1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Facebook

Parikymmentä ihmistä päättää pian, palaako Donald Trump johtamaan joukkojaan Facebookiin – Yksi heistä kertoo, mihin päätös perustuu

Ylen kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista päästäisi Trumpin takaisin sosiaaliseen mediaan.

Donald Trumpin Facebook-tili on ollut sujettu jo yli kuukauden. Kuva: Michael Reaves / Getty Images

Mikä yhdistää Tanskan entistä pääministeriä, yhdysvaltalaista ex-tuomaria, jemeniläistä Nobel-ehdokasta ja indonesialaista toimittajaa?

Ainakin se, että heidän käsissään on Donald Trumpin Facebook-tilin kohtalo.

Trump sai potkut Facebookista ja Twitteristä Yhdysvaltain kongressiin loppiaisena tehdyn hyökkäyksen jälkeen. Kun @DonaldTrump ja @realDonaldTrump hiljenivät, Donald Trumpin ääni katosi julkisuudesta lähes kokonaan.

Viimeisen kerran Trumpista kuultiin Facebookissa tammikuun 6. päivä, kun hän paimensi kongressiin hyökänneitä kannattajiaan:

Näin tapahtuu, kun pyhien maanvyörymävaalien voitto niin kursailematta ja jumasti riistetään suurilta patriooteilta, joita on kohdeltu kamalan epäreilusti niin pitkään. Mene kotiin rakkaudella ja rauhassa. Muista tämä päivä ikuisesti.

Donald Trump Facbook-tilillään

Facebook poisti viestin, ja seuraavana päivänä tilille kirjoittaminen estettiin kokonaan. Kaksi päivää myöhemmin Trump sai lopullisen porttikiellon myös Twitteriin.

Sen sijaan Facebook on jättänyt takaoven auki.

Yhtiö on sanonut estävänsä Trumpin tilin käytön toistaiseksi, mutta huhtikuussa “toistaiseksi” saattaa päättyä.

Siihen mennessä Facebookin korkeimmaksi oikeudeksi kutsutun ryhmän on määrä päättää, saako Trump tilinsä takaisin. Facebook omistaa Instagramin, joten päätös koskee myös Trumpin Instragram-tiliä.

Trumpista ei ole juuri kuultu Joe Bidenin virkaanastuijaispäivän jälkeen. Kuva: Pete Marovich / Getty Images

Jos suomalaisten enemmistöltä kysyttäisiin, Trumpia ei pitäisi päästää takaisin Facebookiin. Asia käy ilmi Ylen teettämästä kyselystä.

Yli puolet noin 1 500 vastaajasta on sitä mieltä, että yhtiöiden pitäisi estää valheita tai vihaa julkaisevien käyttäjien toiminta.

Kuitenkin yhteensä 40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei ketään saa heittää sosiaalisesta mediasta ulos kokonaan.

Enteiden lukijat ovat jo veikkailleet, että Trumpin ei tarvitse opetella käyttämään Telegramia tai muita uudempia sovelluksia puhuakseen joukoilleen.

Vaikuttaa nimittäin siltä, että asiasta päättävä Facebookin valvontalautakunta arvostaa ennen kaikkea sananvapautta ja asettaa sen päätöksenteossaan muiden asioiden edelle.

Valta on siirtynyt ja siksi tarvitaan uusia valvojia

Oikeustieteen professori Michael McConnell vastaa videopuheluun Kaliforniassa.

McConnell on entinen tuomari, joka nousi urallaan Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kynnykselle. Nyt hän toimii johtajana ja professorina tunnetun Stanfordin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, joka sijaitsee käytännössä Facebookin pääkonttorin naapurissa.

– Ehkä juuri siksi he pyysivät minua mukaan, hän hymähtää.

McConnell on mukana päättämässä Trumpin kohtalosta. Hän kuuluu Facebookin valvontalautakuntaan (siirryt toiseen palveluun), joka aloitti toimintansa vuoden 2020 toukokuussa.

Kyse on yhtiön itse perustamasta itsesääntelyelimestä, ikään kuin Facebookin Julkisen sanan neuvostosta, jolle se osoittaa vaikeat sisältöä koskevat päätökset.

Sellaiset kuten missä kulkee vihapuheen raja.

