– Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on pitänyt mahdollisena, että niin ministereitä kuin kansanedustajiakin koskien vastuu voisi olla perustuslakivaliokunnalla, ei suurella salilla, huomauttaa Vehviläinen.

Tätä esitettiinkin, kun vuosituhannen alussa uutta perustuslakia tehtiin. Silloin eduskunta päätti toisin. Nyt keskustelu on noussut uudestaan esille.

– Perustuslakia ei pidä muuttaa kevytmielisesti, mutta haluan olla mukana keskustelussa, Vehviläinen lisää.

Kuntavaalit huhtikuussa, tilanne "veitsenterällä"

Koronaepidemia luo varjon kuntavaalien ylle. Muun muassa oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen on esittänyt vaalien siirtämistä ajankohtaan, jolloin tartuntariski olisi pienempi.

Riskiryhmät ovat erilaisessa asemassa koronan vaarallisuuden suhteen, ja siksi heistä osa voi jäädä kotiin. Tämä olisi ongelmallista demokratian toteuttamisen kannalta.

Vehviläisen mukaan vaalit tulisi lähtökohtaisesti pitää sovitussa aikataulussa, 18. huhtikuuta.

– Ajattelen, että jos vain suinkin pystytään, olisi tärkeää pitää kuntavaalit. Itselläni ei ole tiedossa että muissakaan maissa olisi siirretty koronan takia kuntavaaleja.

Jos vaalit siirrettäisiin, päätös pitäisi tehdä helmikuun loppuun menessä. Vehviläinen painottaa, että kaikkien puolueiden ehdokasasettelu on nyt kiivaimmillaan, ja ehdokaslistat tulee jättää 9. maaliskuuta.

Vehviläinen sanoo ymmärtävänsä virkamiesten huolen terveysturvallisuudesta ja äänestysvilkkaudesta.

– Tässä ollaan tietyllä tapaa veitsenterällä.

Eduskunnan kerma pääsi aamukouluun

Vehviläinen piti perjantaina eduskunnan puhemiehistölle, valiokuntien puheenjohtajille, eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja keskeisille virkamiehille erityisen puhemiehen aamukoulun. Kyse oli noin puolentoista tunnin keskustelutilaisuudesta.

– Tavoitteena oli käydä avoin ja kirkastava keskustelu eduskunnan keskeisten toimijoiden kanssa perustuslakivaliokunnan roolista ja merkityksestä eduskunnan toiminnassa, kertoi puhemies Vehviläinen Ylelle.

Puhemies luonnehtii perustuslakivaliokuntaa eduskunnan kruununjalokiveksi. Sen asema on määritetty perustuslaissa ja sillä on erityinen ei-poliittinen tehtävä eduskunnassa, koska se arvioi lakiesitysten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuutta.

– Ajatus tilaisuudesta syntyi viime joulukuussa ja osaltaan vauhdittajana toimi ministeri Haaviston tapauksen ympärillä käyty keskustelu valiokunnasta, sanoo Vehviläinen.

Vaaleissa 2019 taloon tuli 80 uutta kansanedustajaa

Vehviläisen mukaan viime vaaleissa eduskuntaan tuli paljon uusia edustajia ja nyt on tärkeää, että kaikilla edustajilla on riittävät tiedot perustuslakivaliokunnan merkityksestä koko lainsäädäntötyölle.

Periaate on, että juridiikka ja politiikka eivät saa mennä perustuslakivaliokunnassa sekaisin. Kansanedustajat ovat ennen kaikkea poliitikkoja, mutta tämä rooli pitäisi jättää perustuslakivaliokunnan ulkopuolelle.

–Kun katsomme pitkää aikajännettä, roolin vaihdossa lakiesitysten arvioinnin osalta ei ole ollut suurempia ongelmia. Näyttäisi siltä, että vaikeutta on saattanut tulla silloin harvoin, kun on käsittelyssä on ollut henkilöön (ministerivastuu) liittyvää oikeudellista harkintaa.

Lue lisää