1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Kuolleisuustilasto kertoo koronan kurittaneen Venäjää ankarasti – Taloustieteilijä: Epidemia näytti, etteivät ihmishenki tai totuus ole Kremlin prioriteetteja

Venäläisiä kuoli viime vuonna 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena.

koronavirus
Ambulansseja sairaalan edustalla Pietarissa.
Ambulansseja sairaalan edustalla Pietarissa viime vuoden lopussa.Anatoly Maltsev / EPA

MoskovaVenäjän johto on läpi koronaepidemian vakuutellut maan selvinneen siitä erittäin hyvin – jopa yhtenä maailman parhaimmista.

Joka päivä päivitettävien tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronaan liittyvät kuolemat ovat pysyneet suhteellisen vähäisenä. Venäjän talous puolestaan näyttää bruttokansantuotteen perusteella selvinneen epidemiasta useimpia muita maita paremmin.

Tämän lisäksi venäläinen Sputnik V -rokote tuntuu pärjäävän vertailussa muihin rokotteisiin. Useissa länsimaissa, ja myös Euroopan unionissa, on osoitettu viime aikoina kasvavaa kiinnostusta venäläisrokotetta kohtaan.

Arvostettu taloustieteilijä Sergei Gurijev tyrmää silti Kremlin väitteet erinomaisesta selviytymisestä. Hänen mukaansa koronavirus on todistanut sen, kuinka välinpitämättömästi Venäjän johto suhtautuu kansalaisiinsa yrittäessään turvata omaa asemaansa.

Sergei Gurijev
Taloustieteen professori Sergei Gurijev on emigroitunut Venäjältä Ranskaan. Ivan Kouzmin

Presidentti Vladimir Putinin kriitikkona tunnettu Gurijev on aiemmin toiminut Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääekonomistina. Venäjältä pois muuttanut Gurijev työskentelee taloustieteen professorina Ranskassa Sciences Po Paris -huippukorkeakoulussa.

Yle tavoitti professori Gurijevin puhelimitse tammikuun lopussa.

Presidentti Putin on useasti hehkuttanut Venäjän pärjäävän koronaepidemian taltuttamisessa muita maita paremmin. Oletteko samaa mieltä hänen kanssaan?

– Ei, en voi olla samaa mieltä, professori Sergei Gurijev vastaa.

Putin on argumentoinut Venäjän onnistumisen puolesta kolmella eri tavalla. Ensinnäkin sillä, että Venäjä on selviytynyt taloudellisesti hyvin, toiseksi koronaan liittyvien kuolemien suhteellisen pienellä määrällä ja kolmanneksi rokotteen muita nopeammalla rekisteröinnillä.

Gurijev pitää kaikkia väitteitä vähintäänkin harhaanjohtavina. Hän aloittaa venäläisestä Sputnik-rokotteesta, joka rekisteröitiin ja otettiin maassa käyttöön jo kauan ennen tutkimusten valmistumista.

Rokotettava ottaa selfien rokotustilanteessa.
Rokotettava mies ottaa selfien Moskovassa helmikuussa.Sergei Ilnitsky / EPA

– Venäjällä on todellakin kehitetty rokote, mutta ennen kuin sen kolmannen vaiheen tutkimukset julkistetaan, kyse on ainoastaan julistuksista, Gurijev sanoo.

Haastattelun jälkeen Sputnik-rokotteen kolmannen vaiheen testitulokset julkaistiin vihdoin viime viikolla kansainvälisessä The Lancet -tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun). Vertaisarvioidut tulokset osoittautuivat hyviksi: rokotteella on 91,6 prosentin teho koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan, eikä se aiheuta vakavia sivuvaikutuksia.

Mitä sanotte Venäjän virallisista tiedoista koronaan liittyvistä kuolemista?

– Venäläiset tiedot koronatartunnoista ja niihin liittyvistä kuolemista ovat kevyesti sanottuna epäluotettavia, Gurijev toteaa.

Gurijev sanookin, että asiassa pitää tutkia kokonaiskuolleisuustilastoja, sillä viranomaisilta jää merkitsemättä osa koronaan liittyvistä kuolemista. Tämä johtuu hänen mukaansa toisaalta testauksen puutteellisuudesta ja toisaalta myös siitä, että lukuja vääristellään tietoisesti.

