1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sukupuolten tasa-arvo

Annika Saarikko ylisti keskustan vaalikampanjan avajaisissa kotiäitejä ja nostatti keskustelumyrskyn – selvitimme, miksi aihe on kuuma peruna

Saarikko sai sekä kehuja että haukkuja kotiäitien roolia koskeneesta puheensa osasta.

sukupuolten tasa-arvo
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko keskustan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko keskustan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä 11. helmikuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sohaisi kunnolla ja kenties tarkoituksella muurahaispesää, kun hän ylisti puolueensa kuntavaalikampanjan avajaisissa kotiäitejä.

Yle kysyi tutkijoilta, miksi Saarikon kiitokset kotiäideille saivat monet suuttumaan sosiaalisessa mediassa. Toki Saarikko sai myös ruusuja puheestaan.

Osa ihmisistä kehui Saarikon retoriikkaa ja kertoi vuodattaneensa jopa liikutuksen kyyneleitä, mutta puhetta myös kritisoitiin kovasanaisesti. Toiset pitivät Saarikon sanailua tuulahduksena menneestä ja kokivat keskustapomon ylläpitäneen vanhanaikaisia sukupuolirooleja.

Saarikko ylisti viime viikonloppuna linjapuheessaan äitien panosta kodeissa ja suomi puheita siitä, että suomalaisnaisten pitäisi palata perhevapailta aiemmin työelämään.

Kohua herättäneen kohdan puheesta ja ihmisten kommentteja siihen voit katsoa alla olevasta, keskustalaisen valtiosihteerin Maria Kaisa Aulan tviitistä.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta arvioi, että monet suuttuivat Saarikolle, koska hän kiitti naisia mukautumisesta vallitseviin valtarakenteisiin, mutta ei kyseenalaistanut näitä rakenteita.

– Puheessa kiitettiin naisia uhrautumisesta ja mukautumisesta syvällisesti eriarvoiseen tilanteeseen, jossa naiset kantavat suurimman vastuun palkattoman hoivatyön tekemisestä kodeissa. Kiitoksen lisäksi hän ei vaatinut muutosta tai pohtinut poliittisia keinoja, miten työtä kotona voisi tasata, Ylöstalo selittää.

Sukupuolentutkimusta tutkineen Ylöstalon mukaan on hyvä asia, että naisten tekemä työ kodin ja perheen piirissä haluttiin nostaa arvostuksen kohteeksi, mutta tyyli ei ollut paras mahdollinen.

– Olisin toivonut, että Saarikko kutsuisi naisia barrikadeille vaatimaan lisää palkkaa eikä vain mukautumaan järjestelmään, jossa hoivatyö kodeissa ja tulot palkkatöistä ovat jakautuneet epätasaisesti miesten ja naisten kesken.

Tässä lienee syy, miksi monet suuttuivat. Saarikko ylisti, miten suomalainen nainen tekee kaiken: hoitaa lapset, lastenlapset, naapurin lapsetkin, vie kukat haudoille, mutta ei nähnyt siinä ongelmaa.

Monelle jäi kehuista vaikutelma, että poliitikko ei ymmärrä, että tasa-arvo vaatii vielä työtä tai että ei ole toivottavaa, että nainen hoitaa kotona kaiken työn.

Hanna Ylöstalo
Sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta arvioi, että Saarikon puheista suututtiin, koska hän nosti naisten tekemän kotityön esille ilman sen problematisointia. Veikko Somerpuro

Ylöstalo arvioi, että Saarikko halusi puhutella keskustan arvokonservatiivista kannattajakuntaa, joka kannattaa perinteisiä sukupuolirooleja: nainen hoitaa kodin ja mies tuo leivän pöytään.

– Tässä ajattelussa miehellä ja naisella on omat sukupuolen kautta määritellyt roolit, jotka eroavat merkittävästi toisistaan.

Arvoiltaan liberaalimmat ihmiset taas ajattelevat sukupuolirooleista vastakkaisesti: sekä miesten että naisten pitäisi osallistua sekä kotitöihin että perheen elatukseen.

He eivät sulattaneet Saarikon ylistystä kotia hoitavasta, muiden eteen uhrautuvasta naisesta, koska se koettiin menneiden aikojen sukupuoliroolien vaalimisena.

Sosiologi pitää puhetta retorisesti taitavana, mutta...

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta uskoo, että Saarikko kosiskeli puheellaan tietoisesti yli 50-vuotiaita maaseudun vähemmän koulutettuja naisia.

– He kokivat, että vihdoinkin joku kiittää meitä, kun taas nuorempia kaupunkilaisia koulutettuja naisia puhe ärsytti aivan suunnattomasti, Wilska naurahtaa.

Hän pitää Saarikon puhetta retorisesti taidokkaana ja loistavana avauksena kuntavaalikeväälle, koska puhe herätti paljon tunteita. Wilska uskoo retoriikan olleen tarkkaan harkittua.

Hänen mielestään puhe saattoi kuvastaa poliittista kilpailuasetelmaa vaalien alla ja keskustan mahdollista epätoivoa kannatuksen laskusta.

