1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ydinvoimalat

Virossa suunnitellaan ydinvoimalaa 100 kilometrin päähän Helsingistä – Fortum: pienreaktoreita saattaa tulevaisuudessa tulla myös Suomeen

Virossa etsitään keinoja pienentää sähkön hiilijalanjälkeä, joka on EU:n suurin.

ydinvoimalat
NuScale reaktorirakennuksen havainnekuva.
Pienreaktoria kehittävän amerikkalaisen NuScale Power yhtiön havainnekuvassa laitos koostuu 12 reaktorimoduulista. Kuvassa näkyy laitoksen toinen puolisko, jonka kuudesta moduulista viisi on paikallaan. Kukin moduuli tuottaa lämpöä 160 megawatin teholla.NuScale Power, LLC

Jos kaikki menisi, kuten virolainen Fermi Energia toivoo, reilun kymmenen vuoden kuluttua Suomenlahden vastarannalla käynnistyisi uusi ydinvoimala. Se olisi kenties Euroopan ensimmäinen pienreaktori. Joidenkin vuosien kuluttua sen sukulaisia saattaisi nousta myös Suomeen.

Fermi Energian kanssa yhteistyötä tekee myös suomalainen Fortum.

– Pienreaktorit ovat tulevaisuudessa ihan potentiaalinen keino vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessakin, sanoo Olli Kymäläinen Fortumista.

Kymäläinen on johtajana yksikössä, joka tarjoaa uusiin ydinvoimaloihin liittyviä palveluja ulkopuolisille yrityksille.

Virolaisten tähtäimessä on etenkin sähköntuotanto. Suomessa pienreaktoreita on kaavailtu erityisesti kaupunkien ja teollisuuden lämmönlähteeksi.

Lähin varteenotettava vaihtoehto pienreaktoreille sata kilometriä Helsingistä kaakkoon

Fermi Energia on esitellyt hankkeensa nykytilaa tänään järjestämässään konferenssissa Virossa.

Esiselvitykset ovat sen verran pitkällä, että tämän vuoden aikana on tarkoitus käydä perusteellisesti läpi neljä mahdollista sijoituspaikkaa: Kunda, Letipea, Aa ja Aidu.

Näistä lähin, Kunda on reilun sadan kilometrin päässä Helsingistä kaakkoon, sata kilometriä Tallinnasta itään. Siellä ydinvoimala voisi tuottaa sähkön lisäksi mahdollisesti myös kaukolämpöä.

Esillä on ollut myös Kaberneeme, joka olisi Helsingistä vain 70 kilometriä etelään.

– Mutta toisin kuin Suomessa, me emme päätä sijoituspaikkaa vaan valtion kaavamenettely, sanoo Fermi Energian toimitusjohtaja Kalev Kallemets.

Kartalla Helsinki, Tallinna, Kaberneeme, Kunda, Letipea, Aidu ja Aa.
Alustavat sijoitusvaihtoehdot Viron ensimmäiselle ydinvoimalalle.Petteri Juuti / Yle

Fermi Energia: Erikoiskaavamenettely pitäisi saada käyntiin jo tänä vuonna

Virossa isot teollisuushankkeet, joiden vaikutus on valtakunnallinen tai kansainvälinen, vaativat niin sanotun valtion erikoiskaavamenettelyn. Siinä valtio selvittää ja valitsee yhdessä hankkeesta kiinnostuneiden kuntien kanssa muun muassa laitoksen lopullisen sijainnin.

Fermi Energian toimitusjohtajan Kalev Kallemetsin mukaan erikoiskaavamenettely pitäisi saada käyntiin jo tänä vuonna, jos laitoksen halutaan tuottavan sähköä vuonna 2035.

– Ehdottomasti Fermi Energialla on yksi mielenkiintoisimmista ja konkreettisimmista hankkeista, mitä nyt valmistellaan. Voidaan sanoa, että se on yksi ensimmäisistä Euroopassa, joita tällä tarkkuudella selvitetään, sanoo Fortumin Kymäläinen.

Uusi hallitus päätti sulkea vanhat voimalat 2035 mennessä

Syy ydinvoimalakaavailuihin on ilmastonmuutos ja siitä juontuu myös tavoitevuosi 2035.

Virossa sähkön päästöt ovat EU:n korkeimmat. Sähkön tuotanto perustuu suurelta osin laitoksiin, jotka polttavat palavaakiveä. Sen päästöt ovat kivihiiltäkin suuremmat.

Yksi maassa juuri vaihtuneen hallituksen ensimmäisistä päätöksistä oli sulkea nämä palavankiven voimalat vuoteen 2035 mennessä.

