1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lastensuojelu

Ylen tiedot: Viranomaiset pettivät Koskelan surman uhrin – lastenkoti ei etsinyt poikaa vaikka vanhemmat pyysivät, koulusta paljastui puutteita

Uhrin koulua tuntevat kertovat puutteista erityisopetuksessa ja kiusaamisesta, joka kohdistui sekä oppilaisiin että opettajiin.

Koskelassa surmattu nuori putosi sekä lastensuojelun että koulun turvaverkkojen läpi. Vanhemmat olivat yrittäneet hakea huonosti voineelle lapselleen apua. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Koskelassa surmattu 16-vuotias poika jäi vaille sellaisten yhteiskunnan tukiverkkojen apua, joiden tehtävänä on tunnistaa lasten ja nuorten kehityksen ongelmia sekä suojella heitä vaikeissa elämäntilanteissa.

Uhrin kolmea ikätoveria syytetään murhasta. Syytteet nostettiin viikko sitten.

Heidän epäillään murhanneen uhrin perjantaina 4. joulukuuta. Uhri ja kaksi tekijöistä olivat kavereita keskenään.

Poliisi on kuvannut tekoja sadistisiksi, nöyryyttäviksi ja suunnitelmallisiksi.

Vastuu rikoksesta on aina tekijöillä. Alaikäisten kohdalla kuitenkin myös kysymys viranomaisten ja muiden aikuisten puuttumisesta on olennainen.

Ylen laajassa selvityksessä kävi ilmi, että uhri oli jäänyt ilman tarvittavaa tukea erityisesti alakoulun aikana sekä myöhemmin lastensuojelun asiakkaana.

Uhri vietti viimeiset viikkonsa sijoitettuna lastenkotiin. Tunnollisena ja tarkkana pidettyä poikaa ei lähdetty etsimään koko viikonloppuna, vaikka tämä ei palannut takaisin sijoituspaikkaansa kohtalokkaana iltana.

Vanhemmat pyysivät etsintää heti, kun poika ei saapunut sovittuun tapaamiseen seuraavana aamuna.

Koulussa uhrin vaikeuksiin puututtiin liian myöhään ja ne jäivät paikoin selvittämättä, Ylen haastattelemat opettajat kertovat.

Oikeanlaisen tuen puute vaikutti heidän mukaansa merkittävällä tavalla uhrin elämään.

Vanhemmat olivat myös yrittäneet pitkään hakea lapselleen apua, perheen lähipiiristä kerrotaan. Uhri oli elämänsä viimeiset vuodet pahoin masentunut.

Yle kertoo tämän terveyteen liittyviä tietoja vanhempien luvalla.

Yle haastatteli tätä juttua varten yli 20:tä ihmistä, jotka tunsivat uhrin, rikoksesta epäillyt tekijät tai heidän lähipiirinsä, koulun sekä ympäristön, jossa he viettivät aikaa. He kaikki esiintyvät jutussa nimettöminä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Jutun tarkoitus on selvittää, mitkä yhteiskunnan rakenteet pettivät niin pahoin, ettei uhria kyetty suojelemaan kolmen ikätoverin silmittömältä väkivallalta.

Moni haastateltu piti uhrin kohtaloa “viranomaisten möhlintänä”. Yksi kuvasi, että “kaikki tukiverkot pettivät sattumoisin samaan aikaan.”

Poliisi on jo aiemmin kertonut selvittävänsä sekä lastensuojelun että koulun toimintaa.

Poika katosi perjantaina, mutta häntä ei etsitty koko viikonloppuna

Uhri oli murhan tapahtuessa sijoitettu asumaan lastenkotiin. Ylen tietojen mukaan sijoitus tehtiin viime syksynä vanhempien pyynnöstä.

Vanhemmat pyytävät sijoitusta lapselleen tyypillisesti silloin, kun heidän omat voimavaransa tai keinonsa ratkaista lapsen hankalaa tilannetta ovat lopussa.

Vanhemmat ovat halunneet korostaa lastensuojelun asiakkuutta julkisuudessa heti joulukuun tapahtumien jälkeen. He ovat tähän saakka kertoneet asiasta poliisin välityksellä.

