1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maahanmuuttajat

Passivoiko Suomen tukijärjestelmä maahanmuuttajanaisia? "He tarvitsevat saunakavereita eivät tukien leikkaamista", sanoo palveluohjaaja

Evan raportin mukaan kotihoidontuki passivoi äidit ulos työmarkkinoilta.

maahanmuuttajat
Kuvassa on kahden ihmisen siluetti Helsingissä 14. lokakuuta 2020.
Evan mukaan heikko työllisyys koettelee tutkituista maista Venäjältä, Somaliasta, Afganistanista, Irakista, Kiinasta ja Vietnamista maahan muuttaneita äitejä. Muista Pohjoismaista tai EU:sta Suomeen tulleilla naisilla työllisyysaste on huomattavasti korkeampi.Silja Viitala / Yle

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tiistaina julkistama raportti maalaa tutun ja harmaan kuvan maahanmuuttajanaisten työllisyydestä. Lisäksi naisten heikko työmarkkina-asema näyttää periytyvän heidän lapsilleen.

Evan raportissa yhdeksi jarruksi äitien tiellä työelämään todetaan kotihoidontuki, joka on Suomessa Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa pitempi.

Ongelman ratkaisu vaatii kuitenkin paljon moninaisempia toimia, uskoo maahanmuuttajanaisia työkseen auttava Chiara Costa. Hän on työskennellyt pitkään maahanmuuttajien tukijana julkisella puolella Helsingissä.

Costa muistuttaa, että suuri osa naisista tulee Suomeen puolison mukana tai puolison vuoksi. Kotimaassaan heillä on ollut verkostoja, mutta ei täällä.

Chiara Costa, kulttuuritulkki ja palveluohjaaja, Stadin osaamiskeskus
Chiara Costa muutti Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Hän on oppinut suomen kielen työelämässä.Chiara Costa

– Suurin ongelma on se, että maahanmuuttajanaisilla ei ole verkostoja työn löytämiseksi. Yli kahdeksankymmentä prosenttia työpaikoista on piilotyöpaikkoja, ne eivät ole missään julki.

Hiukan leikillään mutta paljon enemmän vakavissaan Costa muistelee, kuinka hän kahdeksan vuotta sitten Suomen tultuaan oppi nopeasti sanan “saunakaveruus”. Käsite on tullut sittemmin tutuksi omankin työuran edetessä.

– Nyt voin sanoa, että saunakaveruus on todella tärkeää.

Käytännössä siis ulkomaalaisten tueksi pitäisi saada suomalaisia tuttavia auttamaan työn löytämisessä, Costa sanoo.

Hänen mielestään ensijaisesti tulisi järjestää työtä tavalla tai toisella eikä leikata kotihoidontuesta.

Costan mielestä esimerkiksi työharjoittelu ja työkokeilu ovat hyviä keinoja parantaa ulkomaalaistaustaisten naisten asemaa ja taitoja.

– Työpaikka on paras tapa oppia kieltä. En itsekään ole koskaan käynyt suomen kielen kurssilla. Uskon, että se tulee myös halvemmaksi kuin varsinainen kieliopetus.

Myös Evan raportissa todetaan, että yksityisen sektorin palkkatuki on tutkimuksissa todettu toimivaksi työllisyystoimeksi maahanmuuttajien kohdalla.

Naisilla on hyvin erilaiset taustat

Costa pitää tärkeänä, että kaikkia ulkomailta tulleita naisia ei käsitetä yhtenäiseksi ryhmäksi.

– Täällä on väliaikaisesti asuvia naisia, pysyvästi maahan muuttaneita, turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja taloudellisista syistä muuttaneita.

Jokaisella on erilainen koulutus, kulttuuritausta ja taloudellinen tilanne, Costa muistuttaa. Hänen mukaansa hyvin iso osa naisista varsinkin pääkaupunkiseudulla on korkeasti koulutettuja, mutta samalla heidän työllistymisensä on kaikkein vaikenta.

– Heillä on jokin erikoisala, johon he haluaisivat hakeutua. Lisäksi heidän kielitaitonsa ei ole riittävä eikä heillä ole verkostoja.

Hän arvioi, että työnantajat epäröivät heidän palkkaamista myös siksi, että tutkinto on suoritettu ulkomailla.

Liisa Larja, erityisasiantuntija, TEM
Liisa Larja muistuttaa, että kotihoidontuen aikana maahanmuuttajanaisia on mahdollista kotouttaa.Aleksi Malinen / TEM

Kotihoidontuki, hyvä vai paha?

Costa ei usko, että kotihoidontuki sinänsä on ongelman ydin, vaan kysymys on siitä, mitä naiset sen aikana tekevät.

– On tärkeää, että naiset voivat sen aikana tavata muita, opiskella kieltä ja luoda verkostoja.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä vanhempainvapaalla oleva erityisasiantuntija Liisa Larja on samaa mieltä Evan kanssa siitä, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on suuria eroja maahanmuuttajanaisten työllisyydessä. Hän ei kuitenkaan laita sitä suoraan kotihoidontuen syyksi.

– Onko se juuri kotihoidontuki, sitä ei voi suoraan sanoa, sillä maiden välillä on muitakin eroja.

Mitä sitten tulisi tehdä?

Työllistymistä voidaan helpottaa nimenomaan yksilötasolla, Larja sanoo ja muistuttaa, että vanhempainvapaalla ja kotihoidontuella olevat äidit pääsevät nyt entistä helpommin osallistumaan kotouttamiseen.

– Kaikki, mikä nopeuttaa kotouttamista on todella hyvä ja auttaa ensimmäisen työpaikan löytämisessä, jos äidillä on huonot verkostot.

Toinen tehokas keino Larjan mielestä olisi pätevöitymiskoulutuksen nopeuttaminen.

Larja muistuttaa, että korkeasti koulutettujen naisten osuus maahanmuuttajanaisista on yleisesti luultua isompi.

– Stereotypia on lähes luku- ja kirjoitustaidoton äiti. Se ei todellakaan ole koko kuva.

Larja painottaa, että tilastointi koulutustietojen osalta on kuitenkin edelleen epävarmaa vaikka tietojen saanti on parantunut.

Larja pitää hyvänä kotouttamiskeinona työpaikan järjestämistä julkisen tuen avulla.

– Pitää vaan muistaa, ettei se voi olla yksin puurtamista jossain varaston nurkassa.

Evan raportissa myös painotetaan, että maahanmuuttajanaisten heikko työllisyys periytyy myös lapsille. Larjan mukaan siitä on laajaa kansainvälistä näyttöä.

– Aika laajasti kansainvälisissä tutkimuksissa äidin koulutus ennustaa hyvin lasten koulutusta.

Lue myös:

Maahanmuuttajanaisten heikko työllisyys periytyy heidän lapsilleen

Lue seuraavaksi