Saako naisen nänni näkyä.

Saako malarialääkettä sanoa koronalääkkeeksi.

Ja nyt: saako ex-presidentti tilinsä takaisin.

On silkkaa sattumaa, että lautakunta perustettiin juuri ennen kuin sosiaalisen mediat jättiyhtiöt joutuivat tekemään historiansa merkittävimmän päätöksen.

Trumpin Facebook-tili on yhä olemassa mutta hän ei pääse käyttämään sitä. Kuva: Kuvakaappaus Donald Trumpin Facebook-sivulta.

Trumpin tapaus on lautakunnan kuudes ja vaikein juttu. McConnellin mielestä se on juuri oikeanlainen ryhmän ratkaistavaksi.

– Tällaisia tapauksia varten me olemme olemassa, hän sanoo.

McConnellin mukaan valta on vaihtamassa paikkaa. Yksityiset yhtiöt – eivät niinkään hallitukset – päättävät siitä, mitä julkisuudessa saa sanoa.

Pitkän uran tuomarina ja professorina tehnyt McConnell sanoo huomanneensa, että oikeudet, hallitukset ja säädöksiä laativat virastot ovat koko ajan enemmän sivussa vallankäytöstä.

– Merkittäviä päätöksiä tehdään yhä vähemmän näissä paikoissa. Kun ymmärsin sen, minusta tuntui tärkeältä olla mukana toteuttamassa ja muokkaamassa tätä uutta portinvartijaroolia, hän perustelee syitään lähteä mukaan Facebookin lautakuntaan.

Podcastissa keskustellaan siitä, onko Trumpin Facebookiin pääsy sananvapauskysymys.

Valvontalautakunta päättää nänneistä ja vihapuheesta

Valvontalautakunta koostuu Facebookin valitsemista ihmisistä (siirryt toiseen palveluun). Siihen kuuluu oikeusoppineita, ihmisoikeusasiantuntijoita, toimittajia, sanavapauden ja internetin sääntelyyn perehtyneitä alansa huippuja.

Facebookin mukaan tarkoitus on, että ryhmän jäsenet tulisivat kattavasti eri puolilta maailmaa ja edustaisivat erilaisia näkemyksiä. Tällä hetkellä heitä on 16 maasta. Suomea maantieteellisesti lähin edustaja on Tanskan entinen pääministeri Helle Thorning-Schmidt.

Lautakuntaa on kutsuttu Facebookin korkeimmaksi oikeudeksi, koska se lainaa toimintamallinsa ylimmältä oikeusistuimelta.

Ryhmän arvioitavaksi valitaan tapauksia, joilla uskotaan olevan laajaa yhteiskunnallista merkitystä, ja joiden avulla vedetään linjaa siitä, mikä on sallittua ja mikä ei.

Se käsittelee ainoastaan julkaisuja, jotka Facebook on kertaalleen poistanut. Lautakunta siis ottaa kantaa siihen, oliko sensuuriin alun perin syytä vai ei. Samalla se ehdottaa parannuksia ja selvennyksiä Facebookin julkisiin pelisääntöihin.

Tällaisia tapauksia varten me olemme olemassa.

Michael McConnell, Facebookin valvontalautakunnan jäsen

Ideana on, että kuka tahansa käyttäjä voi valittaa Facebookista tai Instagramista poistetusta julkaisusta lautakunnalle. Tammikuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty 15 000.

Trumpin lisäksi käsittelyyn on päässyt kuusi tapausta.

Tammikuussa lautakunta julkaisi viisi ensimmäistä päätöstään (siirryt toiseen palveluun), joista neljässä se päätti pyörtää Facebookin alkuperäisen linjauksen. Lautakunnan mukaan:

Nänni saa näkyä rintasyöpäkampanjassa.

Natsipoliitikon lainaaminen ei ole lähtökohtaisesti väärin vaan riippuu kontekstista.

Muslimimiesten ajattelutapaa saa väittää vialliseksi, kunhan ei samalla lietso väkivaltaa.

Sananvapauteen kajotaan "vain hyvästä syystä"

Professori McConnell kuitenkin tyrmää ajatuksen, että Trumpin kohtaloa voisi ennustaa lukemalla näitä päätöksiä. Otanta on liian pieni johtopäätöksiin, hän sanoo.