– Tarvitsemme sähköä joka säällä, myös auringottomina ja tuulettomina päivinä. Hiilineutraaliksikin pitäisi päästä. Valitettavasti meillä ei ole vuoristojokia, joten ainoa hiilineutraalin sähkön lähde on ydinvoima, sanoo Kalev Kallemets.

Virolaisen Fermi Energia yhtiön toimitusjohtaja Kalev Kallemets.
Fermi Energian toimitusjohtaja Kalev Kallemets.Rain Kooli / Yle

Perinteisten ydinvoimaloiden tapaan pienydinvoimaloiden ilmastopäästöt ovat pienet, mutta niissä syntyy radioaktiivista jätettä.

Kallemetsin mukaan jäte ei ole ongelma. Yhdysvaltalaiselta Deep Isolation -yhtiöltä tilaamansa tutkimuksen mukaan virolainen maaperä sopii ydinjätteen loppusijoitukseen.

– Kuudenkymmenen vuoden aikana syntyy alle kolme kuutiometriä käytettyä polttoainetta. Sen pystyy helposti loppusijoittamaan kahteen 1,5 kilometrin syvyyteen ulottuvaan syväreikään, Kallemets kertoo.

Laitos koottaisiin yhdestä tai useammasta pienreaktorista

Jos Suomenlahden vastarannalle kaavaillaan ydinvoimalaa, lienee sopivaa kysyä säteilyturvakeskukselta (STUK), onko syytä olla huolissaan.

Ennen vastausta pääjohtaja Petteri Tiippana taustoittaa, mistä on kyse.

Maailmalla on kehitteillä jopa 70 erilaista pienreaktoria, eikä STUK:lla olla ainakaan viran puolesta niihin kovinkaan tarkasti perehdytty. Siksi hän voi arvioida asiaa vain yleisellä tasolla.

– Yksi kantava ajatus on, että niitä voisi sijoittaa selvästi lähemmäksi asutusta kuin isoja reaktoreita, sanoo Tiippana.

Englanninkielessä käytetään lyhennettä SMR, joka tulee sanoista small modular reactor, eli pieni modulaarinen reaktori.

Pienuus on suhteellista.

Joidenkin määritelmien mukaan Loviisan ydinvoimayksikötkin olisivat kokonsa puolesta pienreaktoreita. Ne tuottavat sähköä 500 megawatin teholla kumpikin.

Fermi Energia tavoittelee aluksi laitoista, joka tuottaisi sähköä 200 – 300 megawatin teholla. Tästä olisi tarkoitus edetä lopulta 900 – 1200 megawattiin.

Modulaarisuus tarkoittaa sitä, että pienistä reaktoreista voi kasata erikokoisia laitoksia.

Yksi ehdokas virolaisten reaktoriksi on amerikkalainen NuScale, joka on yksi pisimmälle ehtineistä länsimaisista hankkeista. Yhden reaktorin sähköteho on 77 megawattia, joten niitä tarvittaisiin neljä täyttämään 300 megawatin tarve.

Pienin kiinnostuksen kohde on viiden megawatin Ultra Safe Nuclear, joita tarvittaisiin kuusikymmentä. Sen kehittäjät käyttävätkin siitä lyhennettä MMR. Pientä tarkoittava S-kirjain on korvattu mikrokokoista tarkottavalla M-kirjaimella.

Ultra Safe Nuclearin havainnekuva yhdestä reaktoriyksiköstä.
Ultra Safe Nuclearin havainnekuva yhdestä reaktoriyksiköstä.Ultra Safe Nuclear

Näiden lisäksi virolaisten vaihtoehtoina on GE Hitachin 300 megawatin ja Rolls Roycen 440 megawatin reaktorit.

Sarjatuotannolla tavoitellaan halpaa hintaa ja nopeita toimituksia

Modulaarisuus tarkoittaa myös sitä, että voimalan keskeiset osat valmistetaan sarjatuotannolla tehtaassa ja kuljetetaan laitospaikalle koottaviksi. Tällä tavoitellaan edullista hintaa, nopeita ja varmoja toimitusaikoja sekä tasaista laatua.

Kun puhutaan turvallisuudesta, avain on niin sanottu passiivinen turvallisuus. Tai kuten Tiippana sanoo, laitos on "hands off" -tyyppinen.

Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että jos jotakin menee pahasti pieleen, henkilökunta voi poistua paikalta turvallisesti ja reaktori sammuttaa itse itsensä – vaikka ilman sähköjä.

– Siinä mielessä ne ovat erilaisia kuin nämä tällä hetkellä toiminnassa olevat laitokset, jotka vaativat ongelmatilanteissa aktiivisia toimenpiteitä, sanoo Tiippana.

