1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lounasseteli

Lounassetelillä voi maksaa myös kaupassa, mutta kiellettyjen ruokien lista hämmentää – mikroaterioita ja eineksiä ei saa ostaa

Verottajan vastaus hämmentää kysymykseen, miksi toiselta puolelta kauppaa saa ostaa ruokaa lounassetelillä ja toiselta puolelta ei.

Etätyöt ovat lisänneet lounaiden syömistä kotona. Kuva: Silja Viitala / Yle

Mikroaterian ympäriltä kääreet pois. Mikro päälle ja pim. Lounas on valmis.

Tällaista on nykyään monen ihmisen työaikainen ruokailu. Etätyötä tekevien määrän kasvaessa ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa lounaalla käyminen on yhä harvinaisempaa.

Eilisiä jämiä syödessä palkasta voi jäädä osa käyttämättä. Nimittäin lounasetu, tai niin kuin verottaja ilmaisee, ravintoetu jää helposti käyttämättä.

Lounasseteliä voi myös käyttää kaupassa maksuvälineenä. Yle selvitti, mitä saa ostaa ja miksi.

Lounassetelillä voi ostaa vain harvoja tuotteita

Neljä suurinta lounassetelijärjestelmää tarjoavat mahdollisuutta maksaa kauppaostokset lounassetelillä, mutta mitä tahansa ei voi ostaa.

Verottaja sanelee ostoskorin sisällön, jos maksuvälineenä on lounasseteli.

Ravintoedulla eli lounassetelillä saa ostaa palvelupisteessä annosteltavia, mukaan otettaviin annoksia, kuten salaatteja tai täytettyjä patonkeja. Korona-aikana ravintolat toimittavat valmiita annoksia kauppoihin myytäväksi. Myös näihin kelpaa maksuvälineeksi lounasseteli.

Kaupasta ostettavan ruoka-annoksen pitää olla kaupassa pakattu tai ravintolan valmiiksi pakkaama, että maksuvälineenä voi käyttää lounasseteliä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Verottajan vastaukset hämmentävät

Sen sijaan einesruokia ei saa ostaa lounassetelillä. Verottajalle ei myöskään kelpaa se, että tekisit ruoan itse eli ostaisit jauhelihaa ja perunaa lounassetelillä. Yle yritti selvittää asiaa verottajalta, että miksei esimerkiksi mikroruokia voi ostaa lounassetelillä.

Ensin kysymyksiin vastaa veroasiantuntija Jorma Laine Verohallinnosta, joka kertoo, että lainsäätäjä ei yksinkertaisesti salli mikroruokia ostettavaksi.

Luontaisetupäätöksen on valmistellut verohallinnossa ylitarkastaja Markus Kautto. Hän soittaa Ylelle seuraavaksi ja haluaa selventää asiaa. Toimittajan kysyessä, miksei mikroruokia voi ostaa lounassetelillä, Kautto viittaa puhelussa useaan otteeseen pakasteisiin.

Toimittaja yrittää selittää, että kysymys koskee enemmänkin jääkaappilämpöisiä eineksiä ja sitä, miksi lounassetelillä saa ostaa palvelutiskiltä makaronilaatikkoa, mutta ruokateollisuuden pakkaama tuotetta ei. Selvää vastausta ei tule.

Miksi einesruokia, kuten HK:n tai Atrian pakkaamia lihapullat ja muusi -annoksia, ei saa ostaa lounassetelillä?

–Pakaste-einesten ja mikroruokien osalta ei ole kyse työnantajan tarjoamasta ravintoedusta, kun palkansaaja joutuu valmistamaan aterian loppuun itse lämmittämällä sen. Ne eivät kuulu ravintoedun piiriin myöskään valvonnallisista syistä, kun ei haluta että elintarvikkeita ostettaisiin kotiin muutoin kuin palkansaajan työpäivän aikaista ruokailua tukien, ylitarkastaja Kautto vastaa.

Kautto kertoo myös siitä, että säädökset lounassetelin käytöstä on tehty 1980-90-lukujen taitteessa. Siinä mielessä on täysin ymmärrettävää, ettei mikroruokia voi ostaa lounassetelillä. Tuolloin valmisruokatarjonta oli vähintäänkin suppea.

Onko tulossa muutoksia tai höllennyksiä lounassetelin käyttöön kaupoissa?

– Ei ole muutoksia tiedossa.

Koronavuotena verottaja on kuitenkin höllentänyt linjaansa ruoankuljetuksien osalta ja ottanut näin huomioon työelämän muutokset. Tämän vuoden loppuun asti lounasedulla pystyy maksamaan poikkeuksellisesti myös ruoankuljetuskustannuksia.

Kaikissa kaupoissa ei kuitenkaan mennä verottajan ohjeistuksien mukaan.

Ruoankuljetuskustannuksia saa maksaa lounassetelillä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Myytäviä tuotteita katsotaan läpi sormien

Etelä-Karjalan Osuuskaupan Eekoon marketkaupan johtaja Olli Kurpan mielestä verohallinnon ohje on mennyttä maailmaa.

