1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelijat

Muuttunut opiskelijakorttibisnes söi opiskelijakuntien jäsenmääriä – edunvalvonta on jo heikentynyt, sanovat amk-opiskelijakuntien aktiivit

Opiskelijakunnat tekevät lakisääteistä edunvalvontatyötä, josta kukaan ei ole halukas maksamaan.

opiskelijat
Jade Tähtinen ja Tero Rinne näyttävät kännyköistä opiskelijakorttejaan.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOn hallituksen puheenjohtaja Jade Tähtinen ja toiminnanjohtaja Tero Rinne esittelevät opiskelijakortteja kännyköistään. Kuvasta on piilotettu henkilöiden syntymäajat. Paula Collin / Yle

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat kärsivät muuttuneesta opiskelijakorttibisneksestä.

Viime vuosina opiskelijakortteja ovat alkaneet tarjota ilmaiseksi monet eri tahot, kun ennen kortin sai käytännössä vain liittymällä korkeakoulunsa opiskelijakuntaan.

Nyt kun kortin saa ilmaiseksi muualta, on joidenkin opiskelijakuntien jäsenmäärä pudonnut rajusti. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOn jäsenmäärä on romahtanut parissa vuodessa 5 700:sta alle 3 000:een.

– Opiskelijakorttibisneksen muutos on suurin yksittäinen tekijä, mutta toki korona on myös vaikuttanut asiaan, sanoo TUOn toiminnanjohtaja Tero Rinne.

Vielä pahempi tilanne on Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAlla. Sen jäsenmäärä on pudonnut parissa vuodessa 7 000:sta runsaaseen tuhanteeen. Korkeakoulun 14 000 läsnä olevasta opiskelijasta enää siis vain noin seitsemän prosenttia kuuluu opiskelijakuntaan.

Yliopistojen ylioppilaskuntiin muutos ei vaikuta, sillä yliopisto-opiskelijoiden on pakko kuulua ylioppilaskuntaan.

Ilmaiset edut opiskelijoille

Amk-opiskelijakuntien jäsenkadon taustalla on vuonna 2016 tullut muutos, jonka myötä tiedot esimerkiksi opiskelijoiden opinto-oikeuksista saadaan suoraan valtakunnallisen Virta-opintotietopalvelun kautta.

Tämä avasi yrityksille mahdollisuuden alkaa tehdä bisnestä opiskelijakorteilla.

Opiskelijoille muutos oli tietysti iloinen, sillä opiskelijakortista ei enää tarvinnut maksaa. Ensimmäisenä kaikille ilmaista opiskelijakorttia alkoi tarjota opiskelijakortteihin ja opiskelijoiden etuihin keskittynyt Frank loppuvuodesta 2016.

Sen jälkeen opiskelijakorttibisnekseen on tullut mukaan muitakin toimijoita, jotka toimivat kukin omalla logiikallaan. OP-ryhmän Pivo ja sen kanssa yhteistyötä tekevä Slice ovat tehneet sopimuksen tiettyjen opiskelijakuntien kanssa, ja niiden jäsenet saavat Pivon ja Slicen kautta ilmaisen digitaalisen opiskelijakortin.

Tuorein tulokas Tuudo on puolestaan tehnyt sopimuksia tiettyjen korkeakoulujen kanssa ja se on ilmainen näiden koulujen opiskelijoille.

Digitaalisten opiskelijakorttien tarjoajat, infografiikka.
Paula Collin / Yle

Kärjistetysti voi siis sanoa, että opiskelijakuntien kannalta järkeviä palveluntarjoajia ovat Pivo ja Slice, joista kortin saadakseen pitää edelleen kuulua opiskelijakuntaan. Frank ja Tuudo puolestaan syövät opiskelijakuntien jäsenmääriä ja sitä kautta tuloja.

Tämä näkyy selvästi, silläkun Turun ammattikorkeakoulu runsas vuosi sitten teki sopimuksen Tuudon kanssa, TUOn jäsenmäärä romahti välittömästi. Samoin kävi METKAn kohdalla: jäsenmäärä puolittui, kun koulu otti Tuudon käyttöön.

– Opiskelijan intressi olla jäsenenä laskee merkittävästi, kun opiskelijaedut saa ilmaiseksi muualta, toteaa METKAn hallituksen puheenjohtaja Tekla Kosonen.

Edunvalvonta huononee, vaikuttavuus laskee

Jäsenmaksut ovat lähtökohtaisesti suurin opiskelijakuntien tulonlähde – eivät tosin enää TUOn ja METKAn kohdalla, kun jäsenmäärät ovat laskeneet.

Kummankin opiskelijakunnan suurin rahoitus tulee tällä hetkellä korkeakouluilta. Normaalioloissa tapahtumista saataisiin myös tuottoja, mutta nyt ei ole ollut niitäkään.

Talousvaikeudet vaikuttavat väistämättä myös opiskelijakuntien toimintaan. TUOn neljästä työntekijästä on vähennetty yksi, ja myös METKAssa työntekijöitä on vähemmän kuin aiemmin.

Tekla Kosonen kertoo, että viime vuonna METKAssa työskenteli edunvalvonnan parissa yksi palkattu asiantuntija sekä kaksi ja puoli hallituslaista. Nyt samaa hommaa tekee ainoastaan puolitoista hallituslaista. Asiantuntijaa ei ole enää ollut varaa palkata.

– Toiminnanjohtaja tekee siihen lisäksi niin paljon kuin pystyy, mutta onhan se tosi eri asia kuin että olisi palkattu täysipäiväinen ihminen. On karua nähdä, miten kaikki on enemmän selviytymistä kuin että voitaisiin aidosti tehdä asioita paremmin, Tekla Kosonen sanoo.

Jade Tähtinen ja Tero Rinne istuvat pöydän ääressä Turun ammattikorkeakoulun kampusalueella.
TUOn hallituksen puheenjohtaja Jade Tähtinen ja toiminnanjohtaja Tero Rinne ovat huolissaan siitä, miten opiskelijakuntien käy. Rinne sanoo, että opiskelijoiden edunvalvonta on jo nyt heikentynyt, kun TUO erosi valtakunnallisesta kattojärjestöstä SAMOKista. Myös paikallinen edunvalvonta on vaarassa heiketä, jos jäsenkato jatkuu samanlaisena. Paula Collin / Yle

Opiskelijakuntien tehtävä on myös tuoda opiskelijoiden ääntä esille. Sekään ei kovin hyvin toteudu, jos opiskelijakuntaan kuuluu enää vain hyvin pieni osa oppilaitoksen opiskelijoista. Vain jäsenillä on valtaa vaikuttaa, muun muassa äänestää edustajistovaaleissa.

– Se on opiskelijan äänen kuulumisen kannalta tosi iso ongelma. Emme toimi aidosti koko korkeakouluyhteisön äänenä, niin kuin olisi tarkoitus.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Tero Rinne on huolissaan siitä, mitä opiskelijakunnille käy, jos meno jatkuu samanlaisena. Mikä on opiskelijakunnan vaikuttavuus ja rooli, jos jäseniä on vähän?

– Kun tapaamme poliittisia päättäjiä, niin kyllähän se herättää kysymyksiä, että korkeakoulussa on 10 000 opiskelijaa ja meillä noin 3 000 jäsentä, Rinne sanoo.

Rahoituksen pitäisi muuttua

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa taloudelliset vaikeudet kasvoivat niin suuriksi, että opiskelijakunta päätti syksyllä erota Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKista. TUO on ollut jäsenmäärältään yksi suurimmista SAMOKiin kuuluvista opiskelijakunnista.

Toistaiseksi TUO on ainoa opiskelijakunta, joka on vastaavaan ratkaisuun päätynyt. SAMOKin puheenjohtaja Oona Löytänen sanoo, ettei hän ole kuullut muiden edes harkitsevan asiaa.

– Viestiä taloudellisista vaikeuksista on tullut muiltakin opiskelijakunnilta, mutta ei vastaavaa kuin TUOn kohdalla. Emme ole kuulleet, että kukaan muu haluaisi erota SAMOKista tämän vuoksi. Mitä vähemmän jäseniä on, sitä vähemmän opiskelijakunta maksaa meille, Löytänen sanoo.

Infografiikka siitä, miten SAMOKin opiskelijakuntien jäsenmäärä on kehittynyt. Se on laskenut jonkin verran viime vuosina.
SAMOKiin kuuluvien kaikkien opiskelijakuntien jäsenmäärä on kokonaisuudessaan laskussa, mutta kuitenkin varsin maltillisesti. Pelkästään TUO:n ja METKAn laskeneet jäsenmäärät kattavat ison osan parin viime vuoden pudotuksesta. Paula Collin / Yle

Löytänen kuitenkin tunnistaa opiskelijakorttibisneksen aiheuttaman ongelman. Hänen mukaansa tilanne on opiskelijakunnille tällä hetkellä hankala ja asiaan on pyritty keksimään yhdessä ratkaisuja.

– Opiskelijakunnilla on kuitenkin lakisääteinen ja äärimmäisen tärkeä tehtävä, josta on pidettävä kiinni, Löytänen sanoo.

Ratkaisuja on mietitty esimerkiksi toisenlaisesta rahoitusmallista.

Lakimuutos johti opiskelijakorttibisneksen muutokseen, jäsenmäärien laskuun ja opiskelijakuntien talousvaikeuksiin – samaan aikaan kun toisessa laissa sanotaan (siirryt toiseen palveluun), että opiskelijakuntien pitäisi toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä pääosin jäsenmaksurahoilla.

Se tuntuu opiskelijakunta-aktiiveista kummalliselta.

– Tehtävämme, kuten edunvalvonta, ovat todella tärkeitä, mutta rahoitus ei ole mitenkään yhteydessä siihen. On tosi ongelmallista, että meidän odotetaan tekevän asioita, joista kenelläkään ei ole intressiä maksaa. Ei opiskelija maksa meille siitä, että teemme edunvalvontaa, koska jos opiskelijalla on hätä, autamme häntä riippumatta siitä onko hän jäsen vai ei, Tekla Kosonen sanoo.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO on lähestynyt rahoitusasioissa jo syksyllä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa. Asiasta ei ole kuitenkaan kuulunut sen jälkeen mitään.

– Järkevin malli olisi jonkinlainen valtionavustus suoraan opiskelijakunnille. Se voisi olla esimerkiksi sidottu koulujen opiskelijamääriin. Tärkeää kuitenkin olisi, ettei raha olisi korkeakoulujen rahoituksesta pois, TUOn toiminnanjohtaja Tero Rinne sanoo.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 18.2.2021 kello 23:een asti.

Lue myös:

Uuden yliopisto-opiskelijan on pakko kuulua ylioppilaskuntaan, vaikka ei haluaisi – Ville Laakso, 29, teki valituksen: "Perusoikeuksien loukkaus"

Tekstiä tarkennettu 18.2. kello 15.32: Yliopisto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntiin.

Lue seuraavaksi