1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etäopetus

Miten opetus peruskouluissa toteutuu, kun puolet luokasta on koulussa ja loput karanteenissa kotona? OPH: Opettajien työmäärä ei saisi kasvaa kohtuuttomaksi

Opettajan mielestä hankalinta on huomion jakaminen samanaikaisesti lähi- ja etäryhmän välillä.

Etäopetuksessa olevilla on oikeus lisätukeen ja tukiopetukseen jo etäopetusjakson aikana, muistutetaan Opetushallituksesta. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Helsingin Vuoniityn peruskoulussa on lukuvuoden mittaan ollut useita tapauksia, joissa osa luokan oppilaista on määrätty koronavirukselle altistumisen vuoksi kotikaranteeniin ja osa on jäänyt koululle lähiopetukseen.

Kun näin käy, äidinkieltä ja ilmaisutaitoa 7-9–luokkalaisille opettava Arto Alho ottaa esiin kannettavan tietokoneen ja ryhtyy striimaamaan eli suoratoistamaan luokassa tapahtuvaa opetusta kotona oleville.

– Oppilailla on Google classroom –ryhmät, ja oppilas tulee mukaan avaamaani videoyhteyteen ja osallistuu tunnille omalla classroomin meet–linkillään. Olen saattanut antaa oppilaalle myös lisäohjeita tai tehtäviä jo ennen tunnin alkua.

Alhon opettamaan äidinkieleen striimauksen yhdistäminen hänen mielestään vielä jotenkuten sopii, koska äidinkieltä voidaan opettaa perinteisesti edestä vedettävänä frontaaliopetuksena. Taito- ja taideaineita opettavat kollegat sen sijaan ovat suuremmassa pulassa keksiessään vaihtoehtoja oppilaille kotiin.

Vaikeana Alho pitää kuitenkin omissakin opetustilanteissaan sitä, että opettajan on jaettava huomionsa samaan aikaan kahteen eri kohteeseen.

– Normaalisti kiertelen luokassa neuvomassa ja katsomassa, miten kenenkin työ edistyy. Nyt käy helposti niin, että etänä oleva joukko jää vähemmälle huomiolle.

Alho muistuttaa, että vuorovaikutus ja läsnäolo ovat olennainen osa opetusta.

– Tietenkin yritän saada molemmille puolille, sekä luokkaan että videopuhelun päähän sellasta fiilistä, että olen oikeasti läsnä, mutta väkisinkin on tehtävä valintaa jompaankumpaan ryhmään keskittymisessä.

Vuoniityn peruskoulun Koukkusaarentien toimipisteessä opettava Arto Alho näkee vuorovaikutuksen opetuksen peruspilarina. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Teini-ikäiset oppilaat reagoivat herkästi siihen, kun Alho joutuu kääntämään huomionsa toisaalle.

– Jos keskityn läppäriin, tulee oppilaille tunne, että sielläpä se opettaja vaan tietokonetta selailee ja tilanne luokassa alkaa hiljalleen levitä. Jos taas keskityn liikaa luokkaan, striimin päässä ei välttämättä tapahdukaan mitään.

Nykytilanne rankka niin opettajille kuin oppilaille

Keväällä kaikki oppilaat olivat samanaikaisesti etäopetuksessa. Siihen verrattuna nykyinen tilanne tuntuu Alhosta raskaammalta.

– Koko joukon ollessa etänä suunnittelin opetuksen täysin sen pohjalta, mikä toimii etäharjoitusten muodossa. Kevät oli opettajalle helpompi, koska ajatuksellisesti pystyi tekemään asiat yhdellä tavalla. Nyt puolestani suunnittelen opetuksen luokkatilanteeseen ja mukautan sitä niin, että se toimisi osalle etänä. Jonkin verran tässä väkisinkin tulee tuplatyötä tehtyä.

Opetusministeriön myöntämä koronaraha on Alhon mukaan ollut suureksi avuksi, kun vaikeita tilanteita ratkotaan 500 oppilaan koulussa.

– Olemme saaneet palkattua muutaman resurssiopettajan, joita pystytään käyttämään äkillisissä opettajien poissaoloissa tai ryhmien jakotilanteissa. Joskus resurssiopettajia on myös käytetty vetämään etänä olevaa ryhmää, jos tekeminen samanaikaisesti lähiopetuksessa olevien kanssa ei ole luonnistunut.

Alho pitäää hyvänä sitä, että tukiopetusta on ollut mahdollista järjestää normaalia enemmän ja tukitunteja on annettu myös etäyhteyden kautta.