– Aika vähän tuon linjan mukaisesti pystyy mitään myymään, jos kaupassa ei ole palvelupistettä tai palvelutoria, Kurppa sanoo.

Kurpan mukaan Etelä-Karjalan S-ryhmän kaupoissa ei syynätä turhan tarkkaan, millaista ruokaa asiakas ostaa. He hyväksyvät lounassetelin maksuksi niin eineksille kuin muille heti valmiille ruoille.

– Me olemme toimineet tässä kuluttajan parhaaksi. Olemme myyneet mikroruokiakin lounassetelillä.

Mutta lihapakettia ja perunapussia ei lounassetelillä saa välttämättä ostettua.

– Kyllä meidän kassatyöntekijä sitten kysyisi, onko tämä työaikaista ruokailua, Olli Kurppa kertoo.

Lounassetelitoimijalla on velvollisuus seurata lounassetelin käyttöä

Jos asiakas saa ostettua kaupasta lounassetelillä "kiellettyjä" tuotteita kuten mikroaterioita, niin voiko tästä tulla seuraamuksia?Verohallinnosta kerrotaan, että he eivät valvo ostettavia tuotteita.

– Ei meillä ole mahdollisuutta laittaa joka kauppaan ihmistä katsomaan, mitä kukakin ostaa, sanoo veroasiantuntija Jorma Laine Verohallinnosta.

Verohallinnon oikeusyksikön ylitarkastaja Markus Kautto kertoo, että vastuu lounassetelin oikeanlaisesta käytöstä on lounassetelitoimijalla.

– Maksuvälineen tarjoajan on huolehdittava muun muassa siitä, että maksuvälinettä voi käyttää vain laissa säädettyihin käyttökohteisiin. Lounassetelin käyttö on toteutettava niin, että sillä voidaan ostaa ainoastaan ravintoetuun sisältyviä tuotteita. Maksuvälineen tarjoajan on etukäteen ohjeistettava elintarvikekauppaa siitä, mitä tuotteita maksuvälineellä voidaan maksaa ja mitä ei, Kautto kertoo.

Voiko kaupalle tulla sanktio, jos se myy mikroruokia lounasetelillä?

– Verohallinnolla ei ole toimivaltaa määrätä kaupalle tilanteesta sanktioita, kirjoittaa Kautto sähköpostivastauksessaan.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin mukaan verottajan pitäisi pysyä mukana muuttuvassa työelämässä ja höllentää ravintoedun käyttö koskemaan myös einesruokia Kuva: Pekka Tynell / Yle

Kuluttajaliitto: verottajan pitäisi pysyä mukana muuttuneessa työelämässä

Lounassetelillä saa siis ostaa kaupasta palvelupisteellä annosteltavia annoksia sekä salaatteja ja patonkeja. Verottajan tiukka linja lounasedun käytölle ihmetyttää myös Kuluttajaliitossa.

Kuluttajaliiton pääsihteerin mukaan verottajan pitäisi huomioida muuttunut työarki, josta on syntymässä pysyvämpi työelämän muutos.

– Monet ovat nyt etätöissä ja ehkä pysyvästikin ollaan muuttumassa siihen suuntaan, että tehdään enemmän etätöitä. Kannattaako tässä tilanteessa suosia valmiita aterioita, kun nopeasti pystyy tekemään hyvistä raaka-aineista itselleen lounaan, pohtii pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell Kuluttajaliitosta.

Kuluttajaliiton pääsihteerin mielestä lounasetua pitäisi voida käyttää myös elintarvikkeisiin, joista voi itse valmistaa aterian.

– Kysehän on siitä, mikä on hyvä lounas.

Kuluttajaliiton pääsihteeri muistuttaa, että lounasetu on osa ihmisen ansaitsemaa palkkaa. Siten ihmisen pitäisi saada itse päättää, millaista ruokaa sillä ostaa.

– Lounasedun ideahan on se, että ihminen nauttisi ravitsevan aterian työpäivän aikana ja edistäisi sillä tavalla työhyvinvointiaan. Tapoja ravitsevaan ruokailuun voi olla monia muitakin kuin mennä buffet-ravintolaan syömään, Beurling-Pomoell toteaa.

Kuluttajaliitosta perätään, että verottaja pysyisi muuttuvan maailman mukana.

– Korona-aika on muuttanut paljon ihmisten lounaskäytäntöjä. Siksi verottajan pitäisi olla armeliaampi siinä, miten ravintoetua voi käyttää.

Suomen neljä lounassetelijärjestelmää toimivat pääosin mobiilisti. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Myynti kaupoissa kasvanut jopa 300 prosenttia

Suomessa on käytössä neljä eri lounassetelijärjestelmää: Edenred, Eazybreak, ePassi ja Smartum. Epassi on yksi suurimmista. Sillä on yhteensä 800 000 käyttäjää liikunta- sekä lounasseteleissään.

Epassin liiketoimintajohtaja Niklas Löfgren kertoo, että lounassetelin käyttö maksuvälineenä kaupassa on lisääntynyt korona-aikana.

