1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ambulanssilentokone

Suomalaisesta tehohoidosta on tullut uusi vientituote – koronapotilaita kuljetetaan nyt ambulanssilennoilla Afrikasta ja Lähi-idästä

Suomalainen lentoyhtiö hoitaa tällä hetkellä vähintään kaksi ambulanssilentoa viikossa. Yhteen operaatioon saattaa kulua jopa pari vuorokautta.

Ambulanssilentokone
 Jetfliten Challenger 604 -ambulanssikone.
Jetfliten Challenger 604 -liikesuihkukone lähtövalmiina ambulanssilennolle Helsinki-Vantaan lentoasemallaHenrietta Hassinen / Yle

Jetfliten lentokonehallissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikelentokone muutetaan parissa tunnissa ambulanssikoneeksi. Normaalitilanteessa matkustajat rentoutuisivat lennolla nahkasohvilla ja nauttisivat valkoisille liinoille katetun illallisen, mutta nyt ylellisten tuolien tilalla on paarit ja hengityskone.

– Kaksi meidän liikelentokoneista on varustettu ambulanssiksi ja kahdella koneella lennetään liikelentoja, sanoo Jetfliten toimitusjohtaja Elina Karjalainen.

Eristysyksikköä siirretään Jetfliten Challenger 604 -ambulanssikoneeseen.
Koronapotilaiden kuljetusta varten koneeseen asennetaan alipaineistettu eristysyksikkö. Henrietta Hassinen / Yle

Koneet ovat päivystäneet ambulanssilentoja koronapandemian alusta lähtien. Ambulanssilentojen määrä on vuoden aikana jopa kaksinkertaistunut ja koneet lentävät kuukausittain satoja lentotunteja.

– Me olemme käyneet Väli-Amerikassa, matkanneet Pohjois-Amerikkaa ristiin rastiin, paljon on käyntejä Afrikassa, Kaukoidässä ja Lähi-idässä sekä Euroopan maissa, sanoo lentokapteeni Antti Saarinen.

Normaalisti monet potilaista voitaisiin kuljettaa lääkärin avustamana reittilennolla, mutta nyt sopivia lentoja ei ole tai ne eivät sovellu potilaskuljetuksiin.

– Ainoa tapa siirtää koronapotilaita on ambulanssilento. Kaupallinen reittilento ei tule kysymykseen, sanoo EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen.

EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen esittelee eristysyksikköä lentokoneessa.
EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen esittelee ambulanssilentokoneissa käytettävän eristyspakin, jossa koronapotilaat kuljetetaan.

Koronapotilas lentää alipaineistetussa eristyskaapissa

Koronapotilaiden kuljetukseen käytetään alunperin ebolapotilaiden evakuoimiseen kehitettyä alipaineistettua eristysyksikköä, eräänlaista paareihin kiinnitettävää kehikkoa.

– Ilma tulee sisään suodattimien kautta, alipaineyksikkö suodattaa kaiken ilman ja pitää yksikön alipaineisena. Tämä varmistaa, että koronavirusta levittävä potilas ei pysty levittämään virusta yksikön ulkopuolelle, vaan matkustamo ja ohjaamo pysyvät puhtaina, sanoo Tuomas Hiltunen.

Kaikille koronapotilaille lentokuljetus ei kuitenkaan sovellu. Potilaiden ongelma on heikko hapen saanti, ja kymmenen kilometrin korkeudessa lentävässä ambulanssikoneessa ilma on ohutta.

– Mietimme hyvin tarkkaan, että pystyykö potilas lentämään. Tosin koneissa on modernit hengityskoneet, joita ei välttämättä kohdemaassa ole, ja usein kyllä lento pärjätään ihan hyvin, sanoo Tuomas Hiltunen.

Kapteeni Antti Saarinen ottaa vastaan lentokoneessa kiinnitettävää nostosiltaa jonka avulla saadaan potilas tuotua koneeseen.
Liikesuihkukoneen ovelle rakennetaan ramppi, jolla potilas ja eristysyksikkö saadaan siirrettyä matkustamoon. Henrietta Hassinen / Yle

Kiinasta siirrettiin potilas Floridaan – kansainvälinen kilpailu ambulanssilennoista

Pandemian alkaessa koronapotilaita kuljetettiin Suomeen ambulanssilennoilla suosituista lomakohteista, esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolta. Tällä hetkellä suomalaisia on liikkeellä maailmalla niin vähän, ettei tarvetta kuljetuksille juuri ole.

Sen sijaan kansainväliset yritykset ja organisaatiot, kuten YK, tilaavat Suomesta ambulanssilentoja. Helsinki-Vantaalla päivystänyt kone kuljetti tammikuun lopulla potilaan Kiinasta jatkohoitoon Floridan Orlandoon. Koneen reitti suunniteltiin niin, että miehistöt saatiin vaihdettua välilaskun aikana Helsinki-Vantaalla.

Yritykset hoitavat näin vastuunsa maailmalle lähetettyjen työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

– Yritykset tilaavat herkästi ambulanssilennon, sillä sairastuneita työntekijöitä ei haluta jättää kauas, vaan heidät halutaan tuoda länsimaihin sairaaloihin saamaan hoitoa, sanoo Jetfliten toimitusjohtaja Elina Karjalainen.

Lue lisää: Koronaan sairastuneita suomalaisia lennätettiin ambulanssikoneella Espanjasta Helsinkiin

Eristysyksikköä  Jetfliten Challenger 604 -ambulanssikoneessa.
Mannertenvälisiin potilaskuljetuksiin soveltuvaa kalustoa on Euroopassa tarjolla vielä vähän, joten suomalaiskoneita tilataan kansainvälisille ambulanssilennoille, joissa potilas ei käy Suomessa. Henrietta Hassinen / Yle

Ambulanssilennoista kilpailee Euroopassa toistakymmentä suurempaa lentoyhtiötä. Esimerkiksi Ranskassa ambulanssilentoja käytetään tasaamaan sairaaloiden ruuhkaa. Ambulanssilentojen määrä on koko Euroopan alueella lisääntynyt.

Sen sijaan pitkiin mannertenvälisiin lentoihin soveltuvaa kalustoa on tarjolla vähän. Ambulanssilentojen tehohoidosta onkin käytännössä kehittynyt uusi suomalainen vientituote.

- Kuljetukset ovat lisääntyneet, ja meillä on jopa käynyt niin, että me on saatu jalansijaan sopimuksellisesti näihin toimintoihin, sanoo EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen.

etfliten Challenger 604 -ambulanssikoneen pilotti Nipun Bhaskar etuallalla ja kapteeni Antti Saarinen.
Jetfliten lentäjät Nipun Bhaskar ja Antti Saarinen ovat valmiina lähtemään ambulanssilennolle. Henrietta Hassinen / Yle

Aiemmin yksityishenkilöiden kuljetuksen maksoivat lähinnä vakuutusyhtiöt, mutta yhä useammin varsinkin Keski-Euroopassa maksajana on kroonista tautia sairastava potilas, jonka vakuutuksesta ei ambulanssilentoa välttämättä korvata.

Lue seuraavaksi