Lastenkodissa uhrin todellinen tilanne jäi tunnistamatta.

Sijoituksen aikana uhri muun muassa pahoinpideltiin kolme kertaa. Teoista syytetään samoja, murhasta epäiltyjä henkilöitä.

Uhria ei etsitty lastenkodin aloitteesta koko viikonloppuna sen jälkeen, kun hän jätti palaamatta perjantai-iltana, lähipiiristä kerrotaan Ylelle.

Häntä pidettiin tunnollisena poikana, joka saapui tapaamisiin aina ajallaan. Hänen oli määrä mennä toisen vanhempansa luo lauantai-aamuna. Vanhempi pyysi viranomaisia etsimään poikaa useita kertoja viikonlopun aikana.

Sisääntuloaika Helsingin lastenkodeissa on viikonloppuisin tyypillisesti klo 21–22. Tätä myöhempi ajankohta edellyttää poikkeuksellisen syyn.

Sisääntuloaikaa voidaan myös aikaistaa, jos lastenkodissa huomataan, että se on tarpeen lapsen suojelemiseksi.

Epäillyt tekijät tapasivat uhrin perjantai-iltana kello 19. Ulkopuolinen löysi ruumiin maanantaiaamuna.

Kyseisen lastenkodin johtaja ja Helsingin kaupungin lastensuojelun johto eivät halua kommentoida asiaa Ylelle.

Ylen haastattelemat opettajat pitävät koulun roolia keskeisenä siinä, että uhri ei saanut tukea kyllin varhaisessa vaiheessa. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Poliisin selvityksessä koulun erityisopetukseen liittyviä järjestelyjä

Uhri ja kaksi syytetyistä olivat käyneet samaa, Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaa Käpylän peruskoulua.

Poliisi on kertonut selvittävänsä muun muassa sitä, miten pitkään jatkuneeseen kiusaamiseen on koulussa puututtu.

Uhria kiusattiin myös Ylen tietojen mukaan koko peruskoulun ajan. Samaa koulua käyneet kertovat, että murhasta epäiltyjen lisäksi kiusaamiseen syyllistyivät vuosien aikana useat muut koulun oppilaat.

Ylen tietojen mukaan poliisin selvitykseen liittyy myös koulun erityisopetuksen järjestelyjä.

Rikoskomisario Markku Silén Helsingin poliisista vahvistaa, että koulunkäyntiin liittyviä asioita sivutaan käynnissä olevassa selvityksessä, mutta hän ei halua kertoa tarkemmin mitä tai missä laajuudessa.

Ylen haastattelemat opettajat pitävät uhrin kannalta kohtalokkaana niin sanottua erityistä tukea ja sitä, ettei tukea annettu tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.

Tuen tarve pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain, heti alakoulussa.

Erityinen tuki voi olla muun muassa erityisopetusta. Se tarkoittaa myös tiivistä yhteistyötä esimerkiksi huoltajien kanssa ja oppilaan erilaisten taipumusten huomioimista koulussa.

Koulukaverit kuvailevat, kuinka uhri muuttui alakoulussa. He pitävät muutoksen syynä kiusaamista.

Taustalla voi olla oppimisvaikeus tai neuropsykiatrinen ongelma. Sellainen voi olla esimerkiksi autismin kirjo tai jokin tarkkaavaisuuden häiriö kuten ADHD tai ADD.

– Ilman varhaista tukea jääneille nuorille on tyypillistä, että he masentuvat tai oirehtivat muuten, koska omasta erilaisuudesta ei ole itsellä tai ikätovereilla oikeaa käsitystä, kuvaa koulussa työskennellyt opettaja.

Hän sanoo, että usein tällaiset nuoret yrittävät myös pärjätä ja sopeutua muiden joukkoon itselleen haitallisilla tavoilla.

Tällaisia nuoria myös kiusataan helposti.

Yle haastatteli lukuisia uhrin ja tekijöiden koulukavereita, jotka kuvailevat, kuinka uhri muuttui alakoulussa. Koulukaverit pitävät muutoksen syynä kiusaamista.