Teini-ikäisten kanssa päivänsä viettävä opettaja kertoo kuitenkin havainneensa pitkään jatkuneen poikkeuksellisen ajan näkyvän oppilaiden henkisessä hyvinvoinnissa.

– Kaikki ryhmäyttävät jutut, joita normaalisti olisi, puuttuvat. Tämä alkaa tuntua oppilaiden ryhmähengessä ja olemisessa. Retket on peruttu ja seitsemänneltä luokalta saakka suunniteltu leirikoulu todennäköisesti peruuntuu nyt yhdeksäsluokkalaisilta myös.

– Osa oppilaista, joilla on kotonaan riskiryhmäläisiä tai isovanhempia, joita tavataan säännöllisesti, ovat lisäksi hyvin huolissaan läheisistään ja tämä tietenkin lisää oppilaiden stressiä, Alho sanoo.

Koronakaranteenit haasteena yksityisyrittäjille ja yhden vanhemman perheille

Opetushallituksen mukaan lapsen ei pitäisi etäkoulussa tuntea jäävänsä yksin. Koulupsykologeja, koulukuraattoreita ja koulunkäynnin ohjaajia tulisi hyödyntää etäopetustilanteissa. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Yksityisyrittäjinä toimivissa yhden vanhemman perheissä koronakaranteenit saattavat tulla eteen aikamoisena shokkina, kun sovituista töistä on pakko pitää kiinni.

– Karanteeni-ilmoitus tuli niin yllättäen sunnuntai-iltana etten ehtinyt mitenkään uudelleenjärjestää töitäni. Ensimmäinen päivä meni lapselta täysin ohi ja itsestäni tuntuu, ettei lapsi päässyt oikein muutenkaan mukaan koko ensimmäisen karanteeniviikon aikana, kertoo hevosalalla toimiva Suvi Koskue.

Hän kokee, että lapsi olisi tarvinnut kotona olevan aikuisen tuekseen, jotta tämä olisi selvinnyt teknisistä haasteista ja auttanut muutenkin alkuun striimin kautta tapahtuviin opetustilanteisiin sekä selvittämään, mistä tehtäviä milloinkin löytyy.

– Kyllä moni alakouluikäinen varmaan aika yksin jää, jos aikuisen ei ole mahdollista tukea oppimistilanteita. Varmaankin tukiopetusta koulussa kuitenkin järjestyy tarvittaessa. Keväällä ihmettelin, kun sitä ei voitu etänä tarjota, vaan tukitunteja varten olisi pitänyt mennä kouluun.

– Harva varmaan ajattelee näin, mutta meistä ja ainakin osasta luokkatovereiden perheistä tuntuu, että tavallaan korona on kuitenkin ollut eräänlainen lottovoitto. Sen seurauksena 45 oppilaan yhteisopettajuusluokka purettiin kahdeksi omaksi luokakseen ja ympäröivän hälinän vähentyessä koulumenestys on parantunut kohisten ja stressitaso laskenut suhisten, Koskue iloitsee.

Tautitilanteen kehittymistä seurataan viikoittain – toistaiseksi Helsingissä on päätetty olla siirtymättä vuoroviikkoetäilyyn

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan Liisa Pohjolaisen mukaan pääkaupungissa kouluja on ohjeistettu oppituntien striimaamiseen etäoppilaille niissä tapauksissa, kun osa luokan oppilaista on määrätty kotikaranteeniin ja osa jatkaa lähiopetuksessa.

– Koulut ovat voineet hankkia web-kameroita tai bluetooth-laitteita, joiden avulla striimauksen pitäisi onnistua ihan hyvin. Striimaus on siis opettajan tuottamaa lähiopetusta, mutta nyt se ikään kuin tuodaan oppilaan kotiin ja oppilas pääsee sen avulla osaksi tuntia.

– Striimin kautta oppilaalle mahdollistuu puheyhteys opettajan ja luokkatovereidensa kanssa. Tunneille etänä osallistuminen pitää myös hyvin yllä oppilaan päivärytmiä, koska tunnit etenevät lukujärjestyksen mukaan, Pohjolainen katsoo.

Oppituntien striimauksesta on toimialajohtaja Liisa Pohjolaisen mukaan sovittu ammattijärjestöjen kanssa. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Tautitilanteen pahenemisen varalta yläkouluille suunniteltuun hybridiopetusmalliin, jossa luokat vuorottelisivat etä- ja lähikoulussa, jotta kouluihin saataisiin lisää väljyyttä, ei Helsingissä ole toistaiseksi menty.

