1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. leikkausjonot

Hoitotakuu toteutuu epätasaisesti: monissa sairaanhoitopiireissä oli vuodenvaihteessa runsaasti hoitovelkaa, toisissa jopa potilaspulaa

Sairaanhoitopiireissä oli hoitovelkaa eniten alkusyksystä. Vaikeilla korona-alueilla oli pitkät leikkausjonot vielä vuodenvaihteessa.

leikkausjonot
Leikkaussali, potilas, sairaanhoitajia ja lääkäreitä
Sairaanhoitopiireissä kurottiin viime vuoden loppuun mennessä hoitovelkaa, mutta edelleen tuhannet potilaat joutuvat odottamaan yli kuusi kuukautta leikkaushoitoa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Ivalolainen Anja Valle on keskustelemassa tulevasta polven tekonivelleikkauksesta ylilääkäri Kyösti Haatajan kanssa. Valle sai kutsun leikkaukseen alle kolme kuukautta sitten.

– Oi, se on minusta nopea. Tämähän lähti sillä tavalla, että kirurgi kävi Ivalon terveyskeskuksessa ja haastatteli. Sitten otettiin vielä röntgenkuvia ja haastateltiin uudelleen. Nyt ollaan sitten tässä tilanteessa, menossa leikkaukseen, miettii Anja Valle.

Lapin sairaanhoitopiirissä jonotusajat hoitotakuun piiriin kuuluviin leikkauksiin ovat nyt ennätyksellisen lyhyet. Kirurgian osaston ylilääkäri Kyösti Haataja laskee, että tekonivelleikkaukseen pääsee ortopedian osastolle Lapin keskussairaalassa noin kahdessa kuukaudessa. Selkäleikkaukseen pääsee jopa kuukaudessa.

Tilanne on kääntynyt viime keväästä toisinpäin, sillä nyt alkaa jo olla pulaa leikkauspotilaista, Haataja naurahtaa.

– Kyllä niinkin voisi sanoa, tilanne on aika harvinainen. Pikkuhiljaa voitaisiin ottaa potilaita muistakin sairaanhoitopiireistä, jos tämä koronatilanne pysyy edelleen Lapissa näin hyvänä.

Monissa muissa sairaanhoitopiireissä tilanne on vaikeampi, sillä korona-aika paisutti hoitojonoja. Kevät lamautti leikkaustoiminnan sairaanhoitopiireissä, kun niissä ryhdyttiin varautumaan koronapandemiaan, henkilökuntaa koulutettiin uusiin tehtäviin ja leikkausjonot kasvoivat.

Kirurgi Kyösti haataja ohjeistaa potilas Anja Vallea.
Anja Valle saa ohjeita tulevaan leikkaukseen ylilääkäri Kyösti Haatajalta.Pekka Viinikka / Yle

Hoitovelkaa kertyi koronakeväänä

Hoitotakuujärjestelmässä suojataan lailla potilaan oikeuksia päästä määräajassa esimerkiksi leikkaukseen. Lain mukaan hoitoa on saatava kuuden kuukauden sisällä lääkärin määräämästä lähetteestä. Jos siihen ei päästä, kertyy sairaanhoitopiirille hoitovelkaa, joka on kurottava umpeen.

Sairaanhoitopiirien kirurgian osastoilla leikattiin viime keväänä kiireelliset ja välttämättömimmät tapaukset, mutta hoitotakuuseen kuuluvat kiireettömät siirrettiin usein jonotuslistalle. Hoitovelkaa kertyi moninkertainen määrä verrattuna aikaan ennen covid-19-tautia.

Pahin tilanne sairaanhoitopiireissä oli viime kesän lopulla ja alkusyksystä, kun yli kuusi kuukautta leikkausta odottavien potilaiden määrä moninkertaistui verrattuna vuoden alkuun, aikaan ennen koronavirusta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä oli vuodenvaihteessa tuhansia ihmisiä odottanut leikkausjonoissa yli kuuden kuukauden hoitotakuun rajan.

– Koronaviruksestahan jonot varsinaisesti johtuvat. Keväällä 2020 jouduimme supistamaan varsinkin operatiivista toimintaa ja varautumaan koronapotilaiden tuloon, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

HUSin alueella on runsaasti koronatartuntoja, mikä on imenyt voimavaroja. Siitäkin huolimatta, että covid-19-tautia kyetään hoitamaan nykyisin paremmin.

