1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulipalot

Tämäkö on pelastajan painajainen? Tulipalo vei ihmisen hengen Kokkolassa, ja naapurin pelasti vain 50 senttiä ja kuusi minuuttia – vastaavia kaupunginosia on Suomessa useita

Nykyrakentamisessa lähdetään siitä, että rakennusten etäisyys toisistaan on vähintään kahdeksan metriä. 1800-luvulla räystäät saattoivat olla kiinni toisissaan.

Tulipalo syttyi oikeanpuoleisessa talossa, joka on rakennettu vuonna 1826. Silloin tontit olivat pieniä, ja kaikki mahdolliset neliöt otettiin käyttöön. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kokkolassa pelastuslaitos onnistui estämään Vanhan kaupungin alueella omakotitalossa syttyneen palon leviämisen naapuritaloon, vaikka välimatkaa kahden talon välillä on vain puolisen metriä.

Lue lisää: Yksi kuoli omakotitalon palossa Kokkolassa – poliisi selvittää syttymissyytä

1800-luvun alussa rakennetun talon palossa sunnuntaita vasten yöllä menehtyi yksi henkilö.

– Suuri osa Neristanin taloista on rakennettu näin lähekkäin, toteaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jouni Leppälä.

Leppälä tuntee tiiviin kaupunkirakentamisen riskit. Hänen alueellaan on kaksi merkittävää puutaloaluetta eli Neristan Kokkolassa ja Skata Pietarsaaressa. Valtaosa näiden alueiden rakennuksista on 1800-luvulta.

Kuusi minuuttia aikaa

Alueet on luokiteltu ykkösriskiluokkaan, mikä tarkoittaa sitä, että pelastajien on ehdittävä palopaikalle enintään kuudessa minuutissa.

– Tässä on hyvin onnistuttu. Meillä on palolaitos oikeassa paikassa, huomauttaa Leppälä.

Oman haasteensa pelastuslaitokselle tuovat alueen kapeat kadut ja kujat. Sunnuntaina pelastajien reitti palopaikalle oli helppo, sillä talo, jossa palo syttyi, sijaitsee puutaloalueen laidalla.

Tällä hetkellä ongelmia aiheuttaa myös lumi, joka tekee kapeista kaduista entistäkin kapeampia.

– Olen juuri lähdössä tarkistamaan yhtä alueen katua, josta on tullut viestiä, että siellä ei pääse ajamaan pysäköityjen autojen välistä edes henkilöautolla.

Kokkolassa paloasema sijaitsee aivan puutaloalueen kyljessä. Monesta alkavasta palosta on sen ansiosta selvitty säikähdyksellä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Leviämisen uhka

Kun hälytys tulee, leviämisen uhka on aina olemassa ja jokainen sekunti on tärkeä

– Jos on avopalo eli liekit lyövät jo jostain läpi, silloin suojataan viereistä rakennusta vesisuihkulla kastelemalla sammutustyön ohessa, selvittää Leppälä.

Sunnuntain palossa tuli oli vielä rakenteiden sisällä ja pelastajien tehtävänä oli varmistaa, että se ei pääse leviämään rakennuksen läpi ja edelleen viereiseen taloon.

– Erinomaista työtä pelastuslaitokselta, kiittelee museotoimenjohtaja Kristina Ahmas K.H. Renlundin museosta.

Levitessään palo olisi uhannut useita arvokkaita rakennuksia tiiviisti rakennetussa korttelissa. Niiden tuhoutuminen olisi ollut suuri menetys.

– Isommalta tuholta onneksi vältyttiin, toteaa Ahmas.

Aina varauduttava aluepaloon

Suomessa on säilynyt historiallisesti arvokkaita puutaloalueita useissa kaupungeissa, niistä ehkä tunnetuimmat Rauma ja Porvoo. Näiden alueiden paloturvallisuus on erityinen haaste pelastuslaitoksille.

Suomen pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) vanhempi asiantuntija Ilpo Leino pitää puutalokortteleita pelastustoimelle erittäin vaikeina kohteina.

Hän huomauttaa, että nykyrakentamisessa rakennusten välisen etäisyyden pitää olla vähintään kahdeksan metriä.

– Jos tullaan siitä lähemmäs, vaaditaan heti rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä ulkoseinille.

Kun talojen räystäät ovat lähes kiinni toisissaan, pitää Leino palon leviämistä jopa todennäköisenä, jos liekit ehtivät lyödä rakennuksesta läpi.

– Näissä tilanteissa pelastustoimen on aina varauduttava aluepalon mahdollisuuteen.

Tulen leviämäinen onnistuttiin estämään, mutta palossa menehtyi yksi ihminen. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Hälytys ja alkusammutus

Leino painottaa rakennusten omistajien ja asukkaiden vastuuta.

Leinon mukaan yksityistalouksissakaan ei olisi lainkaan liioittelua sijoittaa hälytys- ja jopa automaattisiin sammutusjärjestelmiin.

– Lisäksi jokaisesta asunnosta pitäisi löytyä alkusammutuskalustoa.

Paloturvallisuuden kannalta myös säännöllinen nuohous on tärkeää.

– Hormi pitää tarkistaa kerran vuodessa ja hyvä olisi, että asukkaat tarkkailisivat itsekin tulisijojen ja hormien kuntoa säännöllisesti. Vanhat talot liikkuvat, ja niihin voi tulla halkeamia.

Tulipalot säikäyttävät

Kristiina Teerikangas asuu Kokkolan vanhassa puukaupunginosassa ja on aktiivinen Neristanin kaupunginosatoimija.

– Ei täällä arjessa paloturvallisuus ole asukkaiden mielissä päällimmäisenä, mutta kun jotain tapahtuu, silloin asia nousee keskusteluun.

Teerikangas arvioi, että alueen riskit tunnetaan ja tiedostetaan. Kaupunkioppaana hän huomauttaa, että tulipalot ovat osa alueen historiaa.

– Se asia on kuin selkäytimessä.

Teerikangas on miehensä kanssa remontoinut vanhaa puutaloaan. Remontissa paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Taloon on tehty muun muassa uudet piiput.

Pelastuspäällikkö Jouni Leppälä on pannut merkille, että puutaloalueiden asukkaiden keskuudessa paloturvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

– Se näkyy esimerkiksi siinä, minkälaisia ratkaisuja tehdään remonttien yhteydessä. Mutta tietysti alueella asuu niitäkin, jotka eivät välitä.

Lue myös: Kuolemaan johtaneen tulipalon tutkinta jatkuu Kokkolassa – Poliisi selvittää nyt, oliko talossa muita ihmisiä

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.