1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Himalaja

Himalajan syöksytulva on vuoriston asukkaille ilmastonmuutoksen nopeimmin kasvava uhka – näin vuoristo synnyttää tulva-aallon

Intian sunnuntaisen tulva-aallon syyksi epäillään jäätikköjärven äkillistä tyhjentymistä.

Dudh Pokharin jäätikköjärvi Sagarmathan kansallispuistossa Nepalissa. Kuva: Egmont Strigl / AOP

Intialle kuuluvassa osassa Himalajan vuoristoa tapahtui eilen sunnuntaina raju tulva, joka tuhosi vesivoimalaitoksen ja aiheutti useita kuolonuhreja.

Tulvan syystä ei ole toistaiseksi täsmällistä tietoa, mutta selvää on, että se sai alkunsa, kun suuri määrä jäätikköalueelle varastoitunutta vettä lähti yhtäkkiä liikkelle.

Pelastustyöntekijöitä Dhauligangajoen vesivoimalatyömaalla Intiassa syöksytulvan jälkeen. Kuva: Arvind Moudgil / EPA

Lue myös: Intian Himalajan syöksytulvassa ainakin 14 kuollutta ja ainakin 125 on kateissa – eloonjääneitä voi olla loukussa kilometrejä pitkässä tunnelissa

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että jäätikössä olisi tapahtunut murtuma, jonka seurauksena jäämassan taakse varastoitunut vesi olisi päässyt syöksymään alas Alaknanda- ja Dhauligangajokiin.

Tämä lienee harhaanjohtava ilmaus, koska vuoristojäätikkö ei "murru" samalla tavalla kuin esimerkiksi Etelämantereen reuna synnyttäessään jäävuoria, huomauttaa Indian Express (siirryt toiseen palveluun) -lehti.

On myös esitetty, että koska kyseisellä Nanda Devin vuoristoseudulla on viime aikoina satanut runsaasti lunta, olisi se johtanut lumivyöryyn, joka edelleen olisi aiheuttanut tulvan. Tämäkään ei pitäne paikkaansa, koska lumivyöryt itsessään eivät sisällä suuria vesimääriä.

Asiantuntijoiden mukaan todennäköisin syy syöksytulvalle on jäätikköjärven purkaus (glacial lake outburst flood, GLOF). Jäätikköjärviä eli proglasiaalisia järviä on kaikkialla jäätiköiden reuna-alueilla. Ne syntyvät, kun jää ja lumi sulaessaan muodostavat vesialtaan jäätikön reunalle tai vetäytyvän jään jälkeensä jättämään maaperän painumaan.

Syöksytulva syntyy, kun ylhäällä vuoristossa sijaitsevan järven törmä pettää ja vedet pääsevät äkillisesti valumaan rinnettä alas.

Syitä törmän pettämiselle voi olla useita:

  • Maanvyörymä tai lumivyöry voivat aikaansaada järveen tulva-aallon, joka murtaa rantatörmän
  • Vuoristossa esiintyy rankkasateita, jotka voivat nopeasti nostaa vedenpintaa
  • Jäässä olleen rantatöyrään sulaminen
  • Maanjäristys
  • Rantatörmän murtuminen veden painosta

Vuoristojärvet ovat luonteeltaan hyvin epävakaita, koska ne eivät ole kiinteän kallion päällä, vaan syntyneet jäätikön liikutteleman maa-aineksen varaan.

Syöksytulvia voikin pitää vuorenrinteiden asukkaille ilmastonmuutoksen akuuteimpana uhkatekijänä. Ylhäältä vuoristosta ilman ennakkovaroitusta vyöryvä vesimassa vie mennessään kaiken. Tästä syystä vuoristoiset valtiot ovat tehostaneet jäätikköjärvien tutkimusta.

Iso Aletschjäätikkö kuvattuna 2013. Iso Aletschjäätikkö on Alppien suurin jäätikkö. Kuva: AOP

Jäätikköjärviä syntyy yhä nopeammin

Intian vuoristoseudulla tiedetään olevan satoja jäätikköjärviä, ja uusia syntyy jatkuvasti. Sunnuntain tulvan aiheuttaneen vesimassan olemassaoloa ei tunnettu. Tämä ei kuitenkaan ole epätavallista, sillä osan jäätikköjärvistä voi löytää vain ilmasta käsin. Lisäksi on mahdollista, että vesimassa on ollut jäätikön alla.

Vuonna 2010 tehdyn katsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan koko Himalajan vuoristoalueelta oli löydetty lähes 9 000 jäätikköjärveä. Niistä noin 200 todettiin tuolloin vaarallisiksi.

Jäätiköt sulavat järviksi Himalajalla Nepalissa. Kuvassa Langtangjärvi Nepalissa. Kuva: AOP

Intian Himachal Pradeshin osavaltion tiede-, tekniikka- ja ympäristöneuvoston kartoituksessa vuonna 2004 löydettiin 156 jäätikköjärveä ja uudessa kartoituksessa vuonna 2014 jo 779.

Tutkijat eivät voi sanoa varmasti, onko järvien lukumäärä muuttunut, koska vertailuaineistoa ei ole ja havaintotekniikka kehittyi kartoitusten välillä. On kuitenkin oletettavaa, että järvien määrä on kasvanut.

– Havaitsimme, että kahden vuoden aikana oli syntynyt lähes 110 uutta järveä. Useimmat niistä olivat alle viiden hehtaarin kokoisia, mikä viittaa siihen, että ne ovat syntyneet hiljattain. Lisäksi kaikkien jokien varsilla havaittiin jäätikköjärvien määrän kasvua, sanoi Hindustan Times -lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelema neuvoston jäsen Kunal Satyarthi.

Valtava vesihuolto-ongelma syntymässä

Himalaja – samoin kuin suurin osa maailman muistakin jäätikköalueista – on sulamassa, joten sulavettä muodostuu yhä enemmän.

Vuonna 2019 Science Advances -tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistun tutkimuksen mukaan Himalajan jäätiköiden sulamisvauhti on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Vuosina 1975–2000 jäätiköt madaltuivat keskimäärin 22 senttiä vuodessa, mutta vuosina 2000–2016 jo keskimäärin 43 senttiä vuodessa.

Sveitsissä Rhônen jäätikön sulamista yritetään hidastaa valkoisilla peitteillä kesäkuussa 2020. Kuva: Urs Flueeler / EPA

Ilmastonmuutoksen nopeudesta riippuen Himalajan jäätiköistä katoaa vähintään kolmannes, pahimmillaan jopa kaksi kolmannesta, kertoo National Geographic -lehti (siirryt toiseen palveluun). Himalajan maisemassa korostuisivat jatkossa jäätiköiden sijaan järvet ja vuorenrinteille leviävä kasvillisuus.

Himalajan jäätiköt tuottavat juoma- ja käyttöveden 1,9 miljardille ihmiselle. Jäätiköiden katoaminen aiheuttaisi vesipulan, jota olisi käytännössä mahdoton korjata. Vuoriston eläimille ja kasveille muutos olisi myös dramaattinen.

Lue myös:

"Ilmastokriisi, josta et ole kuullut" – Himalajan jäätiköistä sulaa kolmannes vaikka ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä