1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomen talous

Ministeriön vertailu: Suomen talouskasvu jäämässä puoleen naapureista – suurempi maahanmuutto selittää Ruotsin ja Norjan etumatkaa

Suomen talous kasvaa 10 prosenttia, Norjan ja Ruotsin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, sanoo valtiovarainministeriön raportti.

Suomen talous
Porthania-rakennus Helsingin yliopiston keskustakampuksella.
Suorat T&K-tuet yliopistoille ja yrityksille voivat olla tehokkaampia kuin esimerkiksi verohelpotukset, arvioidaan valtionvarainministeriön raportissa. Kuvassa Helsingin yliopiston Porthania-rakennus.Tiina Jutila / Yle

Onko Suomi enää Pohjoismaa, kysytään valtiovarainministeriön tänään maanantaina julkaisemassa raportissa.

Hätkähdyttävän kysymyksen taustalla on ministeriön huomio siitä, että talouden kehitys Suomessa on jäänyt jälkeen tärkeimmistä verokkimaista. Kaikkien Pohjoismaiden lisäksi Saksa ja Alankomaat ovat karkaamassa kauas edelle.

Suomen talous kasvaa vuosien 2019–2030 aikana kymmenen prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa vauhti on samassa ajassa kaksinkertainen.

VM selittää eroa kasvuvauhdissa Ruotsiin ja Norjaan monella tekijällä, mutta erityisesti näiden maiden nettomaahanmuuton tuomalla työikäisen väestön selvällä kasvulla.

Suomessa työmarkkinoiden ydinongelmana on se, että työttömät ja avoimet työpaikat eivät osu yhteen. Suomesta ei siis löydy osaajia niihin töihin, joissa kärsitään jopa työvoimapulasta. Ministeriön mukaan kysyntään voitaisiin vastata hankkimalla työvoimaa ulkomailta.

– Nettomaahanmuuton tulisi kasvaa selvästi nykyisestä noin 18 000 hengen vuosittaiselta tasolta ja maahanmuuttajien työvoimaosuuden tulisi kasvaa, raportissa päätellään.

Maahanmuuttajien pienemmän määrän lisäksi he ovat Suomessa työllistyneet heikommin kuin muissa Pohjoismaissa.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen

Talouden muutokset vuosittain, keskiarvo 2019-2030, prosenttia

Suomi

Ruotsi

Tanska

Norja

Saksa

Alankomaat

BKT

0,9

1,7

1,9

1,8

0,8

0,9

Työpanos

-0,2

0,9

0,4

0,5

-0,2

0,1

Työikäiset

-0,2

0,6

-0,1

0,6

-0,1

0,1

Työllisyysaste

0,0

0,4

0,6

-0,1

0,0

0,1

Lähde: Valtiovarainministeriö

Ministeriössä arvioidaan, että mahdollisuus vastata osaajapulaan maahanmuutolla riippuu olennaisesti maahanmuuttajien määrästä ja heidän koulutuksestaan.

Raportin viittaamien tutkimuksien mukaan pakolaistaustaisilla työllistyminen on heikompaa kuin muilla maahanmuuttajilla, mutta työllistymistä voidaan parantaa erilaisilla politiikkatoimilla.

Finanssineuvos Markku Stenborg muistuttaa, että tälle hetkellä ainoa kasvava ikäluokka Suomessa on yli 75-vuotiaat. Sen sijaan Ruotsissa ja Tanskassa myös työikäisten määrä kasvaa.

– Ratkaisu voisi olla osaavan työvoiman hankkiminen globaalisti. Vapautetaan työperäinen maahanmuutto, ehkä jopa ryhdytään aktiivisesti rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia, Stenborg tivistää.

Raportin mukaan Suomen heikko työllisyysaste ja investointien junnaaminen tulevat myös jatkumaan ellei taloutta onnistuta uudistamaan. Raportissa jätetään parannuskeinojen valitseminen jatkovalmisteluun.

Osaajapulan lisäksi raportissa listataan myös useita muita Suomen heikkoa työllisyysastetta selittäviä tekijöitä.

Esiin nousee muun muassa se, että 10 000 toisen asteen eli lukion ja ammattikoulun opiskelijaa keskeyttää opinnot, eikä jatka niitä muualla. Tilanne ei ole juuri kohentunut viime vuosina.

Automaation arvioidaan purevan erityisesti keskipalkkaisiin töihin tahdilla, jossa yksi robotti alentaa työllisyysastetta 2,75 henkilöllä.

Hyvä, mutta silti riittämätön tuottavuus

Ainakin yksi ongelman ydin heikoille talousnäkymille on työn heikko tuottavuus Suomessa.

– Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa vaimeasti ja tulee jatkossakin laahaamaan perässä vertailumaita, ministeriön raportissa ennustetaan.

VM:n mukaan Suomen tuottavuuskehityksen perusedellytykset ovat kuitenkin "paremmassa kunnossa kuin äkkiseltään päällepäin näyttää".

Suomessa panostukset tutkimukseen ja kehitystoimintaan ovat edelleen korkella kansainvälisellä tasolla talouden kokoon verrattuna.

Raportissa kuitenkin ihmetellään miksi hyvistä lähtökohdista huolimatta tuottavuus Suomessa on ollut viime vuodet niin heikkoa. Vastaukseksi annetaan se, että 1990-luvulla hyödynnetty teknologiateollisuuden murros ei enää kanna.

– Saman innovaatiomäärän ja tuottavuuskehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan aikaisempaa enemmän panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, raportti päättelee.

Lääkkeeksi ehdotetaan sen varmistamista, että erityisesti nuoret yritykset saavat riittävästi rahoitusta T&K-hankkeisiinsa.

Stenborg muistuttaa, että tutkimuksen panostaminen voi tuottaa hyötyä kahdella tavalla.

– Sen ansiosta yritys pystyy kehittämän itse tekonlogiaa, mutta T&K:n kautta syntyy myös osaamista, jolla voidaan ottaa käyttöön muualla kehitettyä teknologiaa. Voidaan tavallaan ratsastaa muiden tekemillä tutkimuspanoksilla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

8.2.2021 klo 15.05 lisätty Markku Stenborgin kommentit

Lue seuraavaksi