Pohjolainen kertoo sen johtuvan siitä, että jatkotartuntoja on kouluissa ollut tähän mennessä verraten vähän.

– Lähiopetus on perusopetuksen lähtökohta ja katsomme, että vasta äärimmäisenä keinona peruskoululaisia voidaan siirtää etäopetukseen.

Opetuksen toimialajohtajan mukaan tautitilanteen kehitystä seurataan kuitenkin viikoittain ja tarvittaessa löytyy valmius siirtyä etäopetukseen nopeallakin aikataululla.

Tiistaina Helsingin Hiidenkiven yläkoulun luokkien oppilaat päätettiin siirtää loppuviikoksi etäopetukseen luokilla ilmenneen virusmuunnostartunnan vuoksi.

– Joitakin kertoja lukuvuoden aikana on tullut vastaan tilanteita, joissa kouluun ei ole saatu sijaisia, kun oppilaita ja opettajia on määrätty paljon karanteeniin kerralla. Tällöin luokkia on päätetty siirtää etäopetukseen määräajaksi, hän sanoo.

Joissakin kouluissa samat oppilaat ovat joutuneet toistamiseen karanteeneihin. Pohjolainen korostaa, että tärkeintä on, ettei poikkeuksellisesta ajanjaksosta ja koronaviruksen varjossa elämisestä synny koululaisille oppimisvajetta.

Hän kehottaa vanhempia olemaan yhteydessä kouluun, jos tuntuu siltä, että oppilaalle putkahtelee ainoastaan nipuittain tehtäviä Wilman kautta tai jos vaikuttaa siltä, että joku asia on jäänyt lapselta ymmärtämättä striimin välityksellä.

– Olemme suositelleet tukituntien antamista tarvittaessa jo karanteenijakson aikana, Pohjolainen muistuttaa.

Helsinki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä perusopetuksen tueksi koronarahoitusta 9,1 miljoonaa euroa.

– Rahan avulla on voitu pitää ryhmäkoot tavallista pienempinä ja saatu lisäapua erilaisiin muuntuviin opetustilanteisiin, hän toteaa.

Välillä karanteeniin saattaa joutua myös opettaja, ilman että oppilaita olisi altistunut.

– Tällöin karanteenissa oleva opettaja voi järjestää kotoaan käsin etäopetusta esimerkiksi osalle ryhmästä ja lähiopetukseen koululle hankitaan opettajalle sijainen, Pohjolainen kertoo.

"Kuntia kehotettiin jo kesällä varautumaan koronavuoteen"

Opetushallitus (OPH) kehotti jo kesällä kuntia ja kouluja varautumaan tilanteisiin, joissa oppilaita asetetaan karanteeniin pyytäen kiinnittämään erityistä huomiota opetuksen järjestämiseen karanteeni- ja eristystilainteissa. Ohjetta päivitettiin vuoden alussa. (siirryt toiseen palveluun)

– Opetuksen järjestäjä päättää käytännön ratkaisuista paikallisesti, mutta jos esimerkiksi osa luokasta on etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa, yksi opettaja voisi opettaa etänä olevaa ja toinen lähiopetuksessa olevaa ryhmää, sanoo OPH:n luokanopettajataustainen juristi Laura Francke.

Francke korostaa, ettei opettajan työmäärä saisi kasvaa kohtuuttomaksi etäopetustilanteissa.

OPH:n juristi Laura Francke sanoo, että on toki hienoa, jos vanhemmat voivat tukea etäkoulusta olevaa lasta, mutta muistuttaa, että lähtökohtaisesti koulun velvollisuus on aina vastata opetuksesta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Mikäli karanteenissa oleva oppilas seuraa oppitunteja kotona striimien välityksellä, vuorovaikutuksen toteutumisesta opettajan ja muiden oppilaiden kanssa täytyy Francken mukaan huolehtia.

– Kunnille myönnetyn koronarahoituksen turvin kouluihin on voitu palkata resurssiopettajia tai muuta henkilöstöä, auttamaan etäopetustilanteissa, Francke sanoo.

Etäopetuksessa olleilla on oikeus lisätukeen lähiopetukseen palatessaan sekä jo etäopetuksen aikana.

– Myös oikeus oppilasruokailuun on karanteenissa oleville oppilaille taattava, se voidaan toteuttaa esimerkiksi koululta noudettavien ruokapakettien muodossa, Francke muistuttaa.