– Sen käyttö maksuvälineenä kasvoi monessa kaupassa viime vuonna 150-300 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan, toteaa Löfgren.

Myös Smartumilla on huomattu, että ruokakauppojen lounasmyynti on kasvanut.

– Tämä saattaa johtua myös siitä, että valmislounaiden tarjonta on lisääntynyt kaupoissa, kun ravintolat ovat tuoneet sinne tarjolle take away -aterioitaan, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Jylhä-Vuorio Smartumista.

Silti lounassetelin käyttö on melko vähäistä vielä kaupoissa.

Verrattuna ravintoloihin käyttö on vielä suhteellisen vähäistä. Mutta kasvua on juurikin ruokakaupoissa, kun normaalit lounasravintolat ovat menettäneet monta asiakasta etätyön takia, sanoo Niklas Löfgren ePassista.

Myös kaupasta kerrotaan, että erityisen aktiivista lounasseteleiden käyttö ei ole.

– Ei se määrä ole mitenkään käsiin hypännyt. Joitain kappaleita per päivä per myymälä, toteaa marketkaupan johtaja Olli Kurppa Etelä-Karjalan Osuuskaupasta.

Kannatusta eineksiin laajentamiselle

Myös ePassilla nähdään, että lounasetelillä pitäisi voida ostaa myös eineksiä kaupassa.

– Mikroateriat ovat ruokaa siinä, missä ravintola-annoksetkin. Ihan sama, missä se on pakattu. Lounasedulla pitäisi pystyä maksamaan se, Löfgren sanoo.

Löfgrenin mielestä lounassetelin ehtoja ei tarvitsisi höllentää siinä määrin, että setelillä voisi ostaa elintarvikkeita.

– Sitten se ei enää välttämättä ole lounasruokailua. Ravintoetu on henkilöstöetu, joka on sidottu työntekijään. Jos raaka-aineita ostetaan, niin on vaikea osoittaa, kenelle ruokaa tekee.

Työaikaiset ravintolaruokailut ovat vähentyneet etätöiden lisääntyessä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Lounassetelit eivät kelpaa kaikissa kaupoissa

Suurin osa lounasseteleistä toimii nykyään mobiilisovelluksella. Kaikissa kaupoissa kaikki eri lounassetelivaihtoehdot eivät kuitenkaan käy maksuvälineenä, koska mobiilisti toimivan maksun ja kaupan kassajärjestelmien yhteensovittaminen ei ole aina helppoa.

– Hankaluutensa meille tuo se, että pitää kouluttaa myös kaupan henkilökunta käyttämään lounassetelijärjestelmää, kertoo ePassin liiketoimintajohtaja Niklas Löfgren.

Myös K-ryhmästä kerrotaan, että on teknisesti vaikeaa sovittaa eri järjestelmiä yhteen, siksi kaikkien lounasseteleiden saaminen maksuvälineeksi kaikkiin kauppoihin on vähintäänkin haastavaa.

– Lounassetelien liittäminen vaatii aina teknisen integraation. Se on myös taloudellinen kysymys. Lisäksi lounassetelijärjestelmät toimivat eri tavalla, joten uusien järjestelmien käyttäminen vaatii koulutusta ja osaamista asiakaspalvelutilanteisiin, kehitysjohtaja Juha Andelin K-ryhmästä.

Lisää kauppoja, joissa lounassetelit kelpaavat

Hankaluuksista huolimatta kauppojen määrä on kasvanut, joissa lounasseteli käy maksuvälineenä. Esimerkiksi ePassi on saanut 30 prosenttia lisää kauppoja verkostoonsa vuoden aikana.

– Käymme aktiivisesti keskustelua kaikkien suurempien ketjujen kanssa ja pyrimme kasvattamaan verkostoamme, toteaa liiketoimintajohtaja Niklas Löfgren ePassista.

Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoo otti koronavuotena käyttöön kaikki eri lounassetelit maksuvälineenä asiakkailta tulleen palautteen takia.

– Huomasimme, että kysyntä on voimakasta, kun useamman kaupan kassalle tarjottiin maksuvälineeksi eri lounasseteleitä. Lisäksi kilpailijat ovat aktivoituneet tässä asiassa, kertoo marketkaupan johtaja Olli Kurppa Eekoosta.

Lisäksi vaakakupissa painoi Eekolla myös etätöiden lisääntyminen ja koronarajoitukset, kun he ottivat käyttöön kaikki lounassetelit maksuvälineiksi kaupoissaan.

Myös K-ryhmän kaupoissa on otettu laajemmin käyttöön lounassetelit maksuvälineenä. K-ryhmässä laajentuminen tapahtuu kauppiaskohtaisesti, ei ketjuvetoisesti.

– Meillä ei ole tietoa kaikista maksuvälineenä toimivista lounasseteleistä, koska sopimukset lounasetujärjestelmien kanssa tehdään K-ruokakaupoissa kauppakohtaisesti. Merkittävimmät lounassetelit toimivat suurimmassa osassa kauppoja, ynnää kehitysjohtaja Juha Andelin K-ryhmästä.