Ensimmäisellä luokalla pojan kerrotaan voineen vielä hyvin ja kiusaamisen olleen viattomampaa, “tyyliin hatun heittelyä”.

– Ekalla se oli ihan reipas ja sillä oli just jotain kaksi kaveria, kertoo luokkakaveri.

Neljännellä luokalla poika muuttui. Hän alkoi eristyä muista ja kaverit harvenivat.

– Eikä se ollut niin ilonen enää. Ryhti oli huonompi, hän sanoo.

Yläkoulussa pojan huonoa vointia ei koulukavereiden mukaan voinut olla näkemättä. Osa koulukavereista tiesi myös pojan masennuksesta.

– Se oli masentunut siitä jatkuvasta kiusaamisesta, yksi heistä kertoo.

Huonoina päivinä uhrin kuvataan maanneen koulussa “pää pulpetissa”. Toisaalta häntä kuvataan myös iloiseksi pojaksi, joka nauroi opettajan vitseille.

Moni opettaja piti häntä myös persoonallisena ja lahjakkaana.

Jos tuki tulee vasta teini-iässä, koko elämä on saattanut kriisiytyä

Koulua tuntevat kertovat myös puutteista asiakirjoissa, joita erityistä tukea tarvitseville oppilaille tulee laatia.

Tuesta kertovat asiakirjat vaikuttavat muun muassa tiedonkulkuun eri opettajien välillä, sillä ne ovat opettajien luettavissa koulujen viestipalvelu Wilmassa. Ne myös velvoittavat koulua.

– Siitä näkyy kaikille oppilasta opettaville, miten oppilaan kanssa pitäisi toimia, sanoo koulussa työskennellyt opettaja.

Hän kertoo nähneensä koulussa useita täysin tyhjiä asiakirjoja sellaisilla oppilailla, joilla tuen tarvetta on kuitenkin havaittu. Yle ei ole nähnyt salassapidettäviä asiakirjoja.

Puutteet asiakirjoissa ovat hänen mukaansa iso ongelma erityisesti alakoulusta yläkouluun siirryttäessä, kun opettajat vaihtuvat.

Avi teki kouluun 2015 työsuojelutarkastuksen, jossa arvioitiin, että koulun ongelmat voivat täyttää terveydelle haitallisen, vaaraa aiheuttavan häirinnän tunnusmerkit.

Yläkouluun siirtyy hänen mukaansa jatkuvasti sellaisia oppilaita, jotka eivät ole saaneet oikeanlaista tukea.

– Jos asiakirjoissa ei lue mitään, oppilaan tuen tarve jää opettajille epäselväksi. Se ei ole varhaista puuttumista, että ollaan teini-iän kuohuissa, eikä tuen antamista ole vielä edes aloitettu tai sitä on annettu aivan liian vähän.

Osa oppilaista tarvitsee myös diagnoosin, jotta saisi kuntoutusta. Teini-iässä nuoren voi olla vaikea ottaa diagnoosia vastaan.

– Koko elämä on saattanut jo kriisiytyä pahasti ja nuoren perhe olla epätoivoinen, opettaja sanoo.

Ylen tietojen mukaan uhrin tilanteeseen puututtiin kunnolla vasta yläkoulussa.

Lähipiiristä vahvistetaan, että uhri oli tuolloin jo niin masentunut, ettei kunnollisia tutkimuksia tai diagnoosia voitu enää tehdä.

Yle pyysi koulun rehtoria kommentoimaan väitteitä. Sirpa Kopsa vastasi Ylelle, ettei tunnista puheita tuen puutteesta. Hän myös sanoi, ettei voi kommentoida poliisin selvityksessä olevaa asiaa.

Koulusta vastaava Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo, että kouluissa on erittäin tarkka ohjeistus siitä, miten erityisen tuen suunnitelmat laaditaan.

Hänen tiedossaan ei ole, että ohjeistusta olisi jätetty noudattamatta kyseisessä tai muissakaan Helsingin kouluissa.

Kouluista on tosin hänen mukaansa tullut palautetta siitä, että erityisen tuen suunnitelman sekä siihen liittyvien asiakirjojen laatiminen on koettu työlääksi ja aikaavieväksi.