Korona voi vaikuttaa kuolleisuuden lisääntymiseen myös epäsuorasti esimerkiksi silloin, kun muita tauteja ei pystytä hoitamaan koronaepidemiasta johtuen.

Kasvomaskeihin pukeutuneita ihmisiä Punaisella torilla Moskovassa.
Kasvomaskeihin pukeutuneita ihmisiä Punaisella torilla Moskovassa tammikuussa.AOP

Venäjän tilastokeskus Rosstat julkaisi maanantaina tiedot (siirryt toiseen palveluun) maan kokonaiskuolleisuudesta vuonna 2020. Tilastojen mukaan Venäjällä kuoli viime vuonna 324 000 ihmistä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna, eli kasvua on 18 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan yli 160 000 kuolleella oli diagnosoitu koronavirus, mutta se oli kuoleman pääsyy vajaalla 104 000 venäläisellä.

Aiempien viranomaistietojen mukaan Venäjällä todettiin vuonna 2020 hieman yli 57 000 koronaan liittyvää kuolemaa. Tämä tieto on peräisin päivittäisiä koronalukuja antavalta hallituksen alaiselta koronavirusesikunnalta, jonka tiedot päätyvät myös kansainvälisiin tilastoihin vertailtaessa eri maiden koronalukuja.

Tarkastellessa viranomaistietoja koronakuolemista suhteessa muuhun ylikuolleisuuteen havaitaan, että Venäjällä näiden välinen epäsuhta on poikkeuksellisen suurin. Tästä voi vetää johtopäätöksen (siirryt toiseen palveluun), että venäläisviranomaiset kaunistelevat maan koronavirustilannetta.

Tilastografiikka ylikuolleisuudesta ja viranomaisten ilmoittamista koronakuolemista vuonna 2020.
Grafiikka näyttää, että Venäjän viranomaisten antamat päivittäiset tiedot koronakuolemista eroavat kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon ylikuolleisuusluvusta. Venäjän ylikuolleisuus taas on ollut kokonaisuudessaan erittäin suurta, ja se lähestyy kaksi kertaa väestöltään suuremman Yhdysvaltojen tasoa. Harri Vähäkangas / Yle

Lue myös: Kirjeenvaihtajalta: Venäjä ei hillinnyt koronavirusta, ainoastaan tiedon siitä

Venäjän viranomaisten tapa tilastoida koronaan liittyviä kuolemia vaihtelee paljon sekä alueellisesti että tietoja antavista viranomaisista riippuen. Erityisen paljon koronaan liittyviä kuolemia näyttää kuitenkin tapahtuneen joulukuun aikana.

Moskovan terveysviranomaisten mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaupungissa kuoli joulukuussa lähes 6 000 ihmistä enemmän verrattuna vuoden takaiseen. Se tarkoittaa kuolleisuuden kasvaneen edellisvuodesta yli 55 prosenttia. Lähes kaiken ylikuolleisuuden kerrotaan johtuneen Covid-19-tartunnasta.

Mitä Venäjän suuri ylikuolleisuus kertoo maan koronatoimista?

Kaiken kaikkiaan Venäjän kokonaiskuolleisuustilastot ja niiden näyttämä korkea ylikuolleisuus kertovat Gurijevin mukaan maan hallinnon epäonnistumisesta koronaepidemian vastaisessa taistelussa.

– Verrattaessa maiden ylikuolleisuutta henkeä kohti Venäjä on maailman huonoimpien maiden joukossa. Siksi kun Putin sanoo, että Venäjä on selvinnyt hyvin koronaviruksesta, niin se ei ole totta. Kyse on valheesta ja tietojen vääristelystä, Gurijev sanoo.

Kasvomaskiin pukeutunut mies työntää lastenvaunuja.
Kasvomaskiin pukeutunut mies työntää lastenvaunuja Moskovassa helmikuussa.Yuri Kochetkov / EPA

Myös talouslehti The Economistin kokoama tilasto (siirryt toiseen palveluun) näyttää, että vertailtaessa maiden suhteellista ylikuolleisuutta Venäjällä on kuollut epidemian aikana poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Kuolonuhreja on suhteellisesti enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Espanjassa.

