1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lumenkaatopaikka

Helsingin lumenpoisto-ongelmaan ratkaisu itänaapurista? Pietarilainen sulatusasema tekisi lopun mereen kippaamisesta

Pietarissa sulatetaan kantakaupungin lumet betonialtaissa lämpimällä jätevedellä.

Lumenkaatopaikka
Lumikuorma kipataan mereen Hernesaaressa.
Helsingin Hernesaari on Suomen ainoa lumenkaatopaikka, jossa lunta kipataan mereen. Katso videolta, miten ympäristöhaittoja pyritään vähentämään jättimäisellä roskahaavilla. Kuvat tammikuun lopusta.

Helsinki pyrkii löytämään ratkaisun runsaasti arvostelua saaneelle kantakaupungin lumien mereen kaatamiselle, yhtenä vaihtoehtona on Pietarin mallin mukainen lumensulatusasema.

Kaupunkiympäristö toimialan kunnossapitoyksikön päällikkö Pekka Isoniemi kertoo, että naapurimaan suurkaupungissa on toteutettu toimiva talvikunnossapidon järjestelmä, josta kannattaisi ottaa Helsingissä oppia.

– Pietarissa on yksitoista lumensulatusasemaa eri puolilla kantakaupunkia ja niitä on tulossa vielä muutama lisää, mikä kertoo siitä, että systeemi on havaittu toimivaksi, päättelee Isoniemi.

– Lumi sulatetaan maahan upotetuissa viisi metriä syvissä betonialtaissa lämpimällä jätevedellä, hän jatkaa.

Helsingissä jätevedellä sulattaminen ei tulisi Isoniemen mukaan kysymykseen, mutta muilta osin järjestelmä olisi mahdollista suunnitella suomalaisten normien ja tietotaidon avulla tänne soveltuvaksi.

– Meillä käytettäisiin sulattamiseen kaukolämmön paluuvettä, kaukojäähdytysverkon vettä, teknisesti puhdistettua jätevettä, merivettä tai maalämmöllä lämmitettyä vettä, Isoniemi luettelee ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.

Toimialan johto kävi tutustumassa tiiviisti rakennetun kanavien halkoman kaupungin talvikunnossapitoon kolmisen vuotta sitten.

Lumensulatusasemat eivät vaatisi suuria investointeja

Yksi asema vie Pietarin tiiviissä kantakaupungissa tilaa noin puolikkaan jalkapallokentän verran. Helsingissä asema voitaisiin Isoniemen mukaan rakentaa noin puolta pienemmällä alueelle. Toimintaperiaate on perin yksinkertainen.

– Betonialtaissa sulanut lumi kulkisi vedenpuhdistamon läpi ja lopulta vesi johdettaisiin mereen. Roskat kulkeutuisi omaa linjaa pitkin esimerkiksi kuormalavalle ja ne toimitettaisiin sitten lajiteltuna, maatuvat ainekset kompostoitavaksi ja sekajäte Vantaan lämpövoimalaan poltettavaksi, Isoniemi kuvailee prosessia.

Järjestelmän rakentaminen ei vaatisi mittavia investointeja. Yksi sulatusasema veden puhdistamoineen maksaisi Isoniemen laskelmien mukaan 4–5 miljoonaa euroa. Hinta olisi huomattavasti alhaisempi kuin aiemmin selvitetyt ratkaisut lumen mereen kaadon korvaamiseksi, jotka ovat Isoniemen mukaan kaatuneet juuri kalleuteen.

– Kuutisen vuotta sitten Helsingin rakennusvirasto tilasi suunnitelman kallioon louhittavasta tehokkaasta lumensulattamosta, joka olisi korvannut Hernesaaren. Hankesuunnitelmassa kustannukset oli jo 40 miljoonaa ja tällöin arvioitiin, että rakentamiskustannukset nousisivat 70–90 miljoonaa euroon, Isoniemi muistelee.

Lumien sulattamiseen tarvittaisiin kolme kenttää

Kantakaupungin lumet, jotka nykyisin kaadetaan Hernesaaressa mereen, voitaisiin sulattaa Isoniemen arvion mukaan kolmella sulatusasemalla. Niitä varten pitäisi löytää läheltä merta hiekkakenttiä tai muita soveltuvia alueita, jotta puhdistetun veden laskeminen mereen ei aiheuttaisi haittaa hulevesijärjestelmälle.

Todennäköisesti lumensulatusasemalle saattaisi riittää Isoniemen mukaan 1500 neliömetrin kokoinen alue, mikä on vain neljäsosa jalkapallokentän koosta.

– Esimerkiksi Kaisaniemen kentän pohjoispuolella merenrannassa sijaitseva koripallokenttä ja sen vieressä sijaitseva pieni hiekkakenttä olisi sijainniltaan aivan otollinen paikka. Kaisaniemenpuiston asemakaava on tietääkseni parhaillaan valmisteltavana, joten tässä yhteydessä tämäkin olisi mahdollisuus punnita, pohtii Isoniemi.

Länsipuolen lumensulatusasemaa Isoniemi hahmottelee Hietaniemen uimarannan lähellä pysäköintikäytössä aiemmin olleelle hiekkakentälle, missä on nyt väliaikaisesti parakkikoulu.

– Se on lähellä rantaa, joten siitä olisi lyhyt matka johtaa sulamisvedet mereen ja tarvittaessa ottaa merivettä sulattamiseen. Juuri tällaisia kohteita pitäisi löytää, katsoo Isoniemi.

– Hietalahden torin lähellä oli telakan käytöstä poistunut syvä telakka-allas, johon saisi sulatuslaitteet hyvin edullisesti asennettua. Myös se olisi aivan erinomainen paikka ja logistiselta sijainniltaan huomattavasti parempi kuin nykyinen Hernesaaren lumenkippauslaituri, hän jatkaa.

Kesällä sulatusasemilla voisi pelata vaikka padelia

Sulatusasemat olisivat lumenkäsittely käytössä neljä kuukautta talviaikaan. Muulloin säiliöiden päällä olisi kansi, jolla voitaisiin järjestää erilaista kaupunkielämää rikastuttavaa toimintaa.

– Siinä voisi olla esimerkiksi kaupunkiviljelmiä isoissa laatikoissa, padel- ja petanque-kenttiä, kiipeilyseiniä ja vastakkaisella puolella graffitimaalausta, Isoniemi luettelee.

Kaupungin kunnossapidossa olisi intoa kokeilla Pietarin mallin kaltaista ja Suomen ympäristömääräysten mukaista lumensulatusratkaisua käytännössä, mutta sopivaa paikkaa lumensulatusasemalle ei ole toistaiseksi löytynyt kantakaupungista.

– Pitäisi päästä rakentamaan pilotti, rallitermein evo-ykkönen. Sen jälkeen voitaisiin rakentaa parannettu versio, evo-kakkonen. Kolmella asemalla voitaisiin korvata Hernesaari. Silloin kiivaimpia huippuja lukuun ottamatta mereen kaataminen loppuisi, sanoo Isoniemi.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.

Lue seuraavaksi