– On tärkeää, että näitä kirjataan, mutta olemme saaneet hallintoon kouluilta toisenkinlaista palautetta, että se on liiankin byrokraattista, Pohjolainen sanoo.

Yläkouluun siirtyy jatkuvasti sellaisia oppilaita, jotka eivät ole saaneet oikeanlaista tukea, sanoo opettaja Ylelle. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Inkluusio on rampauttanut koko peruskoulun

Osa Ylen haastattelemista opettajista liittää erityisopetuksen ja tuen antamisen haasteet myös niin sanottuun inkluusioon.

Inkluusio tarkoittaa, että erityisoppilaat sijoitetaan entisten erityisluokkien sijaan tavallisiin, yleisopetuksen luokkiin. Se on osa uudistusta, joka tehtiin perusopetuslakiin vuonna 2010.

Laki ei kuitenkaan määrittele, kuinka monta erityisoppilasta yhdessä luokassa saa olla.

Opettaja saattaa olla yksin, vaikka luokassa on tavallisten oppijoiden lisäksi useita erityisen tuen tarvitsijoita.

Peruskoulujen opettajat ovat aiemminkin arvostelleet inkluusiota siitä, ettei siihen annettu riittäviä resursseja lupauksista huolimatta.

Erään, uhrin koulussa aiemmin työskennelleen aineenopettajan mielestä inkluusio on rampauttanut koko peruskoulun. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Sulla on tavallisessa luokassa kokonaisen erityisluokan verran oppilaita, joilla on vaikkapa autismin kirjoa ja hahmotushäiriöitä. Lisäksi on maahanmuuttajia, jotka eivät osaa kieltä. Tunnin verran viikossa pitäisi tarjoilla kaikille henkilökohtaista opetusta. Se on totaalinen mahdottomuus, opettaja kuvaa arkea oppitunneilla.

Opettajat kertovat työilmapiiriongelmista uhrin koulussa – Avi vahvisti

Lukuisat haastatellut kertovat Ylelle myös tulehtuneesta ilmapiiristä rehtorin ja opettajien välillä koulussa, jota uhri ja tekijät kävivät. Osa kuvaa jopa pelon ilmapiiriä.

Ilmapiiristä on kanneltu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon jo vuonna 2015.

Avi teki tuolloin kouluun työsuojelutarkastuksen, jossa arvioitiin, että koulun ongelmat voivat täyttää terveydelle haitallisen, vaaraa aiheuttavan häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.

Ongelmat olivat tarkastuskertomuksen mukaan jatkuneet lähes kymmenen vuotta.

Kantelun tehneet opettajat pitivät koulun johtamistapaa vahingollisena koko työyhteisölle. Kertomuksessa mainitaan muun muassa häirintä ja epäasiallinen kohtelu.

Koulussa työskentelevien näkemykset nykytilanteesta vaihtelevat. Osa kertoo Ylelle ilmapiirin rauhoittuneen.

Osa taas sanoo, ettei tilanne muuttunut työsuojelutarkastuksen jälkeen.

Tulehtunut ilmapiiri on voinut vaikuttaa muun muassa oppilaita koskevaan tiedonvaihtoon opettajien välillä, arvioi yksi opettajista.

Toinen kertoo, että työyhteisö on ollut niin huonossa kunnossa pitkään, että koulu “ei ole parhaimmassa iskussa hoitamaan oikeastaan mitään.”

Useampi pohtii myös, miten henkilökunnan keskuudessa koettu kiusaaminen on voinut vaikuttaa siihen, ettei oppilaiden väliseen kiusaamiseen ole kyetty kunnolla puuttumaan.

Olen huolissani, että tämän pojan kuolema on vasta alkua. Kouluissa on todella huonosti voivia nuoria ja lapsia.

Nykyinen rehtori Sirpa Kopsa johti koulua myös kantelun aikana. Hän ei kommentoi Avin valvontakäyntiä Ylelle.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen taas sanoo, ettei Käpylän peruskoulu ole poikennut muista helsinkiläisistä kouluista ilmapiiriltään tai opetukseltaan.

