1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonnonsuojelu

Viimeinen oljenkorsi johti jättipottiin: mies pyysi rahaa vanhan talon ostamiseen – pöytään lyötiinkin yli 4 miljoonaa euroa metsän suojeluun

Oulun kaupunki ja Koneen säätiö solmivat poikkeuksellisen metsäkaupan, joka sai alkunsa yhdestä puhelinsoitosta.

luonnonsuojelu
Ari-Pekka Auvinen ihailee Sanginjoella metsää
Luonnonsuojelija Ari-Pekka Auvinen on tehnyt töitä Oulun Sanginjoen ulkometsän suojelemisen eteen viimeiset 12 vuotta.Paulus Markkula / Yle

Oululainen Ari-Pekka Auvinen alkaa olla epätoivoinen. Näyttää siltä, että hän on menettämässä jotain, mitä hän ei haluaisi menettää.

Oulun kaupunki on juuri pistänyt myyntiin maillaan sijaitsevan vanhan metsänvartijan talon, joka on Auviselle ja monelle muulle paikalliselle luontoaktiiville hyvin tärkeä. He ovat pyörittäneet siellä vuosien ajan talkoovoimin muun muassa luontokahvilaa, ja nyt toiminnalle uhkaa tulla stoppi.

Mistä kourallinen luonnonsuojelijoita saisi raavittua kasaan 25 000 euroa, jota kaupunki itselleen tarpeettomasta talosta pyytää? Ja sitten noin 200 000 euroa, summan, joka on kuntoselvityksessä arvioitu rakennuksen peruskorjauskustannukseksi?

Yksi rahoitusidea toisensa jälkeen kaatuu. Sitten Auvinen päättää kääntää vielä yhden kiven. Hän soittaa työnsä kautta tuntemalleen ekologian professori Janne Kotiaholle, joka istuu hallituksessa Koneen säätiössä. Säätiö myöntää vuosittain apurahoja tieteeseen ja taiteeseen.

Professori kuuntelee Auvisen kertomusta, miksi Oulun Sanginjoella keskellä monimuotoista metsää sijaitseva rakennus kannattaisi säilyttää nykyisessä toiminnassaan. Voisiko säätiö tukea oululaisia luonnonsuojelijoita? Ja ehkä samalla auttaa suojelemaan muutaman kymmenen hehtaaria vanhaa metsää Loppulan luontotaloksi nimetyn rakennuksen ympäriltä?

Kotiaho pistää paremmaksi. Hän kysyy, mitä Auvinen ajattelisi, jos taloprojektin rahoittamisen lisäksi metsää suojeltaisiinkin lähes 1 500 hehtaaria.

Puhelin meinaa pudota Auvisen kädestä.

Sanginjoen suojelumetsän lähellä oleva mökki
Hirsinen Loppulan luontotalo on rakennettu 1950-luvulla. Rakennus toimi metsänvartijan asuntona vuoteen 2014 asti.Paulus Markkula / Yle

"Siitä järkytyksestä en ole vieläkään toipunut"

Ari-Pekka Auvinen, 44, on tuntenut rakkautta luontoa kohtaan koko elämänsä.

Suhde vahvistui nuorena, kun hän teki enonsa kanssa tutkimusretkiä pohjoispohjalaismetsiin. Niihin sisältyi suurta oppimisen ja löytämisen riemua, mutta myös karvaita pettymyksiä, kun vanhaa metsää alettiin ottaa entistä voimakkaammin talouskäyttöön.

Erityisen elävästi Auvisen mieleen on jäänyt, mitä tapahtui yhdelle heidän löytämälleen paikalle, nykyisen Siikalatvan ja Siikajoen kunnan rajamailla sijainneelle Paulasenkankaalle.

– Se oli satumainen paikka. Ensimmäisellä reissullamme näimme siellä muun muassa asutun kanahaukan pesän ja vieressä luonnonkolossa olleen varpuspöllön pesän. Olin niin innoissani, kuin 14-vuotias poika voi olla.

Seuraavana keväänä miehet päättivät palata katsomaan samaa paikkaa. Se ei kuitenkaan enää onnistunut, sillä kangas oli poissa.

