Hyppää sisältöön

Koronatilanne aiheuttaa levottomuutta nuorissa ja lapsissa Vantaalla: yhteenottoja, ahdistusta ja pahoinvointia – pohdinnassa on, voisiko nuorisotiloja avata

Kaupunki pohtii nuorisotilojen osittaista avaamista.

Nuorisoa Tikkurilan rautatieasemalla helmikuussa 2021. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen piti keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jonka teemana oli koronaepidemian ja rajoitustoimenpiteiden vaikutukset lapsiin ja nuoriin.

– Terveydellisestä kriisistä on tullut sen pitkittymisen myötä yhä enemmän myös sosiaalinen kriisi, Viljanen toteaa.

Koronatilanteen pitkäaikaisvaikutukset koskevat etenkin lapsia ja nuoria, sillä erilaisia rajoituksia on kohdistettu suoraan heihin.

– Aikuisten elämää ei ole lainkaan samalla tavalla rajoitettu. Lasten ja nuorten estäminen pääsemästä kouluun on minusta ehkä paras keino lisätä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Sen vaikutukset ovat niin voimakkaat, sanoo Viljanen.

Kriisin aikana kouluun menon lisäksi lapsilta ja nuorilta on estetty myös harrastuksissa käynti, kavereiden näkeminen ja tapahtumiin pääsy. Perheitä on saattanut samaan aikaa koetellut työttömyys.

– Koulujen ja oppilaitosten henkilöstö on linkittänyt ainakin osittain väkivalta- ja kiusaamistapauksista koronaväsymyksen piikkiin. Lähtökohtaisesti ongelmaisten lasten käyttäytyminen on monelta osin kärjistynyt, sanoo Viljanen.

Nuoret kokoontuvat ostoskeskuksissa, väkivallalta ei ole vältytty

Vapaa-ajalla harrastusten ja nuorisotilojen ollessa suljettuina nuoret kokoontuvat Vantaalla etenkin ostoskeskuksiin, kuten Dixiin, Myyrmanniin ja Martinlaakson ostariin.

Niihin kokoontuu jopa alakouluikäisiä lapsia yhdessä vanhempien nuorten kanssa.

– Kokoontumisissa on sattunut useita yhteenottoja varsinkin päihtyneiden aikuisten kanssa. Dixissä nuoret ovat ottaneet yhteen myös keskenään.

Nuorisotyöntekijät raportoivat paljon nuorten ahdistuksesta, turhautuneisuudesta ja tekemisen puutteesta sekä mielenterveyteen liittyvistä huolista. On havaittu, että nuorilla on aiempaa enemmän itsetuhoisia ajatuksia.

– On melko ilmeistä, että koronan aiheuttama poikkeustilanne on rikkonut nuorten arjen rakennetta ja aiheuttaa siten erilaista oireilua ja epätoivottavaa käytöstä, sanoo Ritva Viljanen.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand on aiemmin toiminut kaupungin nuorisotoimen johtajana. Myös hän on huolissaan tilanteen pitkän tähtäimen vaikutuksista.

– Olen huolestunut siitä, että kauppakeskuksissa kokoontumisesta voi tulla pidempiaikainen toimintatapa, jossa ajaudutaan esimerkiksi päihteiden pariin. Nuoret löytävät nyt uusia tapoja toimia, jotka saattavat jäädä vakituisiksi. Voi olla, että tulevaisuudessa meidän on vaikeaa saada heitä takaisin nuorisotiloihin ja harrastusten pariin.

Jos tilanne jatkuu vielä, uusia keinoja puuttua tilanteeseen tulisi löytää, hän sanoo. Esimerkiksi nuorisotilojen avaamista pitäisi harkita.

– Pohdinnassa on, pitäisikö esimerkiksi Dixiin avata tila, joka voisi olla turvallinen paikka nuorelle ja nuorisotyöntekijälle kohdata.

Lapsille ja nuorille on erittäin tärkeää, että on kavereita, joiden kanssa mennä ja tehdä, muistuttaa Ritva Viljanen. Koronan tuoma eristys on iskenyt tähän tarpeeseen rankasti.

– Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja psykologien ja kuraattorien palveluiden tarve on noussut huomattavasti. Tulemme tekemään kaikkemme tilanteen parantamiseksi ja lisäämme tukipalveluita, Viljanen sanoo.

Jaksaminen koetuksella

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen muistuttaa, että myös harrastaminen on lapsille ja nuorille keskeinen toimintakykyä ylläpitävä tekijä.

– Kun harrastuksia suljettiin, epäarvoisuus korostui.

Viljanen on huolissaan siitä, että niiden nuorien määrä, johon ei saada yhteyttä lainkaan, on lisääntymässä. Päihteidenkäytöstä raportoidaan ympäri kaupunkia ja masentuneita nuoria on yhä enemmän.

Vantaa on lisännyt jalkautunutta nuorisötyötä. Kahdattujen lasten ja nuorten määrät ovat nelinkertaistuneet. Viikolla 4 heitä tavattiin yhteensä noin 2500. Marraskuussa luku oli noin 600 viikossa, eli harppaus on suuri.

– Nuorten pahoinvointi näkyy kadulla. Vantaan kaupunki yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa käy pohdintaa siitä, pitäisikö esimerkiksi perjantaisin avata nuorisotilat. Näillä kokemuksilla, mitä meillä on nuorten hengailusta kauppakeskuksissa, se tuntuisi järkevältä vaihtoehdolta, Viljanen kertoo.

Myös nuorten jaksamisesta etäopetuksessa ja pärjäämisestä ylioppilaskokeissa ollaan huolissaan. Kun oppilaitokset eivät näe oppilaita, tärkeitä havaintoja heidän voinnistaan voi jäädä tekemättä.

– Pääkaupunkiseudun rajoitukset ovat voimassa tämän kuukauden loppuun. Etäopiskeluasiaa mietitään varmasti ensi viikolla uudelleen, sanoo Viljanen.

Hän painottaa, että julkiset palvelut ovat nuorten tulevaisuuden turvaamisessa avainasemassa.

– On nähtävä koronarajoitusten aiheuttamat pitkän aikavälin vaikutukset nuoriin. On varmistettava kuntien edellytykset huolehtia näistä tehtävistä, kuten kulttuurista, liikunnasta ja kasvatuksesta. Ei toisteta 90-luvun laman virheitä.

Lue seuraavaksi:

Tikkurilan asemasta on tullut yksi nuorten suosituimmista kokoontumispaikoista – poliisi puuttunut useisiin huolestuttaviin ja väkivaltaisiin tilanteisiin

Vantaalla jälleen runsaasti koronatartuntoja, mukana myös virusmuunnosepäilyjä

Tekstiä muokattu 9.4.2021 ja vaihdettu jutun pääkuva, josta ei enää pääse näkemään helmikuussa pidettyä tiedotustilaisuutta.