Opetuksen järjestäjän tulee Francken mukaan varautua siihen, että tekniset laitteet ovat etäopetustilanteissa oppilaiden saatavilla.

– Karanteenitilanteet tulevat luonnollisesti yhtäkkiä, jolloin koulun on huolehdittava siitä, että laitteet saadaan toimitettua oppilaille, joilla niitä ei ole. Oppilaalla on oikeus myös maksuttomaan nettiyhteyteen, joka hoidetaan esimerkiksi mokkulan tai nettikortin avulla.

– Jos aineessa ei ole oppikirjaa, oppilaalle pitää tarjota muuta materiaalia, jossa käsitellään poissaolon aikana käsiteltyjä asioita.

Mikäli opettaja käyttää tekijänoikeuden suojaamia aineistoja, tallenteen saa välittää videokuvana toiseen tilaan tai laittaa opetusryhmän saataville suljettuun oppimisympäristöön vain tehtävän tarkistamista varten.

Kun opetus tapahtuu striimin välityksellä pelkästään omassa suljetussa ryhmässä, oppilaiden toistensa näkemiselle sen kautta, ei tarvitse kysyä erillistä suostumusta.

– Tallennekin oppitunnista voitaisiin sallia, jos ajatellaan, että opettaja kokee sen tärkeäksi kertauksen vuoksi tärkeäksi tai siksi, että oppilas olisi esimerkiksi niin sairas, ettei pystyisi osallistumaan etätuntiin.

– Näissä tilanteissa on tärkeätä kerrata pelisäännöt ja muistuttaa oppilaita siitä, ettei tallennetta voi levittää esimerkiksi netissä julkisesti, Francke korostaa.

Myös niissä tapauksissa, joissa oppilas itse tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, oppilaalle tulisi Francken mukaan tarjota etäopetusta, samaan tapaan kuin jos oppilas olisi asetettu karanteeniin.

OAJ: "Eniten opetusta haittaavat ratkaisut, jossa puolet opetusryhmästä on koululla ja puolet opiskelee etänä"

Lähiopetuksen seuraaminen suoratoistona voi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan toimia vain muutamien päivien tilapäisratkaisuna oppilaille, jotka eivät esimerkiksi terveydellisestä syystä tai karanteenin vuoksi kykene osallistumaan opetukseen.

OAJ:n koulutuspäällikkö Jaakko Salo muistuttaa, että eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön (siirryt toiseen palveluun) mukaan, opettaja ei voi joutua tilanteeseen, jossa hänen on tehtävä kaksinkertainen työ, antaakseen samanaikaisesti sekä lähi– että etäopetusta.

Salon mielestä paras ratkaisu olisi, jos toimittaisiin OPH:n suosituksen mukaan ja etäopetuksessa olevista oppilaista muodostettaisiin erillinen ryhmä.

Opettajia eniten kuormittavia ratkaisuja ovat OAJ:n koulutuspäällikön Jaakko Salon mukaan ne, joissa opettaja vetää samanaikaisesti opetusta luokassa ja etänä oleville. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

– Opettaja ei pysty antamaan samaan aikaan täysipainoisesti sekä lähi– että etäopetusta. Hybridiopetustilanteissa opettaja on pääosin sidottu lähiopetusryhmäänsä ja kykenee ainoastaan siinä sivussa ohjaamaan etänä olevia, Salo painottaa.

Salon mukaan oleellista on huomata, että pedagogiset ratkaisut ovat erilaisia etä- ja lähiopetuksessa, eli kun pidetään etäopetustunti, se suunnitellaan etäopetustunniksi.

– Perinteinen opetus, joka perustuu esittävään ja kysymys-vastaus–tyyppiseen opetukseen jollakin tavoin striimin välityksellä onnistuu, mutta yksilöllinen tai toiminnallinen opetus, jossa tehdään esimerkiksi luonnontieteellisiä kokeita ei tietenkään näin onnistu, hän toteaa.

– Kun opiskellaan etänä pelkkien striimien varassa vanhempien kyvyillä ja mahdollisuuksilla tukea oppilasta on paljon merkitystä, ja tämä eriarvoistaa peruskoulua, Salo huomauttaa.

Lue myös:

Yleensä karanteeniin määrätään koko koululuokka, Helsingissä vain osa luokasta – virusmuunnosepäilyt laajentavat karanteeneja

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.