– Se oli pyyhitty maisemasta kokonaan, hakattu ihan laidasta laitaan. Siitä järkytyksestä en ole vieläkään toipunut kunnolla. Silloin minusta tuntui, että tämä ei ole oikein, Ari-Pekka Auvinen sanoo.

Auvisen mukaan kokemus sytytti hänessä luonnonsuojelukipinän, joka palaa edelleen.

Leipätyötään mies päätyi tekemään Suomen ympäristökeskukseen, jossa hän seuraa nyt tutkijana luonnon monimuotoisuutta ja kehittää siihen mittareita. Vapaa-ajallaan hän pyörittää muun muassa loukkaantuneiden lintujen hoitorinkiä.

Metsänvartijan talon ohella koko Oulun Sanginjoen ulkometsä on Auviselle erittäin tärkeä. Mies on puhunut aktiivisesti sen suojelemisen puolesta, sillä reilun 2 500 hehtaarin alueella on muun muassa useita uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Ulkometsä-termiä alueesta käytetään siksi, koska metsäalue on muinoin menneisyydessä sijainnut Oulun kaupungin rajojen ulkopuolella.

Drooni kuvaa Sanginjoen metsästä
Sanginjoen ulkometsä sijaitsee noin 16 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Katso videolta, miltä talvisessa metsässä näyttää. Videon kuvaus ja editointi: Paulus Markkula / Yle

Hän ei suinkaan ole ainoa, jota metsä on kiinnostanut.

Ulkometsän käytöstä ehdittiin käydä Oulussa poliittista kädenvääntöä vuosikausia, kunnes vuonna 2018 Oulu teki päätöksen, jonka myötä kaupunki suojeli itse ison osan ulkometsästä. Sen seurauksena Ouluun muodostui Suomen suurin, yli 1 100 hehtaarin kunnallinen luonnonsuojelualue.

Loppulan luontotalo jäi tuolloin seisomaan suojelemattomalle noin 1 500 hehtaarin alueelle, kunnes nyt Koneen säätiö on järjestämässä sen suojeluun tavalla, joka on Suomessa varsin poikkeuksellinen.

Puhelimeen kilahti viesti kaupunginjohtajalta

Viimekeväinen puhelinsoitto professori Janne Kotiaholle käynnisti useiden kuukausien neuvottelut Koneen säätiön ja Oulun kaupungin välillä.

Syyskuussa säätiö teki tarjouksen: se ostaa kaupungilta 1 440 hehtaaria Sanginjoen ulkometsää ja lahjoittaa alueen heti kaupan jälkeen valtiolle suojeltavaksi. Kauppahinnaksi sovittiin molemminpuolisten metsäarvioiden jälkeen 4,2 miljoonaa euroa.

Kotiahon mukaan säätiö lähti projektiin mukaan, koska tämä on yksi keino hyvittää sen toiminnasta aiheutuvaa luonnon kuormittumista. Professori sanoo, että säätiön myöntämät miljoonien eurojen apurahat lisäävät ihmisten liikkuvuutta, ja vaikka se parantaa maailmaa, se myös rasittaa luontoa.

– Olemme hallituksessa pohtineet, miten pystyisimme kantamaan vastuuta ympäristöstä. Tulimme siihen tulokseen, että yksi tapa on suojella suomalaista luontoa.

Muutama vuosi sitten Koneen säätiö perusti samoista syistä Kullan suojelualueen Kemiönsaareen, mutta kyse oli selvästi pienemmästä alueesta.

Nyt hierottu kauppa, jossa lahjoitetaan näin suuri määrä metsää valtiolle vastikkeetta suojelutarkoituksessa, on omaa luokkaansa, arvioi Metsähallituksen Luontopalveluiden vanhempi neuvonantaja Timo Tanninen.

– Minulla ei ole muistikuvaa, että näin olisi aiemmin tapahtunut Suomessa. Olemme tästä lahjoituksesta tietenkin todella iloisia.

Virallisen päätöksen Oulun kaupunginhallitus teki Koneen säätiön tarjouksen hyväksymisestä viime kuussa.

Ari-Pekka Auvinen istui kuin tulisilla hiilillä kotonaan, kun ratkaiseva kokous oli käynnissä. Lopulta hänen puhelimeensa kilahti tekstiviesti suoraan kaupunginjohtajalta.