Pienreaktoreiden pitäisi olla isoja voimaloita turvallisempia, jotta niitä voisi sijoittaa kaupunkien läheisyyteen. Ne eivät saa onnettomuustilanteissakaan aiheuttaa radioaktiivisuutta laajalle alueelle.

– Jos nämä tavoitteet pystytään täyttämään, niin ei virolainen ydinvoimala suurta uhkaa suomalaisille muodosta. En olisi huolissani, sanoo Tiippana lopulta.

Luvitusviidakossa vielä paljon töitä

Turvallisuustavoitteiden täyttyminen on ensisijaisesti laitoksen omistajan vastuulla, mutta sitä arvioivat aikanaan myös reaktorin rakentamislupaa käsittelevät viranomaiset.

Koska Virossa ei ole ainuttakaan ydinvoimalaa, maasta puuttuu iso osa lupia käsittelevästä koneistosta.

– Rakennussopimukset pitäisi saada solmittua vuoteen 2030 mennessä. Rakennuslupamenettely on hoidettava sitä ennen. Sitäkin ennen Viro tarvitsee ydinvoimalain, jota tällä hetkellä ei vielä ole, Kallemets kuvailee.

– Osaamisen ja luvitusmallien puolella rakentamista on. Jos laitos halutaan käyttöön vuonna 2035, niin aikaa vielä on, mutta työn alle pitäisi pian saada, Tiippana arvioi.

Fermi Energia julkaisi tänään Fortumilta tilaamansa selvityksen siitä, millaisia pullonkauloja pienreaktoreiden luvituksessa on. Tekemistä riittää paitsi Virossa, myös sen ulkopuolella.

Selvityksen keskeinen viesti on se, että yhdessä maassa hyväksytyn pienreaktorin pitäisi saada lupa myös muista maista mahdollisimman samanlaisena ja mahdollisimman samanlaisilla selvityksillä.

– Näin minimoidaan riski, että joudutaan tekemään tavallaan tarpeettomia muutoksia laitokseen. Monesti pienetkin erot voivat johtaa hyvin suuriin ja kalliisiin laitosmuutoksiin, sanoo Fortumin Olli Kymäläinen.

Ongelma on suuri juuri pienreaktoreille, joiden taloudellisuus perustuu saman laitoksen monistamiseen sarjatuotantona.

Fermi Energia, Fortum ja useat muut alan yhtiöt ovatkin tänään allekirjoittaneet "Tallinnan julistuksen", jossa nostetaan esille pienreaktoreiden luvitukseen liittyviä asioita.

Sekä Fortumin Kymäläinen, että STUK:n Tiippana ovat samaa mieltä siitä, että ylätasolla eri maiden lupakäytännöt ja standardit ovat samansuuntaisia, mutta eroja syntyy, kun siirrytään konkreettisiin yksityiskohtiin.

– Kyllä siinä työsarkaa on. Näen sen aika suureksi, mutta myös tarpeelliseksi. Teemme kyllä yhteistyötä eri maiden viranomaisten kanssa, pääjohtaja Tiippana sanoo.

Hidasteista huolimatta Fermi Energian toimitusjohtaja uskoo, että ydinvoimala rakennetaan. Tai ainakin hän uskoo siihen hieman enemmän kuin siihen, että sitä ei rakenneta.

– Rakentaminen on yhtä todennäköistä kuin olisimme sanoneet Viron Vapaussodan alussa että voitamme sen. Eli sanoisin, että 51 prosenttia, sanoo Kallemets.

Voit keskustella ydinvoiman lisärakentamisesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue lisää aiheesta:

Jopa kymmeniä uusia ydinvoimaloita Suomeen? Suuri lakiremontti tasoittaa tietä hiilettömyyteen pienoisvoimaloiden avulla

Onko palavankiven aika ohi? Viro pyrkii hiilineutraaliksi ja joutuu vähentämään tärkeimmän energianlähteensä käyttöä

Leikkaavatko pienydinreaktorit Suomen kaukolämmön päästöt murto-osaan jo 2020-luvulla? – "Kaupallistaminen kahden vuoden päässä"

Suomessa kehitetään omaa ydinreaktoria – pieni ydinvoimala voisi tulla vaikka joka kaupunkiin

Valtuustoaloite Helsingissä: Pienet ydinreaktorit jauhamaan kaukolämpöä koteihin

Helsingin ytimeen povattiin ydinvoimalaa jo 1950-luvulla – onko uusillakaan kaavailuilla mitään mahdollisuuksia?

Lue seuraavaksi