1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsätalous

Kontiolahdella halutaan rajoittaa metsien avohakkuita ympäristösyistä – kunnissa on nyt paineita uudistaa metsäpolitiikkaa

Kuntien metsänhoidossa rahan rinnalle on nousemassa yhä enemmän luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö.

Kontiolahden kunta omistaa metsää 1500 hehtaaria. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Monessa kunnassa päivitetään parhaillaan metsänhoitosuunnitelmia. Paineet ajan hermolla pysymiseen ovat kovat.

Etujoukoissa on vajaan 15 000 asukkaan Kontiolahden kunta Pohjois-Karjalassa. Siellä on tehty valtuustoaloite metsien hoidosta kestävän kehityksen mukaisesti.

Tämä tarkoittaa muun muassa avohakkuiden välttämistä ja jatkuvan kasvatuksen suosimista myös talousmetsissä.

Valtuustoaloitteen allekirjoittajat esittävät, että kunta luopuisi avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista talousmetsissään.

Vetoomuksessa esitetään myös, että kunta määrittelisi metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen.

Kuntaliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kuntien metsäsuunnittelussa pyritään huomioimaan perinteisen taloudellisen tuoton lisäksi myös luontoarvot.

Näitä ovat metsien virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus, ravinnekierto ja ilmastotavoitteet.

Jatkuvan kasvatuksen jäljet näkyvät taajamametsissä, sanoo Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Uusimmat kuntien asettamat tavoitteet liittyvät hiilineutraaliuteen ja vesiensuojeluun.

– Metsäkeskustelu käy meillä aika ajoin kuumana ja se heijastelee myös kuntiin ja päättäjiin, sanoo yhdyskunta- ja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta

Hänen mukaansa kuntapäättäjätkin ovat lobbauksen kohteena. Päätöksentekoa vaikeuttaa myös ristiriitainen tieto metsien hoidosta.

– Elinkeinoelämä painaa päälle ja ympäristöjärjestöt painavat päälle. Metsien hoidossa on niin monta koulukuntaa, että päättäjillä pitäisi olla riippumatonta ja selkeää tietoa käytettävissä.

Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön johtajaMiira Riipinenon kuitenkin tyytyväinen kuntien asenteeseen.

– Kunnissa on aika hyvin ymmärretty, että metsillä on monta eri merkitystä ja tavoitetta. Tavoitteisiin pääsemistä ja vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa pitää kuitenkin kehittää.

Kontiolahti karsii avohakkuita

Kuntien innostus päivittää metsänhoitosuunnitelmia vaihtelee.

Kontiolahdella kymmenen valtuutetun tekemä aloite kestävän kehityksen mukaisesta metsänhoidosta on hyvässä myötätuulessa. Vetoomus on valtuuston siunausta vailla.

Vihreiden kunnanvaltuutettu Kimmo Perkkiö on huolissaan Kontiolahden taajamametsistä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

– Tämä tuo hyvinvointia, parempia ulkoilumahdollisuuksia kuntalaisille ja tasaisempaa ja varmempaa tuloa kunnalle. Kaikki voittavat, sanoo vihreiden kunnanvaltuutettu Kimmo Perkkiö.

Hänen mukaansa valtuustoaloite on pientä kritiikkiä kuntaa kohtaan.

– Varsinkin taajamametsiä on hakattu aika pahasti. Niihin pitäisi kiinnittää nyt huomiota, että ne säilyisivät viihtyisinä.

Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikön Antti Suontaman mukaan taajamametsiä on jo hoidettu kestävän kehityksen mukaisesti.

– Taajamametsiä eli asemakaava-alueella olevia, virkistysalueiksi kaavoitettuja metsiä meillä on 500 hehtaaria. Niitä on hoidettu jo muutama vuosi niin, ettei sinne tehdä avohakkuita.

Avohakkuista ei Kontiolahdella kuitenkaan luovuta kokonaan.

– Tonttihakkuut tehdään avohakkuilla ja myös talousmetsissä tehdään avohakkuita tietyissä kohteissa. Pyrkimys on kuitenkin uudistaa linjausta jatkuvan kasvatuksen suuntaan.

Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikön Antti Suontaman mukaan metsätalouden tuottoa voidaan joillakin kohteilla menettää.

Kunnan kassaan kilahtaa rahaa metsistä noin 200 000 euroa vuosittain.

Kontiolahden kunnalla on metsää 1 500 hehtaaria, josta suurin osa eli 1 000 hehtaaria on talousmetsää.

Mielenkiintoinen avaus

Kontiolahden suunnitelmia linjata omistamiensa metsien hoitoa kestävän kehityksen suuntaan seurataan mielenkiinnolla muun muassa Luonnonvarakeskuksessa.

Johtava tutkija Lauri Sikanen Luonnonvarakeskuksesta seuraa mielenkiinnolla Kontiolahden metsäasioita. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Johtava tutkija Lauri Sikanen Luonnonvarakeskuksesta pitää kunnan linjassa hyvänä sitä, ettei se ole liian kaavamainen.

– Siinä jätetään pelivaraa, että pystytään tilanteen mukaan tekemään erilaisia ratkaisuja. Ei mennä kaavamaisesti vain yhteen suuntaan.

Myös johtava tutkija Lauri Sikanen allekirjoittaa sen, että kunnissa on nyt paineita uudistaa metsäpolitiikkaa.

– Kyllä jonkun verran paineita tulee sille, että yhteisesti hallittuja ja omistettuja metsäalueita käytettäisiin eri tavalla kuin tähän asti.

Hän ei kuitenkaan näe, että suunnan muutoksella olisi kovin merkittäviä vaikutuksia laajemmin.

– Kuntien, seurakuntien ja valtion omistuksessa on sen verran vähän metsäomaisuutta Suomessa, että sillä ei ole radikaalia merkitystä Suomen metsä- tai biotalouteen.

Ennen kaikkea johtava tutkija Lauri Sikanen toivoo asiallista keskustelua poteroitumisen sijaan.

– Eniten karsastan sitä, että valitaan vain yksi ja ainoa totuus. Sitä on suomalaisessa metsätaloudessa tehty aikaisemmin ja yleensä vaikutukset eivät ole olleet kovin hyviä.

Aiheesta voi keskustella 9.2. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Avohakkuiden kieltämistä vaativa kansalaisaloite repi kiistan maaperän sitomasta hiilestä – Luonnonvarakeskuksen professori vetoaa tutkimustulokseen, jota ei ole julkaistu missään

Lahopuukin kuuluu oikeaan metsään – Turku raivasi avohakkuut pois uudesta metsien hoito-ohjelmastaan