Analyysi: Kevan yhdistäminen yksityisten yhtiöiden eläkejärjestelmään uhkaa takkuuntua kiistaan varojen siirrosta – ratkaisua haetaan ensi viikolla

Kuntien töissä on paljon naisia, jotka elävät pidempään kuin miehet. Siksi Kevan olisi siirrettävä yksityiselle työeläkejärjestelmälle 10–16 miljardia euroa, kirjoittaa Taloustoimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

Kevan yhdistäminen yksityiseen työeläkejärjestelmään edellyttää valtavaa varojen siirtoa, jonka toteuttamiseksi valmisteluryhmän pöydällä on ainakin kaksi erilaista mallia. Kuvassa KEVA:n pääkonttori Helsingissä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Valmistelutyö kuntien eläkevakuutuksia hoitavan Kevan liittämiseksi yksityisten yhtiöiden työeläkejärjestelmään käynnistyi toden teolla kaksi vuotta sitten. Pelkona oli, että tulevina vuosina kuntapalvelujen yksityistäminen siirtää väkeä kunnista yrityksiin ja eläkemaksut Kevaan hupenevat.

Järjestelmien yhdistämistä perusteltiin myös vauvapulan ja eliniän pitenemisen eläkejärjestelmille aiheuttamilla haasteilla.

Käytännössä järjestelmien yhdistäminen toteutettaisiin siirtämällä kuntatyöntekijät julkisen alan eläkevakuuttaja Kevasta yksityisten alojen työeläkejärjestelmään.

Tarkoitusta varten perustettaisiin uusi eläkevakuuttaja, jonka työnimi pohjapapereissa on TyEL-Keva. Kevan eläkeasiakkaista valtio ja kirkko eivät olisi yhdistämisessä mukana. Niiden työntekijät jatkaisivat julkisten alojen työeläkelain piirissä myös muutoksen jälkeen.

Järjestelmien yhdistämisen uskottiin hyödyttävän myös yksityistä työeläkejärjestelmää eli työeläkeyhtiöitä kuten Varmaa, Ilmarista ja Eloa. Ne pääsisivät yhdistetyssä järjestelmässä kilpailemaan myös kuntien eläkevakuutuksista ja yhdistetty järjestelmä toisi kuntapuolen mukaan eläkeyhtiöiden yhteisvastuuseen ja vahvistaisi koko järjestelmää sudannevaihteluissa.

Järjestelmien yhdistäminen ei alunperinkään ollut pulmatonta. Vanhoissa kuntaeläkkeissä on parempia etuja, joita ei voitu yhdistää yksityiseen järjestelmään. Ne päätettiin heti jättää Kevan vastuulle niin sanottuun Julkis-Kevaan.

Myös Kevan asiakaskunta on erilainen. Kuntien töissä on paljon koulutettuja naisia, jotka elävät keskimäärin pidempään kuin yksityisen eläkejärjestelmän työntekijät. Eläkejärjestelmien yhdistyessä tämä ero tulevien eläkkeiden pituudessa sovittiin hoidettavaksi niin sanotulla neutralointimaksulla.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan vakuuttamista työntekijöistä yli 77 prosenttia on naisia, jotka elävät keskimäärin kauemmin kuin miehet. Yksityisen puolen eläkevakuutetuista naisia on vain 42 prosenttia.

Neutralointimaksun avulla eläkkeiden pituuserot julkisella ja yksityisellä puolella on tarkoitus tasoittaa siirtämällä varoja kuntien eläkejärjestelmästä yksityisen puolen järjestelmään siten, että järjestely on kummallekin puolelle kustannusneutraali.

Pari vuotta sitten, kun yhdistymishankkeen valmistelu toden teolla käynnistettiin, arvio siirrettävästä rahasummasta oli kymmenen miljardia euroa. Työn edetessä arviot ovat Ylen tietojen mukaan kasvaneet jopa 16 miljardiin euroon ja neutralointimaksusta on tullut kiistakysymys, joka uhkaa jumittaa eläkejärjestelmien yhdistämistä tai viivästyttää sitä.

Laskelmia neutralointimaksun koosta hierotaan edelleen ja myös sen toteutustapa on edelleen auki. Ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin etsitään ensi viikolla valmisteluryhmien kokouksissa.

Epävarmuus ilmestyi yllättäen Kietäväisen blogiin

Kulmakarvat eläkepäättäjien kabineteissa alkoivat kohota viime viikolla, kun Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen kertoi jäävänsä eläkkeelle ja kirjoitti blogin (siirryt toiseen palveluun), jossa kaikkien aikojen suurin eläkejärjestely alkoi yllättäen näyttää epävarmalta.

- Järjestelmien yhdistäminen on mahdollista, mutta ratkaisevaa on, onko siihen riittävästi halua ja tahtoa, nähdäänkö uudistus riittävässä määrin tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa, Kietäväinen kirjoitti

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ja kysyi blogi-kirjoituksessaan epävarmaan sävyyn, riittääkö eläkejärjestelmien yhdistämiseen tahtoa. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Halua ja tahtoa tuntui ainakin työryhmän aloittaessa kaksi vuotta sitten riittävän kaikilla osapuolilla, ja edelleen monet hanketta tuntevat ihmiset uskovat, että päämäärä on kaikille yhteinen - mutta rahasiirroista ja sen keinoista ei ole vielä löytynyt yksimielisyyttä. Jos hanke halutaan pitää aikataulussa, perusratkaisuilla on jo kiire.

Tämän jutun lähteenä käytetyt useat asiantuntijat eivät halua nimiään julkisuuteen, koska työryhmän työ on kriittisessä vaiheessa ja hanketta on valmisteltu julkisuudelta piilossa.

Hornet-luokan rahansiirto vaikuttaisi mutkan kautta jokaiseen

Järjestelmien yhdistäminen voi vaikuttaa mutkan kautta kaikkien suomalaisten elämään tulevina vuosikymmeninä sekä julkisella että yksityisellä puolella, vaikka suoria kansalaisten lompakkoon tai eläke-etuuksiin vaikuttavia muutoksia ei nyt valmistella.

Eläkeläisten edut säilyisivät tässä remontissa muuttumattomina. Yhdistymisen on tarkoitus olla kustannusneurtaali myös työnantajille ja molemmille eläkejärjestelmille - siksi eläkevaroja pitäisi siirtää järjestelmien välillä eri arvioiden mukaan 10–16 miljardin euron suuruusluokassa, joka vertautuu haarukan alareunassakin Hornetit korvaavien uusien hävittäjien hankintaan. Se on valtava summa.

Kuntapuolen työnantajamaksut ovat olleet korkeammat kuin yksityisen puolen. Yksi hankkeen tavoitteista on ollut, että eläkemaksurasitus olisi tasapuolinen riippumatta siitä, järjestetäänkö julkisia palveluja kuntien vai yksityisten yhtiöiden toimesta.

Jo pari vuotta vaitonaisen valmisteluryhmän pöydällä kypsyneen Kevan järjestelyn toteutumisesta riippuu siis sekin, kuinka sujuvasti julkisia palveluja voidaan tulevina vuosina yksityistää ja kuinka paljon kuntaveroja ja eläkemaksuja pitää jatkossa nostaa.

Työmarkkinajärjestöt vallan kahvassa

Valtaa järjestelyn toteuttamisessa käyttävät työmarkkinajärjestöt kuten EK, KT, SAK, STTK ja Akava sekä Kevaa hallitsevat kuntapäättäjät. Valmistelussa on mukana myös ministeriöiden terävintä virkamiskuntaa ja eläkealan parhaita asiantuntijoita.

Valmisteluryhmää johtava sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Heli Backman on hankkeen etenemisen suhteen vielä toiveikas, vaikka hänkin toteaa ratkaisujen lähestyessä, että asiat ovat suuria ja vaikeita.

- Työ jatkuu, mutta tämä on vaikea kokonaisuus. Kysymys on siitä, miten asiat voidaan teknisesti toteuttaa. Arvioita ja laskelmia tehdään, valmisteluryhmän puheenjohtaja Backman sanoo.