– Vaikka sananvapaus voitti useassa tapauksessa, se ei tarkoita, että se on aina painavin tekijä.

Spekulaatioilta ei kuitenkaan ole vältytty. Lautakunnan päätösten on katsottu pitävän tiukasti kiinni sananvapauden periaatteesta. Vihapuheeksi tulkittavan sisällön rima on nostettu korkealle.

Jo Facebookin ja Twitterin Trumpille antaman porttikiellon jälkeen kävi ilmi, että päätös sulkea presidentti sosiaalisesta mediasta oli demokratian näkökulmasta vaikea.

Donald Trump puhui kannattajilleen Twitter-videolla kongressihyökkäyksen aikaan. Myöhemmin tili suljettiin lopullisesti. Kuva: Shawn Thew / EPA

Monien Trumpia vastustaneiden poliitikkojen mielestä yhtiöt kantoivat viimein vastuuta, mutta toisaalta päätöstä arvosteltiin poliittisen kentän monilta laidoilta.

Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel piti Trumpin saamaa kieltoa “ongelmallisena (siirryt toiseen palveluun)”.

– Mielipiteenvapaus on perustavanlaatuisen tärkeää, Merkelin tiedottaja sanoi perustellessaan lausuntoa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) otti asiaan kantaa tammikuussa Ilta-Sanomien järjestämässä puheenjohtajatentissä (siirryt toiseen palveluun).

– En ole samaa mieltä Trumpin kanssa monestakaan asiasta, enkä pidä siitä, millä tavalla hän käyttää some-kanaviaan. Mutta pidän sitä myös aika kovana tekona, että yksittäinen toimija sulkee kokonaan poliitikon Twitter-tilin, Marin sanoi.

Toisaalta osa asiantuntijoista kehotti tulkitsemaan asiaa enemmän sosiaalisen median yhtiöiden vastuun kuin sananvapauden kautta.

McConnellin mielestä kyse on myös oikeudesta saada tietoa. Sosiaalinen media on luotu tiedonvälitykseen ja sitä pitäisi kunnioittaa.

– Yksityisen yhtiön ei pidä sekaantua tähän, ellei sillä ole todella hyvää syytä, hän sanoo.

Nyt päätösvalta on annettu yhtiöltä kahdellekymmenelle ihmisille, joita ei ole valittu tehtävään demokraattisesti. Onko yhtiön itse keksimä lautakunta oikea paikka vallalle?

Valta ei ole koskaan oikeissa käsissä, sanoo Michael McConnell.

Hän muistuttaa, että vallalla pitää aina olla vastavoimia. Tässä tapauksessa some-jätin vastavoimaksi ei nouse valtio vaan yleisö.

Sen asiaa lautakunta ajaa.

– Meidän uskottavuutemme ja oikeutuksemme nousee jäsenistämme, heidän kokemuksestaan, monipuolisesta taustastaan ja toimintamme läpinäkyvyydestä, hän listaa.

Käsien pesua vai tie eteenpäin?

Lautakuntaa on jo kritisoitu Mark Zuckerbergin tavaksi väistellä vastuuta: sen avulla Facebookin toimitusjohtaja voi välttää ottamasta kantaa vaikeimpiin kysymyksiin.

Toisaalta myös ryhmän riippumattomuutta yhtiöstä on epäilty. Arvostelua on aiheuttanut myös lautakunnan rajalliset valtuudet. Joukko aktivisteja ja akateemikkoja on perustanut "oikeaksi Facebookin valvontalautakunnaksi (siirryt toiseen palveluun)" nimeämänsä ryhmän.

Heidän mukaansa Facebookin lautakunta on vain pinnan kiillotusta, samalla kun yhtiö sulkee silmänsä esimerkiksi vaalivaikuttamiselta.

Facebookin mukaan sen perustama lautakunta on täysin itsenäinen, vaikka rahoitus tulee emoyhtiön perustamalta rahastolta. Samaa mieltä on McConnell.

– Ne rahat ovat jo pankissa. Eivät he voi saada niitä takaisin. Lautakunta on nyt itsenäinen, hän sanoo.

