1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Nuorten hätä on kasvanut avunantokykyä suuremmaksi – Sekasin-chatin päivystäjä: "Mietin huolestuneena että kuka näitä kaikkia nuoria ehtisi auttamaan"

Sekasin-chattiin tuli viime vuonna 170 000 yhteydenottoa ja vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan.

nuoret
Janette Heinä ja Sofia Varjolahti
Janette Heinä ja Sofia Varjolahti viihtyvät Verstaalla. Päiviin on tullut rakenne ja ahdistavia aiheita ei tarvitse pyörittää yksin omassa mielessä.Matias Väänänen / Yle

Pahinta on olla ahdistuneena yksin kotona ja yrittää saada apua. 26-vuotiaalla Sofia Varjolahdella ja 23-vuotiaalla Janette Heinällä on molemmilla siitä kokemusta.

Varjolahden seitsemän vuotta kestäneet avunhuudot otettiin lopulta vakavasti ja media-assistentiksi valmistunut nuori pääsi kuntouttavaan toimintaan Sopimusvuori ry:n nuorten Verstaalle.

Varjolahti koki, että hänen täytyi sitä ennen osata hyvin tarkasti ja nopeasti sanoittaa se, mitä ja millaista apua tarvitsee, koska muuten häntä ei ohjattu minnekään.

– Kaiken pitäisi olla siinä kymmenessä minuutissa hoidettu ja jos et pysty sitä siinä selittämään niin se oli sitten siinä.

Lopulta kävi tuuri ja vastaan tuli oikea ihminen TE-toimistossa ja Varjolahti ohjattiin Verstaalle.

Janette Heinä puolestaan pääsi Verstaalle Kelan tukeman kuntouttavan Nuppu-kurssin kautta. Sieltä hän sai yhteyden etsivään nuorisotyöhön.

– Ne etsivät kertoivat mulle, että mihin mun kannattaa soittaa ja mitä mun kannattaa kysyä ja sen semmosta. Se selkeästi auttoi ja pääsin tänne.

Sofia Varjolahti pelaamassa biljardia
Sofia Varjolahti haki yhteensä seitsemän vuotta apua ennen Verstaalle pääsemistään. Tässä hän pelaa biljardia ensimmäistä kertaa elämässään. Heti tuli voitto.Matias Väänänen / Yle

Verstaalla nuorten päiviin tulee rakenne. Erilaisten työpajojen lisäksi tehdään ruokaa ja puhutaan. Se on monelle uutta ja erityisen tarpeellista.

– Tuntuu hyvältä kun kertoo jostain ja joku sanoo, että hänellä on ihan sama ja huomaa, ettei ole ainoa, Heinä kertoo.

– Se, että ollaan täällä samassa veneessä tuo väistämättä sen, ettei oo sitä tuomitsevaa ilmapiiriä mikä muissa paikoissa saattais olla, Varjolahti jatkaa.

Sekasin-chattiin on jatkuva jono

Monelle nuorelle anonyymi Sekasin-chat tarjoaa luontevimman keinon hakea apua. Kynnys puhua puhelimessa tuntemattomalle voi olla ylitsepääsemättömän korkea.

Kirjoittamalla voi kertoa myös niistä asioista, joita ei pysty puhumaan edes kavereille, vanhemmille tai kouluterveydenhoitajalle.

– Ne saattaa olla vaikka erityisen nolostuttavia tai pelottavia asioita kuten seksuaalisuuteen tai perheväkivaltaan liittyviä, kertoo kaksi ja puoli vuotta Sekasin-chatin vapaaehtoisena ollut Joona Rontu.

Sekasin-chatin vapaaehtoistyöntekijä Joona Rontu
Joona Rontu on ollut Sekasin-chatin vapaaehtoisena jo kaksi ja puoli vuotta. Hän itse on saanut historiassaan apua ja kokee tärkeäksi, että voi näin auttaa itsekin. Edes vähän.Matias Väänänen / Yle

Yleisimmin aiheet joista chatissa puhutaan liittyvät kouluun, ihmissuhteisiin tai koronaan, mutta joukossa on myös mustia ja itsetuhoisia ajatuksia.

– Aina sekasin-chatin jälkeen kun sitä päivystysvuoroa on tehnyt, jää hyvä mieli siitä. Vaikka on käsitelty vaikeitakin asioita niin silti itse kokee, että on pystynyt auttamaan. Edes pienesti.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Punaisen Ristin, Setlementtiliiton, Sos-Lapsikylän ja 50 muun toimijan muodostaman Sekasin Kollektiivin pyörittämään Sekasin-chattiin tuli nuorilta viime vuonna peräti 170 000 yhteydenottoa. Kasvua edellisvuoteen oli 25 prosenttia.

Vain joka viidenteen yhteydenottoon pystytään vastaamaan ja jono on jatkuva, sillä vapaaehtoisten vastaajien määrä ei ole kasvanut avuntarpeen vauhtia.

– Usein kun kirjaudun palveluun ja näen sen jonomäärän, mietin huolestuneena että kuka näitä kaikkia nuoria ehtisi auttamaan. Siinä parin tunnin aikana ehtii kuitenkin keskustella vain parin-kolmen kanssa, Joona Rontu kertoo.

Niitä, jotka eivät chattiin ennen sen sulkeutumista pääse, Rontu kehottaa kääntymään SPR:n nuorten turvatalon puoleen. Myös valtakunnalliseen kriisipuhelimeen voi ottaa yhteyttä vuorokauden ympäri.