Hän kertoo, että koulun johtoa vahvistettiin kahdella virka-apulaisrehtorilla reilu vuosi sitten. Hänen mukaansa koulun tulokset ovat parantuneet myös kunta-alan hyvinvointikyselyssä.

– Mutta jos missä tahansa koulussa on työpaikkakiusaamista, siihen pitäisi puuttua ja se pitäisi saada tietoon. Toivon, että jos jotain poikkeuksellista on, siitä tullaan kertomaan, Pohjolainen sanoo.

Yksi tekijöistä siirtyi toiseen kouluun

Ylen selvitys osoittaa, että erityisesti uhri näyttää pudonneen kerralla useiden tukiverkkojen läpi.

Eri tahot ovat tiettävästi olleet myös tekijöiden tilanteesta huolissaan. Koulu myös yritti puuttua siihen.

Ylelle kerrotaan, että yksi epäillyistä tekijöistä meni yhdeksännelle luokalle toiseen kouluun.

Vastaavia tilanteita tunteva opettaja arvioi yleisesti, että kun oppilas vaihtaa koulua, kyse on harvoin vain yhden “hankalan” oppilaan poistamisesta vaan yrityksestä purkaa laajempaa, haitallista ryhmädynamiikkaa.

Koulukaverit kertovat Ylelle, että ryhmädynamiikka liittyi huumeisiin. Toiseen kouluun siirtynyt tekijä oli heidän mukaansa alkanut viettää aikaa porukassa, jossa myytiin amfetamiinia ja kannabista.

Kaksi tekijöistä oli poliisin mukaan huumeiden vaikutuksen alaisena murhaa edeltävällä pahoinpitelykerralla.

Koskelan henkirikoksen osapuolet ovat myös olleet tekemisissä poliisin kanssa aikaisemmin.

Syyskuussa heistä tehtiin rikosilmoitus. Kolmen murhaepäillyn ja yhden muun henkilön epäillään ryöstäneen uhrin viime elokuussa. Tapaus jäi selvittämättä, sillä valvontakamerakuvia ei tilanteesta ollut enää kuukautta myöhemmin tallella.

Vuosien aikana pahentuneita ongelmia ei kuitenkaan kyetty havaitsemaan, eikä 16-vuotiaan nuoren kuolemaa estämään.

Moni Ylen haastatelluista pelkää, että jotain yhtä vakavaa voisi tapahtua uudelleen.

– Olen huolissani, että tämän pojan kuolema on vasta alkua. Kouluissa on todella huonosti voivia nuoria ja lapsia, yksi erityisopetuksen asiantuntija sanoo.

Poliisin mukaan kouluun ja lastensuojeluun liittyvä selvitys valmistuu muutaman kuukauden kuluttua. Selvityksen perusteella päätetään, ylittyykö varsinainen esitutkintakynnys ja epäilläänkö samoja tahoja myös rikoksesta.

Murhasta on nostettu syytteet kolmelle, tekohetkellä 16-vuotiaalle pojalle. Tapahtumiin liittyvä oikeudenkäynti alkaa ensi keskiviikkona 17. helmikuuta Helsingin käräjäoikeudessa.

Juttua korjattu 12.2. klo 9.44: Kaksi epäillyistä oli poliisin mukaan huumeiden vaikutuksen alaisena yhtenä edellisistä pahoinpitelykerroista, ei murhayönä, kuten jutussa aikaisemmin sanottiin. Murhayönä heidän on kerrottu olleen päihtyneitä.

Lue myös:

Aleksis Salusjärven kolumni: Kaikkein heikoimmat jäävät veteen piirretyn viivan taakse

Poliisi on aloittanut esiselvityksen Koskelan henkirikoksen taustoihin liittyen – selvityksen alla on lastensuojelun ja koulun toiminta

Ylen kysely: Kansanedustajat haluavat erityisluokat takaisin kouluihin – "Niiden poistaminen oli valtava virhe"

Koskelan murhatutkinta valmistui: 16-vuotiaat epäillyt pitivät sadistisesti hauskaa uhrin kustannuksella – uhria pahoinpideltiin samassa paikassa useana perjantaina