Eläkejärjestelmien yhdistämistä valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Heli Backman suhtautuu toiveikkaasti ratkaisun löytymiseen, mutta kuvaa tehtävää vaikeaksi kokonaisuudeksi Kuva: Maria Miklas / STM

Backmanin mukaan asian etenemisen kannalta tärkeitä kokouksia on tulossa helmikuun puolivälissä. Hanketta valmisteleva pääryhmä kokoontuu Ylen tietojen mukaan ainakin ensi viikon perjantaina.

Jotkut Ylelle nimettömänä tilannetta kommentoineet lähteet pelkäävät, että auki oleviin kysymyksiin ei löydy ratkaisua lähiaikoina ja se merkitsisi käytännössä koko hankkeen aikataulun pettämistä. Hallituksen esityksen pitäisi olla valmis tämän vuoden lopussa.

Eräs kommentoija on myös sitä mieltä, ettei tämän mittaluokan hanketta pitäisi ratkaista tai edistää riitaisesti, vaan hanke on tarvittaessa parempi panna jäihin, kunnes yhteisymmärrys löytyy.

Kymmenen miljardin euron kysymys, kaksi mallia

Valmistelun kuumiin kysymyksiin kuuluu neutralointimaksun suuruuden lisäksi se, millä aikataululla ja millä tavalla maksu kuntien järjestelmästä yksityiseen järjestelmään pitää toteuttaa.

Työryhmän pöydällä on edelleen kaksi mallia, joilla asia voitaisiin ratkaista; kertamaksu eli “neutralointierä” ja osamaksu eli “jättötekniikka”. Kummallakin mallilla on hyvät ja huonot puolensa. Myös jokin välimuoto on mahdollinen.

Jos neutralointimaksu maksettaisiin kerralla ja pääosin käteisellä, olisi Kevan muutettava miljardien eurojen edestä omaisuuttaan rahaksi nopealla aikataululla - se olisi kallista ja voisi johtaa omaisuuserien arvonalennuksiin.

Myös käteisen tuotot jäisivät ainakin nykyisellä korkotasolla muiden sijoitusten tuottoa matalammaksi järjestelyn aikana ennen kuin rahat olisi uudelleen sijoitettu yksityisellä puolella.

Omaisuuserien siirtäminen yksityiseen järjestelmään ilman rahaksi muuttamista olisi vaikeaa siksi, että joidenkin omaisuuserien kuten teollisuushallien arvoa on vaikea luotettavasti määrittää ja niidean jakaminen tasapuolisesti yksityisen järjestelmän yhtiöille olisi käytännössä melkein mahdotonta.

Kertamaksun hyvänä puolena pidetään selkeyttä. Toisaalta vuosien jälkeen sijoitusmaiseman ja eläkeläisten käyttäytymisen muututtua voitaisiin jälkiviisaina lähes varmasti sanoa kertamaksun summan olleen väärä, vaikka sitä nyt arvioitaisiin kuinka pätevästi.

Ratkaisua haetaan “Jättötekniikasta”

Osamaksumalli eli “Jättötekniikka” tarkoittaisi varojen jättämistä Kevaan ja siirtämistä yksityiseen eläkejärjestelmään vasta myöhemmin. Tämä malli on ollut ainakin kuntapuolen ja virkamiesten mielenkiinnon kohteena neuvotteluissa.

Osamaksumallissa Kevan sijoitusten todelliset tuotot voitaisiin katsoa kuntapuolella ennen kuin rahoja siirretään eikä omaisuutta tarvitsisi realisoida kiireellä.

Osamaksumallin hyvä puoli olisi joustavuus ja mahdollisuus seurata myös yksityiselle puolelle siirtyvien eläkevastuiden todellista kehitystä ennen rahojen siirtoja.

Yksityisellä puolella osamaksumalliin saattaa kuitenkin liittyä epäilys Kevan sijoituksia ja kuntataloutta kohtaan. Jos kuntapuolen talous joutuisi suuriin vaikeuksiin, se voisi osamaksumallissa joutua pyytämään maksusiirtojen helpottamista jälkikäteen. Se ei varmaankaan sopisi yksityiselle eläkejärjestelmälle, joka muutenkin painii eläkemaksjen korotuspaineiden kanssa kuten kuntapuolikin.