Venäjän bruttokansantuotteen kerrotaan supistuneen viime vuonna noin neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Miten Venäjä on selviytynyt koronan talousvaikutuksista?

– Bruttokansantuote laski todellakin Venäjällä viime vuonna useita muita eurooppalaisia maita vähemmän, mutta tämä ei ole koko totuus asiasta, aloittaa taloustieteilijä Gurijev.

Hän sanoo, että talouden makrotason lisäksi tulisi kiinnittää huomiota kansalaisten hyvinvointiin. Venäjän tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) venäläisten todelliset tulot kutistuivat viime vuonna 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Koditon nainen on muovista tehdyn katoksen alla.
Koditon nainen on muovista tehdyn katoksen alla Moskovan keskustassa tammikuussa.Yuri Kochetkov / EPA

Bruttokansantuotteen suhteellisen pieni supistuminen johtuu Gurijevin mukaan siitä, että Venäjän johto päätti olla käyttämättä samanlaisia kovia koronaan liittyviä rajoituksia, jollaisia muualla Euroopassa on nähty.

Toisaalta joillain alueilla, kuten Moskovassa, julistettiin keväällä myös tiukka karanteeni. Gurijev kuitenkin sanoo, että monet eivät voineet yksinkertaisesti noudattaa sitä, sillä valtio ei antanut kansalaisille riittävästi taloudellista tukea, vaan heidän tuli lähteä kodin ulkopuolelle töihin selvitäkseen arjesta.

Syksyllä kovista rajoituspäätöksistä luovuttiin täysin. Gurijevin mukaan niistä kieltäydyttiin myös siksi, että kevään tiukat rajoitukset nakersivat tuntuvasti presidentti Putinin kannatusta.

Olisiko Venäjän johdolla ollut mahdollisuus toimia toisin?

– Kyse on ollut Venäjän johdon tietoisesta valinnasta olla tukematta kansalaisia ja ottamatta käyttöön tehokkaita rajoituksia, mikä on johtanut sairastuneiden ja kuolleiden määrän nousuun, Gurijev vastaa.

Gurijev sanoo, että Venäjän taloudellinen tuki kansalaisille on ollut kokonaisuudessaan noin 4,5 prosenttia sen bruttokansantuotteesta, kun huomioidaan suorien tukien lisäksi myös lainat ja verohelpotukset. Monissa Euroopan maissa osuus on ollut paljon suurempi.

Kasvomaskiin pukeutunut mies.
Kasvomaskiin pukeutunut mies kulkee Moskovassa kylmänä pakkaspäivänä helmikuussa.Kirill Kudryavtsev / AFP

Professori Gurijevin mukaan Venäjän johto olisi voinut halutessaan myös valita toisin. Venäjä on säästänyt pahan päivän varalle öljy- ja kaasutuloistaan Kansallisen hyvinvoinnin rahastoa, jonka varat ovat tällä hetkellä (siirryt toiseen palveluun) noin 12 prosenttia maan tälle vuodelle arvioidusta bruttokansantuotteesta.

Mitä Venäjän toimet koronaepidemian aikana kertovat kaiken kaikkiaan Putinin hallinnosta?

– Viesti on hyvin yksinkertainen: Kremlin prioriteetti on raha ja kannatusluvut, ei ihmiselämä tai totuus, Gurijev sanoo.

Professori Sergei Gurijevin mukaan koronaepidemia on näyttänyt, kuinka onnistuneesti Venäjän hallinto manipuloi tiedonvälitystä. Hänen mukaansa vielä tähänkään mennessä suurin osa venäläisistä ei ole ymmärtänyt, kuinka katastrofaalinen vuosi 2020 oli koronaviruksesta johtuneen kuolleisuuden vuoksi.

– Tilanne kertoo, että Venäjän propagandakoneisto toimii hyvin.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

“Sputnik-rokote nostaa Venäjän arvovaltaa”, “Venäjä tiukentaa otettaan lähialueillaan” – Kokosimme venäläisiä politiikan ennusteita vuodelle 2021

Lue seuraavaksi