– Toivoisin, että saisimme lisää päivystäjiä ja ihmiset lähtisi mukaan tähän toimintaan. Se olisi ensiarvoisen tärkeää nyt, kun tietää miten moni nuori sitä apua kaipaisi ja tarvitsisi.

Sosiaalialalla työskentelevä 29-vuotias Rontu hoitaa viikoittain parin tunnin päivystysvuorot kotonaan, omalta koneeltaan. Alunperin hän kuuli chatista ystävältään ja pääsi perusteellisen chat-koulutuksen kautta vapaaehtoiseksi. Pohjakoulutusta ei tarvita.

– Kun oon itsekin omassa historiassa saanut apua, niin halusin myös antaa takaisin ja auttaa nuoria niissä haasteissa mitä nuorten elämässä on.

Kasvanut avuntarve näkyy yhdistyksissä

Nuorten hätä on näkynyt nuoria auttavissa yhdistyksissä yhteydenottojen lisääntymisenä. Yhdeksän vuotta Verstaalla työskennelleen Merja Haaviston mukaan tilanne on nyt pahempi kuin aiemmin.

– Kyllä tämä tilanne on nyt pahempi kuin aiemmin. Meidän nuoret on aika paljon syrjäytymisuhan alla ja koetaan, että tää pandemia ja yhteiskunnallinen tilanne syrjäyttävät vielä lisää, mikä herättää pelkotiloja ja sitä kautta sitten jopa suisidaalisuutta, Verstaan vt. johtaja Haavisto kertoo.

Sopimusvuori Verstas sairaanhoitaja Merja Haavisto
Sairaanhoitaja Merja Haavisto on työskennellyt Sopimusvuori ry:n Verstaalla yhdeksän vuotta. Nuorten hätä on hänen mukaansa nyt pahempi kuin ennen. Yhteydenottoja tulee paljon.Matias Väänänen / Yle

Kaikille apua tarvitseville ei tällä hetkellä löydy Haaviston mukaan välttämättä apua.

Tilanne nuorisopsykiatrian puolella ei ole sen parempi. Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) nuorisopsykiatrian poliklinikan lääkäri Satu-Liisa Pauniaho on aloittanut kampanjoinnin jatkuvasti pahenevan tilanteen parantamiseksi.

Pauniahon mukaan tilanne on sietämätön, sillä nuori saattaa joutua odottamaan psykiatriseen arvioon ja hoitoon pääsyä useamman kuukauden.

12-paikkaisella nuorisopsykiatrian osastolla TAYSissa on pahimmillaan 20 potilasta. Tilanne on Pauniahon mukaan koko viime vuoden huono. Uusimmat luvut näyttävät myös siltä, että osastolla ollaan jatkuvasti ylipaikoilla.

– Nuoruusiän herkässä kehitysvaiheessa se on usein sietämätöntä ja nuorisopsykiatrian osastot pullistelevat. Kampanjoimme, että saisimme huomiota siihen, että me tarvitsemme lisää resursseja.

Pauniaho huomauttaa, etteivät nuoret ole aiheuttaneet ongelmia itse itselleen vaan aikuiset ovat luoneet yhteiskunnasta sellaisen, missä nuoret voivat huonosti.

– On meidän aikuisten velvollisuus auttaa. Mä uskon aina siihen et yhdenkin nuoren ohjaaminen oikealle tielle on merkityksellistä ja kannattavaa. Yhtään nuorta meillä ei ole varaa menettää.

Nuorisopsykiatrian lääkäri Satu-Liisa Pauniaho
Pauniahon perustama Nujertumattomat-ryhmä Facebookissa kerää eri alojen toimijoita tempauksiin nuorisopsykiatrian puolesta.Matias Väänänen / Yle

Pitkä jono ilman koronaakin

Verstaalle päässeet Sofia Varjolahti ja Janette Heinä ovat tyytyväisiä ja helpottuneita päästyään paikkaan, joka tuo heille päivärytmin, sosiaalista elämää ja mielekästä tekemistä.

– Jos ei tätä toimintaa olisi niin kyllä mä tiedostan, että varmaan sitä edelleen siellä kotona nyhjöttäisin. Se olisi aika inhottavaa ja varmaan vetäisi mielen matalaksi aika samantien.

Kummallekaan ei tule yllätyksenä se, että nuoret voivat huonosti. Oman tilanteensa lisäksi molempien kaveripiiristä löytyy masennusta ja ahdistusta. Myös sellaisilla, joilla ei sitä aiemmin ole ollut.

– Jo ennen koronaakin on kaiken avun piiriin, ihan riippumatta siitä kuinka akuutista tilanteesta oli kyse, niin tosi pitkä jono. Tää on vain pahentanu sitä, Varjolahti miettii.

– Mä en tiedä missä mä olisin ilman Verstasta tällä hetkellä. Että olisinko tässä tällä hetkellä, Heinä toteaa.

Janette Heinä
Elokuussa Janetella oli niin paha olo, että ohikulkevia busseja katsellessaan hän mietti hyppäämistä alle. Nyt hän on saanut apua ja tulevaisuutta on taas näkyvissä. Matias Väänänen / Yle

Onko avunsaaminen riittävän nopeaa? Keskustelu uutisesta on auki 9.2. klo 23 asti.

Lue lisää:

Poikkeusaika vie nuorilta monet sukupolvikokemukset, ja siksi se ottaa niin koville – Jenni Hirvonsalo: "Sellainen olo, että on jäänyt jostain paitsi"

Katkeruutta, uupumusta ja yksinäisyyttä – Ylen kysely paljastaa, miten kypsiä amislaiset ja lukiolaiset ovat etäopiskeluun: “2004 syntyneistä tulee väliinputoajia”

Lue seuraavaksi