Facebook on perustanut valvontalautakuntaa varten erillisen rahaston, jolloin yhtiö ei suoraan maksa jäsenten palkkaa. Kuva: Getty Images

McConnellin mukaan arvostelu on tässä vaiheessa ennenaikaista. Hänen mielestään on ensin katsottava, miten lautakunta onnistuu tehtävässään.

– Jos tämä onnistuu, se on parempi tapa kuin se, että hallitukset sanoisivat sosiaalisen median yhtiöille, kuka saa sanoa ja mitä.

Jos valtapuolueet pääsisivät määräämään asiasta, sananvapaus voisi nopeasti koskea vain valtaa tukevaa puhetta.

Siksi yhtiöiden on kehitettävä omat ratkaisunsa.

Sitä mieltä on Facebookin valvontalautakuntaa ja sosiaalisen median valtaa tutkinut professori Kate Klonick. Hän on kirjoittanut sääntelystä muun muassa Harvard Law Review -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) ja puhunut asiasta useassa mediassa.

Klonickin mukaan Facebookista on tullut kuin valtio, jolla on oma oikeusjärjestelmänsä ja sen pitäisi myös kantaa vastuuta sen mukaisesti. Sosiaalisen median jättiyhtiöiden vallankäyttöä on Klonickin mukaan pitkään aliarvioitu.

– Olemme tehneet virheen ajatellessamme niitä yhtiöinä, sillä ne kontrolloivat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia: ne kontrolloivat puhetta, joka on ehkä tärkein perusoikeutemme, Klonick totesi Bigtech-podcastissa (siirryt toiseen palveluun).

Jos tämä onnistuu, se on parempi tapa kuin, että hallitukset sanoisivat sosiaalisen median yhtiöille, kuka saa sanoa ja mitä.

Michael McConnell, Facebookin valvontalautakunnan jäsen

Sekä Klonick että McConnell antavat ymmärtää, että lautakunta on ennen kaikkea kokeilu. Se on yritys antaa valtaa sisällöistä moniarvoisemmalle joukolle päättäjiä.

Edes jotain, kun muutakaan ei ole.

Millainen olisi ex-presidentin sometili?

Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, jos Trump saa huhtikuussa Facebook-tilinsä takaisin. Hän voi jatkaa vaalivilppivalheitaan tai ryhtyä johtamaan joukkojaan kohti vuotta 2024. Ehkä Trump päättää olla hiljaa.

Mitä tahansa hän tekeekin, hän tekee sen 60 miljoonan seuraajansa edessä.

Siksi se, pääseekö Donald Trump takaisin Facebookin ja Instagramin kaltaiseen massa-someen, voi määrittää Yhdysvaltain politiikan suunnan.

McConnell ei voi suoraan kommentoida käsillä olevaa Trumpin tapausta. Lautakunta ei myöskään kerro, ketkä viisi sen jäsenistä uppoutuvat juttuun ennen kuin se tuodaan koko ryhmän eteen. Vähintään yhden heistä on oltava Yhdysvalloista.

Kongressiin tehty hyökkäys oli käännekohta Trumpin ja sosiaalisen median tiiviissä suhteessa. Huhtikuussa selviää pääseekö Trump takaisin Facebookiin. Kuva: Roberto Schmidt / AFP

Se mitä McConnell voi sanoa, liittyy arvoihin lautakunnan päätösten takana. Hänen mukaansa työtä määräävät Facebookin yhteisösäännöt, joiden takana on ihmisoikeuksien isompi kehys. Ja tietenkin ihmisen oikeus ilmaista mielipiteensä.

Facebook on sanonut, että se kunnioittaa lautakunnan päätöksiä. Myös yleisö on voinut ottaa tapaukseen kantaa lautakunnan verkkosivujen kautta.

McConnell muistuttaa vielä, että yksi iso asia on muuttunut tammikuun jälkeen. Trump ei ole enää presidentti vaan pikemminkin oppositiojohtaja.

Se miten häntä kohdellaan, on Facebook-valtiossa ennakkotapaus. Sosiaalinen media on täynnä karismaattisia mielipidejohtajia, joiden sanomisissa ei aina ole perää.

Enteiden lukijat saattaisivat uskoa tämän merkitsevän @DonaldTrumpin paluuta.

Keskustelu on avoinna 11.2. klo 23 asti.