– Ei tämä vahinko ollut, vaan haluttiin ottaa selkeä kanta ja erottautua muista. Tehtiin tietoista vastakkainasettelua liberaalin kaupunkilaisen ja konservatiivisemman maaseudun välillä ja haluttiin puhutella nimenomaan keskustan ydinkannattajakuntaa.

Samalla käännettiin selkää monille muille suomalaisille naisille. Wilskan mukaan puheen hienous oli se, miten moni pystyi samaistumaan siihen – ongelmana taas oli sukupuolten välisen taloudellisen tasa-arvon ajatuksen puuttuminen.

– Poliittisen retoriikan ulkopuolella en täysin ymmärtänyt, mihin tällä käytännössä pyritään. Jos ajatellaan yleisempiä tasa-arvon ihanteita, tämä on sitä vastaan. On naisia kurjistavaa, että heillä teetetään paljon työtä, jota yhteiskunta ei taloudellisesti arvosta.

Terhi-Anna Wilska, kulutustutkija / sosiologian professori, Jyväskylän yliopisto
Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta arvioi, että Saarikon puhe oli retorisesti taitava, mutta nykyisten perhepolitiikan tavoitteiden ja yleisimpien tasa-arvon ihanteiden vastainen. Wilska kuvattiin elokuussa 2018.Mikko Ahmajärvi / Yle

Wilskaa mietitytti se, että nuorehko päättävässä asemassa oleva nainen tuo näin vahvasti esiin perinteisten sukupuoliroolien ja tällaisen naiskuvan ihailua.

– Se ei ole perhepolitiikan ja sukupuolten taloudellisen tasa-arvon nykytavoitteiden kanssa linjassa. Meillä edelleen naisten tulot jäävät miesten tuloista. Nuorempi polvi haluaa ajatella, että äidin ja isän olisi otettava yhtäläinen vastuu kotona, ettei kaikki lankeaisi naisen harteille, Wilska pohtii.

Myös Wilska näkee Saarikon puheessa ongelmana nykytilanteeseen tyytymisen ja muutosvaatimusten puutteen.

– Siinä ikään kuin oltiin onnellisia asioiden tilaan ja annettiin ymmärtää, että jatketaan samaan malliin. Ei sanottu tulevaisuudesta mitään. Annettiin kuva, että suomalaisen naisen ideaalirooli on olla jonkinlainen marttyyri, joka tekee kaiken mainitun ja näin on hyvä.

Wilskan mukaan on huono asia, jos joku Suomessa kokee, että äitejä syyllistetään kuten Saarikko antoi puheessaan ymmärtää.

– Sillä meillä on myös äitejä, jotka vapaasta tahdostaan haluavat hoitaa kotona lapsia ja heillä on siihen täysi oikeus, Wilska sanoo.

Hän näkee, että perhepoliittinen keskustelu junnaa Suomessa paikoillaan. Aihe on tulenarka ja poteroitunut, jolloin keskustelu siitä on hankalaa – ja vahvasti normatiivisuuden ja ideologisuuden leimaamaa.

Wilska toivoisi perhepoliittiseen keskusteluun kiihkottomuutta ja vähemmän syyllistämistä.

– On monia erilaisia malleja hoitaa lapsia. Perheiden tulisi pystyä tehdä päätökset omien tarpeidensa mukaisesti eikä normien pakottamana, hän sanoo.

Politiikan tutkija: Saarikko kasasi kovia vaatimuksia naisille

Tutkijatohtori, politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta arvioi, että Saarikon puhe oli retorisesti kiinnostava, sillä se herätti voimakkaan vastareaktion.

Vuorelman mukaan Saarikko käytti tunnustuksen politiikkaa retorisena keinona puhuessaan naisten tekemästä palkattomasta työstä kotona.

Saarikko antoi tunnustusta kotiäideille, jotka ovat kokeneet jääneensä ilman kiitosta. Samalla kävi ilmi, että keskustelu kotihoidontuesta saattaa olla kotiäitejä syyllistävää.

Vuorelman mukaan Saarikon puheesta välittyä konservatiivinen kuva siitä, miten sukupuolten välinen työnjako toteutuu. Myös Vuorelma näkee ongelmallisena sen, että Saarikolta unohtui tunnustuksia antaessa muutosvaatimusten asettaminen.

– Moni kommentoija sanoi, että he tunnistivat itsensä puheesta. Siinä kuvattiin siis varmasti monen ihmisen arkikokemus. Mutta muutosvaatimuksen puute herätti vastarinnan ja pohdinnan siitä, onko oikein tai pitäisikö olla niin, että yksin nainen hoitaa kodin.

Vuorelma luonnehtii puhetta säilyttäväksi, nykyistä asioiden tilaa vaalivaksi. Siinä ei siis otettu kantaa, miten pitäisi mennä eteenpäin, tunnistettiin vain nykytila.

Vuorelma uskoo, että Saarikko halusi puheellaan tehdä pesäeroa muiden poliittisten puolueiden nuoriin naispuheenjohtajiin, jotka edustavat niin sanottuja liberaaleja perhearvoja.

