1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Sisältövaroituksia, hyötyajattelua ja aggressiivista syyttelyä – professori ja kuvataiteilija kertovat, mikä tieteen ja taiteen vapautta uhkaa

Nykyajassa korostuu etenkin tieteen ja taiteen välineellistäminen.

tiede
Kuvataiteilija pitää kulttuurialan eettistä toimielintä pelottavana
Kuvataiteilija pitää kulttuurialan eettistä toimielintä pelottavana

Sekä tiedettä että taidetta pyritään rajoittamaan erilaisin keinoin. Marja Sannikan haastattelussa Helsingin yliopiston viestinnän professori, aihetta tieteen kentällä tutkinut Esa Väliverronen kertoo, että rajoittaminen jakautuu kolmeen kategoriaan.

Väliverrosen mukaan tieteen vapautta uhkaa ensinnäkin yliopistojen johtamismalli, jota on muutettu yritysmäiseen suuntaan. Toisaalta uhkana on rahoitus, jossa on siirrytty enemmän hyötyajatteluun ja välineelliseen tutkimukseen.

– Asetetaan ehkä vähän liian tiukasti raamit sille, mitä tutkijoiden pitäisi tutkia ja jopa mitä heidän pitäisi saada selville, Väliverronen selventää.

Kolmas asia on tutkijoiden uhkailu ja vihaposti, jolla tutkijoita pyritään vaimentamaan.

Väliverrosen mukaan tieteen vapaus Suomessa on kuitenkin kohtalaisella tasolla, etenkin yliopistoissa. Sen sijaan valtion tutkimuslaitoksissa tilanne on eri:

– Näyttää siltä, että varsinkin ympäristötutkimukseen kohdistuu aika voimakkaita paineita.

Väliverronen sanoo, että tilanne voi olla pahimmillaan se, että tutkijoita kielletään antamasta haastattelua tai kirjoittamasta julkilausumaa jostakin tietystä aiheesta.

Kuvataiteilija Anna Tuori tunnistaa samankaltaiset ilmiöt taidemaailmasta. Hänen mukaansa taiteen vapautta uhkaa etenkin Väliverrosenkin mainitsema välineellistäminen, joka näkyy rahoituksessa.

– Taiteelle annetaan jonkin verran sellaisia toiveita, että taiteen pitäisi ratkaista yhteiskunnan epäkohtia. Monen taiteilijan mielestä niitä pitäisi ratkaista ihan toista kautta.

Tuori sanoo, että taide voi tuottaa hyvinvointia ja nautintoa sekä tuoda yhteiskunnallisia ongelmia esiin. Hänen mielestään taidetta pitäisi silti tukea sen itseisarvon, ei ainoastaan sen tuottamien hyötyjen takia.

– Niitä ei saavuteta niin, että laitetaan rahaa rasismin vastaiseen taiteeseen, ja sillä tavalla tulee taidetta, joka ehkäisee rasismia.

Tuorin mukaan taiteilijoiden ja taideopiskelijoiden keskuudessa paine kantaaottavuuteen on suuri.

– Esimerkiksi apurahahakemuksissa moni kokee, että sisällöllinen oikeutus pitää hakea sillä, että osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Väliverrosen mukaan tutkimuksen kohdentaminen tiettyihin ongelmiin on jossain määrin hyväkin asia, mutta liiallisessa kohdentamisessa on riskinsä. Hän puhuu tärkeistä oheisvahingoista, jotka eivät synny käskemällä.

– Esimerkiksi sähkö tai internetselain ovat pikkujuttuja, jotka määrittävät meidän elämäämme hyvinkin paljon. Ne ovat tällaisia oheisvahinkoja, jotka ovat syntyneet pitkäjänteisen vapaan perustutkimuksen pohjalta.

Muun muassa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tieteentekemistä rajoittaa myös kulttuuri, jossa opiskelijoita pyritään suojelemaan loukkaavilta asioilta. Sisältövaroituksiin ja turvallisiin tiloihin Väliverronen suhtautuu varauksella.

– Sillä on jotain ymmärrettäviä syitä, mutta olen aika huolissani siitä, jos vaikkapa tieteellisiä tutkijoita, luennoitsijavieraita ei saa kutsua sen takia, että heitä pidetään arveluttavina. Se, ettei asioista saa keskustella, on ilman muuta ongelma.

Tuorin mukaan taiteenkin parissa on tietyissä tilanteissa perusteltua keskustella siitä, millaista taide saa olla, mutta aggressiivista syyttelyä hän ei puolla. Tuorin mielestä historian muuttamisen sijaan olennaista olisi asioiden kontekstoiminen.

– On käsittämätön asia, että me emme lukisi jotain moraalisesti arveluttavaa, Tuori toteaa.

Kulttuurialalle on suunnitteilla myös eettinen toimielin, jota Tuori pitää osin pelottavana.

– Varmasti on hyvä, jos on elin, johon voi ottaa yhteyttä. Uhkana kuitenkin on, että aletaan toivoa tietyntyyppistä taidetta, ja sekin voi johtaa aika helposti ennakkosensuuriin.

Katso Marja Sannikan koko jakso alta. Vieraana on myös Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen, joka on perehtynyt tieteen rahoittamiseen. Jakson voi katsoa Yle TV1:llä perjantaina 5.2.2021 klo 20.

Lue seuraavaksi