Kuva kaappaus Päivi Laajalan viestistä Ari-Pekka Auviselle kaupan hyväksynnästä
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala ilmoitti Auviselle kaupunginhallituksen päätöksestä henkilökohtaisesti. Laajala totesi aiemmin kaupungin tiedotteessa, että Auvisen aloitteellisuus ja verkostot Koneen säätiöön olivat ratkaisevassa asemassa neuvottelujen käynnistymisessä.Paulus Markkula / Yle
Ari-Pekka Auvinen
Videolla Ari-Pekka Auvinen kertoo, mitä hän teki ensimmäiseksi, kun kaupunginhallituksen päätös metsäkaupasta oli tehty. Videon kuvaus ja editointi: Paulus Markkula / Yle

Oulun metsäkauppaa on sittemmin kommentoinut myös muun muassa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Kuvakaappaus Krista Mikkosen kommentista Facebookista
Kuvakaappaus Krista Mikkosen julkisella Facebook-tilillä 22.1. julkaistusta päivityksestä.Paulus Markkula / Yle

Koneen säätiö on ilmoittanut toivovansa, että valtio perustaisi aikanaan kansallispuiston Sanginjoen ulkometsän alueelle. Sama halu on myös Oulun kaupungilla.

Työ jää vielä kesken

Vanha metsänvartijan talo, josta koko miljoonaprojekti lähti liikkeelle, näyttää jäävän Ari-Pekka Auvisen ja muiden luonnonsuojeluaktiivien hoiviin.

Kaikkiaan talosta jätettiin neljä ostotarjousta, eikä lopullista myyntipäätöstä ole vielä tehty, mutta kaupungin mukaan on varsin todennäköistä, että talo on menossa Auvisen johdolla perustetulle Loppulan ystävät ry:lle.

Koneen säätiö on nimittäin metsäkaupan ohessa antamassa yhdistykselle 345 000 euron tuen talon hankintaan ja sen kunnostamiseen, mikäli kaupunki päättää myydä talon yhdistykselle ja vuokrata sen rakennuspaikan. Loppulasta on tarkoitus kehittää luontokeskus, joka toimisi tukikohtana alueella liikkuville retkeilijöille.

Loppulan myyntipäätös aiotaan tehdä, kun paperit Koneen säätiön ja Oulun kaupungin välisestä metsäkaupasta on virallisesti allekirjoitettu – se tapahtuu kaupungin mukaan vielä tässä kuussa.

Koneen säätiö on toivonut, että Oulun metsäkauppa toimii jatkossa esimerkkinä yrityksille ja laittaa niitä miettimään, miten luonnolle aiheutettuja haittoja voidaan hyvittää.

Yritysten brändeihin erikoistunut brändimarkkinoinnin professori Saila Saraniemi arvioi, että panostukset ympäristöön saattavat hyvinkin yleistyä tulevaisuudessa osana yhteiskuntavastuuta.

– Perinteisesti yritykset ovat sponsoroineet esimerkiksi paikallisia urheiluseuroja tai osallistuneet muuten alueensa yhteisön toimintaan. Luonnonsuojelu on alue, jolla varmaan halutaan toimia. Luonnosta ollaan kiinnostuneita ja myös huolestuneita, Oulun yliopistossa työskentelevä Saraniemi sanoo.

Ari-Pekka Auvinen toivoo, että näin tulee tapahtumaan, sillä luonnon monimuotoisuuden ja metsälajiston eteen tehtävä työ on hänen mukaansa Suomessa vielä kovasti kesken.

Sanginjoen laajan metsäalueen saaminen suojeluun on Auvisen mielestä kuitenkin yksi askel oikeaan suuntaan.

Voit osallistua keskusteluun aiheesta 10.2. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Suomen valtio kaataa uhanalaisille lajeille tärkeitä vanhoja metsiä – vapaaehtoiset koluavat niitä säilyttääkseen sen mitä on jäljellä

Sveitsiläismies muutti Suomeen puun ja luonnon perässä, mutta menettikin kaiken – "Suomalainen metsätalous on tabu"

Vanhan hirsipuumetsän hongat humisevat nyt luonnonsuojelualueella

Lue seuraavaksi