– Kyllä meillä vielä tavallista pitemmät leikkausjonot on useallakin erikoisalalla, vaikka ne saatiin syksyllä suurin piirtein puolitettua. Meillä oli kesän jälkeen noin 5000 potilasta yli kuuden kuukauden leikkausjonossa ja joulun alla alle 3000, laskee Mäkijärvi.

Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS
Husin alueella hoitotakuun raja ylittyy johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan eniten silmäkirurgiassa.Mårten Lampén / Yle

Viime vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana sairaanhoitopiireissä kurottiin hoitovelkaa umpeen ja päästiin jo lähelle vuoden 2019 tasoa.

– Ei tämä nyt ollenkaan niin huonolta näytä kuin kesän jälkeen. Syksy on tehty kovasti töitä, että tämä saadaan korjattua, miettii vastuualueen johtaja Susanna Yli-Luukko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Eniten koronatartuntoja on todettu Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Vaasan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueilla. Sattumaa ei ole, että useissa ilmaantuvuusluvultaan suurissa ja väkirikkaissa sairaanhoitopiireissä hoitovelkaa oli vuodenvaihteessa edelleen runsaasti, vaikka alkusyksyn synkkiä lukuja saatiin paranneltua vuodenvaihteeseen mennessä.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoitovelkaa oli vuodenvaihteessa väestöön suhteutettuna runsaasti, sillä hoitotakuun edellyttämä yli kuuden kuukauden aikaraja ylittyi lähes tuhannella potilaalla.

– Tässä on sellainen epämiellyttävä epävarmuuden tila koko ajan, mutta tarkoitus olisi, että mahdollisimman vähän koronan takia jouduttaisiin tätä ei-kiireellistä toimintaa supistamaan, sanoo vastuualueen johtaja Johanna Yli-Luukko.

Lapissa jonot lyhimmästä päästä

Lapin sairaanhoitopiirissä leikkausjonot ovat valtakunnan tasolla lyhyimmästä päästä. Johtajaylilääkäri Jukka Mattila näkee lyhyisiin leikkausjonoihin useita syitä. Yksi on, että kirurgian osastolle on pystytty rekrytoimaan hyvin henkilökuntaa. Kesällä porrastettiin myös henkilökunnan loma-aikoja.

– Toimimme kesällä eri tavalla kuin aiempina vuosina ja saimme jo silloin leikkausjonoja purettua. Leikkaussaleja ei myöskään suljettu koronaviruksen vuoksi, toteaa Mattila.

Tilanne on samansuuntainen toisessa Lapin sairaanhoitopiirissä Länsi-Pohjassa.

– Saimme vuodenvaihteessa täytettyä hoitotakuulainsäädännön kriteerit leikkaushoidossa, joka on nyt suuremman tarkastelun alla, toteaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n lääketieteellinen johtaja Paavo Uusimaa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kilpeä himmentää hoidonarviointi, joka ei vielä täytä laissa määrättyä kolmen kuukauden aikarajaa.

– Haasteita on edelleen hoidontarpeen arvioinnissa, joka pitää saada aikaan kolmen kuukauden sisällä. Siinä on vielä tietyillä erikoisaloilla tekemistä, laskee Uusimaa.

Sairaanhoitopiirien yhteistyö voisi olla sujuvampaa

Lapin sairaanhoitopiiri leikkasi viime vuonna parikymmentä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä saapunutta potilasta, kun heidän jonotusaikansa uhkasi pitkittyä oman alueen sairaalassa.

Potilas voi lain mukaan myös itse valita sairaalan, jossa hänet operoidaan. Omaa jonotusaikaansa leikkaukseen voi lyhentää merkittävästi, jos hakeutuu sellaiseen sairaanhoitopiiriin, missä jonot ovat lyhyet.

Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattilan mukaan tämä on asia, jossa olisi sairaanhoitopiirien kesken paljon kehitettävää, kun puhutaan hoitotakuujärjestelmästä.

– Hyvällä sairaanhoitopiirien yhteistyöllä olisi todella paljon mahdollisuuksia hoitaa potilaiden hoitoonpääsy sujuvammaksi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin kello 23 saakka.

Lue lisää: Hoitajien aika kului aivan muuhun kuin potilaisiin – ylilääkäri purki hoitojonot teollisuusprosessin avulla: "Miksi fiksut ihmiset toimivat tyhmästi?"

Lue seuraavaksi