1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suomen kieli

Thaimaalainen nainen avioitui Suomeen ja päätyi koulun penkille ekaluokkalaisten kanssa – äidit halutaan ulos kodeistaan osaksi yhteiskuntaa

Äidit oppivat suomea samassa koulussa lastensa kanssa. Tavoitteena on, että yksikään äiti ei jää kotiin.

suomen kieli
Maahanmuuttajataustaisia äitejä suomenkielen opetuksessa oppilaidensa koulussa.
Noppakao Fedorova haluaa perustaa oman ravintolan Helsinkiin.Petteri Juuti / Yle

Noppakao Fedorova, 27, tapasi miehensä, kun tämä oli lomamatkalla Thaimaassa syksyllä 2018. Kaukosuhdetta pidettiin yllä sosiaalisen median kautta ja se syveni avioliitoksi jo seuraavana vuonna.

Fedorovan mies on muuttanut Venäjältä Suomeen yli kaksikymmentä vuotta sitten, joten vaimo asettui 7-vuotiaan tyttärensä kanssa aviomiehensä luokse Helsinkiin viime kesänä.

Nyt Noppakao Fedorova yrittää sopeutua Suomen olosuhteisiin ja yhteiskuntaan. Hän osaa vasta vähän suomea, mutta pystyy kommunikoimaan englanniksi. Talven pakkaset ovat hänelle uusi kokemus.

– Suomen kesä on hieno, mutta tämä talvi on aika kylmä!

Äiti lähti kouluun

Kun Fedorovan tytär aloitti koulun Itä-Helsingin Kontulassa sijaitsevan Keinutien ala-asteella, myös äiti sai kutsun koulun penkille.

Aamuisin Fedorova pakkaa reppunsa ja menee 1 D -luokkaan istumaan lasten joukkoon. Äiti ei kuitenkaan ole samalla luokalla tyttärensä kanssa vaan rinnakkaisella.

Noppakao Fedorova askartelee 1 D -luokan kanssa. Edessä istuvat Faisa Mahamud Abdullahi ja Rebecca Kõrts. Takana on Maksim Ressaar.
Noppakao Fedorova askartelee 1 D -luokan kanssa. Edessä istuvat Faisa Mahamud Abdullahi ja Rebecca Kõrts. Takana on Maksim Ressaar.Petteri Juuti / Yle

Fedorova kuuntelee opetusta ja oppii suomen kieltä. Samalla hän toimii opettajan apukäsinä ja auttaa tarvittaessa lapsia.

Ramlo Farahin mielestä on hauskaa, että Fedorova on heidän luokassaan, koska hän tulee apuun, kun joku viittaa.
Ramlo Farahin mielestä on hauskaa, että Fedorova on heidän luokassaan, koska hän tulee apuun, kun joku viittaa.Petteri Juuti / Yle

Fedorova ei ole enää muukalainen lasten joukossa. Nämä ovat ottaneet hänet osaksi ryhmäänsä. Kaikki hyötyvät tilanteesta ja kieliä opitaan ristiin rastiin.

Rebecca Kõrts (oikealla) harjoittelee mielellään englantia Fedorovan kanssa.
Rebecca Kõrts (oikealla) harjoittelee mielellään englantia Fedorovan kanssa.Petteri Juuti / Yle

Alle puolet ulkomaalaistaustaisista naisista on työelämässä

Helsingissä kokeillaan tänä lukuvuonna Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanketta. (siirryt toiseen palveluun)

Sen avulla yritetään saada maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmat tutustumaan suomalaiseen koulujärjestelmään.

Näin he pääsevät osallistumaan yhteiskuntaan ruohonjuuritasolla. Idea on lähtöisin Vantaalta, (siirryt toiseen palveluun) jossa malli toimii jo viidessä eri koulussa.

Keinutien ala-asteen kielikurssia pyörittää opettaja Marju Kyllönen Careeriasta.

Hän kannustaa naisia hakeutumaan jatkokoulutukseen ja työelämään.

– Kurssin tavoitteena on, että yksikään äiti ei jää kotiin.

Siinä on tavoitetta kerrakseen, sillä Tilastokeskuksen mukaan alle puolet Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista naisista on mukana työelämässä, ja äideistä vielä harvempi.

Fedorova on kuitenkin työskennellyt kotimaassaan Thaimaassa tarjoilijana ja pakkaajana elintarviketehtaassa.