– Usein konservatiivisia arvoja assosioidaan vanhempaan sukupolveen. Nyt niitä nähtiin nuoremmalla naisjohtajalla. Siten tämä rikkoi perinteistä kuvaa eri sukupolvien ajattelusta, jossa vanhemmat ovat konservatiivisempia ja nuoremmat liberaalimpia.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta sanoo, että Saarikko ammensi voimaantumisretoriikasta, mutta samalla latasi naisille kovia vaatimuksia. Vuorelman kuva on maaliskuulta 2019.Tapio Rissanen / Yle

Siinä ei ole mitään uutta, että keskusta haluaa säilyttää kotihoidontuen nykyisellään ja antaa perheille valinnanvapauden lastenhoitoon liittyvissä valinnoissa. Uutta oli Vuorelman mukaan kuitenkin se, miten kotihoidontuen puolustus kehystettiin.

– Kotihoidontukea on perinteisesti puolustettu vapauskysymyksenä: että valtio ei saa määrätä lastenhoidosta, vaan yksilölle on annettava vapaus tehdä oma päätös.

– Nyt vapausargumentin sijaan käytettiin vastuuargumenttia puhuttaessa naisten vastuista kotirintamalla. Samalla ei kuitenkaan pohdittu, haluaako nainen ottaa kaikkea tätä vastuuta kotitöistä ja olla valtavan taakan alla, Vuorelma puntaroi.

Vapaudella argumentointi on usein poliitikolle helpompaa kuin vastuilla argumentointi.

– Kaikki puolueet haluavat luvata vapautta, mutta tämän tyyppinen argumentti vastuusta herättää helpommin vasta-argumentteja kuten nyt nähtiin.

Tänä päivänä riittävyys- ja voimaantumispuhe on vallalla kulttuurissamme. Että sinä riität ja olet hyvä juuri näin.

Vuorelman mukaan puhe sisälsi kontekstien ristiriidan. Siinä käytettiin self help -kirjallisuudesta tuttua riittävyys- ja armollisuuspuhetta naisia kohtaan, mutta samalla lueteltiin melkoinen määrä vaatimuksia.

Vuorelman mielestä on merkittävää huomata, että vastareaktio Saarikolle ei tullut sosiaalisessa mediassa vain naisten suunnalta. Myös moni mies kommentoi olevansa eri mieltä.

– Se kertoo, että tasa-arvon ihanne on yhä laajemmin sisäistetty yhteiskunnassamme sukupuolesta riippumatta.

Erikoistutkija: Puheen ydin keskustalle sydämenasia

Erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta näkee Saarikon puheen kaikkiaan keskustapuolueen perhepoliittisen linjan mukaisena.

– Keskustalle on sydämenasia, että ei tehtäisi merkittäviä heikennyksiä kotihoidon tukeen. Saarikko itsekin on puhunut asiasta.

Karimäki näkee, että tapauksessa ei ole kyse pelkästään puoluepolitiikasta, vaan kyse on laajemmin siitä, minkälaisen roolin naiset näkevät itsellään yhteiskunnassa.

– On erilaisia näkemyksiä siitä, onko kunnia-asia, että nainen hoitaa kaiken puheessa luetellun kotona vai ajatellaanko, että sen ei pitäisi olla oletusarvona.

Jenni Karimäki
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäen mielestä Saarikon puhe oli keskustan perhepoliittisen linjan mukainen. Juha Karimäki

Karimäen mukaan perhevapaauudistuksessa ovat heijastuneet samat kannat. Yhtäältä kyse on siitä, halutaanko taata perheille mahdollisimman vapaat kädet päättää, miten lastenhoitonsa järjestävät.

Toisaalta kyse on sukupuolten välisestä taloudellista tasa-arvosta ja siitä, että halutaan tasapainottaa vastuunjakoa kotitöistä.

Hallitus esitteli perhevapaamallinsa jo vuosi sitten. Nyt uudistus on nytkähtämässä viimein eteenpäin. Hallitus aikoo esitellä luonnoksen perhevapaauudistuksesta ensi tiistaina 16.2.

Kevään aikana luonnoksesta pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksyllä 2022.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 12.2.2021 klo 23

Lisää aiheesta:

Hallitus on tasa-arvon suhteen kunnianhimoisin koskaan, mutta kaatuvatko tavoitteet koronaan? Tutkija: “Koronakriisi on myös tasa-arvokriisi”

Paleletko työpaikalla? Jonotatko aina vessaan? Brittitietokirja todistaa, että naiset elävät miehille suunnitellussa maailmassa

BBC kutsuu Suomea Ihmenaisen feministiseksi utopiasaareksi: maa joka taistelee yhtä aikaa koronavirusta ja epätasa-arvoa vastaan

Hallituksen perhevapaamalli julkistettiin, ministeri Aino-Kaisa Pekonen: "Radikaali uudistus, ohjaa isiä käyttämään suuremman osan perhevapaista"

Lue seuraavaksi