1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hygienia

Lapset ovat nyt terveempiä kuin tavallisesti tähän vuodenaikaan, mutta voiko hygieniassa mennä liian pitkälle? Kysyimme asiantuntijoilta

Lääkärien mukaan pandemian kitkeminen on tärkeintä ja siksi tehostetun hygienian mahdolliset seuraukset ovat toissijaisia.

hygienia
Lapsi pesee käsiään Tapiolan päiväkodissa Kajaanissa.
Päiväkodeissa, kouluissa ja kotona pestään nyt tiheästi käsiä. Tapiolan päiväkodissa Kajaanissa hygieniasta muistutetaan joka päivä. Mimmi Nietula / Yle

Kajaanilaisen Minttu Pekkarisen perheessä sairastetaan ympäri vuoden monen muun lapsiperheen tavoin perustauteja. Neljän lapsen perheessä sairasteluja on kuitenkin ollut tavallista vähemmän.

– En muista, että lapset olisivat olleet kunnon flunssassa tai vatsataudissa pitkiin aikoihin, Pekkarinen kertoo.

Kajaanilainen perheenäiti Minttu Pekkarinen seisoo Kajaanin Montessoripäiväkodin edessä.
Minttu Pekkarisen perheessä on jääty kotiin herkästi, jos aikuisilla tai lapsilla on ollut nuhaa tai yskää. Mutta kukaan perheestä ei ole ollut kunnolla kipeä pitkän aikaan. Mimmi Nietula / Yle

Pekkarisen perhe ei ole ainut, joka on säästynyt sairastamiselta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tilastojen mukaan infektiotauteja on nyt liikkeellä vähemmän kuin tähän aikaan vuodesta yleensä. Yksi esimerkki tästä on influenssa, jota on ollut koronapandemian aikaan todella vähän.

Käsienpesun merkitys onkin avautunut Minttu Pekkarisen lapsille ihan uudella tavalla.

–Toivon, että ahkera käsien pesu jatkuu koronan jälkeenkin.

Mutta voiko jatkuvasta käsienpesusta ja korostuneesta hygieniasta olla jotain haittaa? Kysyimme asiaa lasten infektiolääkäri Otto Helveltä ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Petteri Carlsonilta.

Voiko siitä olla jotain haittaa, että tauteja ei ole nyt sairastettu?

PC: Siitä ei ole mitään haittaa pidemmän päälle. Kausi-influenssavirus on sellainen, että se muuttuu joka vuosi ja rokotekin on erilainen. Jos yksi influenssa jää väliin, ei sillä ole mitään merkitystä.

OH: Taudeille ei ole olemassa kiintiötä. Jos pienillä lapsilla on yleensä 5–10 infektiota vuodessa ja nyt on kolme, ei tämä tarkoita, että tauteja jäisi sairastamatta.

Lisääntyykö tautien määrä, kun koronarajoituksia puretaan?

PC: Kyllä lisääntyy, koska moni muu tauti tarttuu samalla tavalla kun koronakin, eli lähikontaktissa pisaratartuntana. Tautien määrät luultavasti palaavat normaalitasolle ennen koronaa.

OH: Kun luovumme näistä laajoista tartunnantorjuntatoimista ja palaamme normaalimpaan arkeen, niin pikkuhiljaa nämä tavalliset taudit kiertävät, mutta ne eivät tule kertarysäyksellä.

Voidaanko hygieniassa mennä liian pitkälle?

OH: Kun on kyse päiväkotiympäristöstä ja hyvin ohjeistetusta siivouksesta, niin ylilyönnin riskiä tuskin on.

PC: Voidaan pidemmän päälle, mutta sillä ei ole nyt merkitystä, koskapandemia pitää lyödä. On tärkeää pitää etäisyydet ja hygienia. En usko teoriaan, että hygienian lisääminen ja välimatkojen pitäminen väliaikaisesti romuttaisivat aikuisten tai lasten immuunijärjestelmää.

Onko käsihygienian paranemisella ja kontaktien vähenemisellä siis vaikutuksia pitkällä aikavälillä?

PC: En usko, että tulee mitään dramaattisia pitkän aikavälin vaikutuksia. Jos tulee vastaava uusi samanlainen tartuntatautiepidemia, jonka aiheuttaa jokin muu virus, niin olemme saaneet harjoittelua sitä varten.

OH: Pitkällä aikavälillä suurin vaikutus on se, että valmiutemme vastaavaa tilannetta varten on vielä aikaisempaa parempi.

Aiheesta voi keskustella 11.2 kello 23:een asti.

Juttua korjattu 11.2 kello 13.10: Petteri Carlsonin titteliä tarkennettu. Carlson onkliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ei yleislääkäri, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Lue seuraavaksi