Marju Kyllönen opettaa suomea maahanmuuttajatautaisille vanhemmille.
Marju Kyllönen opettaa suomea Fedorovalle ja muille maahanmuuttajatautaisille vanhemmille.Petteri Juuti / Yle

Äidit auttavat läksyissä

Vietettyään aamutunnin lasten kanssa Fedorova siirtyy vanhempien omaan ryhmään opiskelemaan suomea.

Päivän teemana ovat kellonajat. Niiden hallitseminen on tärkeää suomalaisessa kulttuurissa, jossa arvostetaan täsmällisyyttä.

Paikalla on myös Oaurdya Messate, 50, joka muutti Marokosta Suomeen avioliiton kautta 14 vuotta sitten.

Nykyään hän on kahden pojan yksinhuoltaja. Toinen heistä on Keinutien ala-asteen oppilas.

Maahanmuuttajataustaisia äitejä suomenkielen opetuksessa oppilaidensa koulussa.
Ouardya Messate viihtyy Suomessa, joka on turvallinen ja demokraattinen maa. Hänet on otettu täällä hyvin vastaan.Petteri Juuti / Yle

Messate on jo aiemmin käynyt kielikursseilla ja pystyy antamaan haastattelun suomeksi. Tällä kurssilla hän petraa kielitaitoaan vielä paremmaksi. Siitä on apua myös hänen pojilleen, jotka ovat rohkaisseet äitiään hakeutumaan koulutukseen.

– Kun lapset tarvitsevat apua läksyjen kanssa, minä voin auttaa. Tämä kurssi vahvistaa minun suomen kieltäni. Minä uskon nyt itseeni enemmän.

Myös muissa kuin maahanmuuttajataustaisisissa perheissä äitien koulutustaustalla (siirryt toiseen palveluun) on merkitystä heidän lastensa koulumenestyksen kannalta. Asiaa on tutkittu Suomessa (siirryt toiseen palveluun) ja maailmalla. (siirryt toiseen palveluun)

Siksi on tärkeää, että kaikki äidit oppivat kieltä ja saavat koulutusta.

Urat ovat jo kiikarissa

Maahanmuuttajanaiset pääsevät lähelle miesten työllisyysastetta vasta 15 Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Kotoutumisen kokonaiskatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Tähän on monia syitä. Jos perhe muuttaa Suomeen miehen työn vuoksi, nainen saattaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Kaikissa kulttuureissa työskentelyä ei myöskään liitetä äitien rooliin.

Jos naiset kuitenkin lähtevät työelämään, he tarvitsevat kielitaitoa jopa miehiä enemmän, sillä he työskentelevät usein hoiva- ja palvelualoilla Suomen vahvasti sukupuolittuneilla työmarkkinoilla.

Messate on nyt onnistunut löytämään oman väylänsä kohti työelämää 14 Suomessa vietetyn vuoden jälkeen. Hän aloittaa koulunkäyntiavustajan koulutuksen maaliskuussa.

Messate pitää tärkeänä sitä, että naiset voivat käydä töissä saadakseen itsenäisyyttä ja taloudellista turvaa.

– Ei ole hyvä vain istua kotona. Kun tekee töitä, aktivoituu kognitiivisesti, fyysisesti sekä henkisesti.

Myös Fedorovan tähtäimessä on luoda oma ura. Hän uskoo, että thaimaalaisella ruokakulttuurilla on menekkiä Suomessa.

– Haluan perustaa ravintolan, mutta ensin minun täytyy oppia suomen kieltä.

Noppakao Fedorova tekee pariharjoitusta Nimco Muhumed Ahmedin kanssa.
Noppakao Fedorova tekee pariharjoitusta Nimco Muhumed Ahmedin kanssa.Petteri Juuti / Yle

Hieman myöhässä tunnille saapuu Nimco Muhumed Ahmed, 41.

Ahmed tietää kyllä, että Suomessa pyritään täsmällisyyteen, koska hän on tullut maahan jo 26 vuotta sitten Somaliasta.

Ahmedilla on kuitenkin hyvä syy myöhästymiseen, sillä hän on ollut työhaastattelussa. Muut onnittelevat häntä, koska hän on juuri saanut iltapäiväkerho-ohjaajan paikan.

Äidin tulot ovat mukava lisä kuusihenkiselle perheelle, johon kuuluu mies ja neljä lasta.

Kielikurssin vanhemmat ovat askarrelleet Suomen lipun ja listanneet siihen maan hyviä ominaisuuksia.
Kielikurssin vanhemmat ovat askarrelleet Suomen lipun ja listanneet siihen maan hyviä ominaisuuksia.Petteri Juuti / Yle

Juttua varten on haastateltu myös Työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksikön erityisasiantuntijaa Antti Kaihovaaraa.

Lue seuraavaksi