1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntatalous

Kuntaliitto: Kunnat saivat koronatukia jopa puolitoista miljardia yli viime vuoden kulujen – tänä vuonna helppoa rahaa ei ole luvassa

Vain 27 Manner-Suomen kuntaa oli viime vuonna tappiollisia. Edeltävänä vuonna miinuksella oli 223 kuntaa.

kuntatalous
Terveyspalveluyritys Mehiläisen koronaviruksen drive-in-testausasema Espoossa 18. maaliskuuta 2020.
Kunnat saivat valtiolta vuonna 2020 noin kolme miljardia euroa koronatukea. Kunnille koituneet kustannukset jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin niiden saamat tuet. Arkistokuva koronatestaamisesta Espoosta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Valtion koronatuet siivittivät miltei kaikki Suomen kunnat ylijäämäisiin tuloksiin vuonna 2020.

Tappiollisia kuntia oli Manner-Suomessa viime vuonna vain 27. Edeltävänä vuotena alijäämäisen tuloksen teki 223 kuntaa.

Nekin kunnat, joiden tulos oli tappiollinen, jäivät vain tappiolle vain muutamia miljoonia euroja.

Valtio myönsi kunnille koronatukia viime vuonna noin kolme miljardia euroa.

Kuntaliiton Tilastokeskuksen julkaisemista kuntatalouden tilinpäätösarvioista koostamat lukemat vahvistavat, että lisääntyneitä menoja kunnille koitui huomattavasti tukia vähemmän.

Tukia jopa yli puolitoista miljardia enemmän kuin lisämenoja

Yhteensä kunnat ja kuntayhtymät olivat viime vuonna noin 1,7 miljardia ylijäämäisiä.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että ilman valtion koronatukia kuntatalous olisi jäänyt lähelle nollatasoa.

Kunnat saivat siis viime vuonna tukea jopa yli puolitoista miljardia euroa enemmän kuin koronakriisistä koitui menoja.

Punakallio korostaa, että koronan kunnille tuomista kustannuksista on kuitenkin nähty vasta osa.

Huomattava osa negatiivista talousvaikutuksista osuu vuosiin 2021 ja 2022, joten jo saatuja koronatukia kuluu vielä rutkasti koronan tuomiin menolisäyksiin.

Punakallio pitää selvänä, että hallitus olisi myöntänyt kunnille selvästi vähemmän koronatukia, jos kuntien positiivinen verokehitys ja menojen vähäinen kasvu olisi kyetty ennakoimaan.

Osittain kyse oli Punakallion arvion mukaan myös tietoisesta ylikompensoimisesta, jolla haluttiin turvata kuntien lakisääteisten palveluiden toiminta ja pandemian edellyttämien toimien, kuten koronatestien, toteuttaminen.

Pandemian vuoksi suljetut palvelut pienensivät menoja

Valtion koronatukien lisäksi kuntatalouden roimaan ylijäämään vaikutti etenkin menojen vähäinen kasvu.

Menoja vähensi muun muassa se, että monet kuntien palvelut olivat koronan vuoksi suljettuina osan viime vuodesta.

Keväällä kunnat ryhtyivät myös varautumaan talouden rajuun laskuun, kun valtion tukitoimista ei vielä tiedetty.

– Yli puolessa Suomen kuntia ja kuntayhtymiä tehtiin viime vuonna henkilöstösäästöjä ja käytiin yt-menettelyitä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Pöydille nostettuja tuoleja tyhjässä ravintolassa kauppakeskuksessa.
Yritysten sulkemiset heikensivät talouskehitystä, mutta julkisten palveluiden sulut pienensivät osittain kuntien menoja. Henrietta Hassinen / Yle

Myös verotulot kasvoivat Karhusen mukaan odotettua enemmän. Hieman yli 50 kuntaa nosti veroprosenttia vuodelle 2020.

Valtio tuki kuntia myös yhteisöveron jako-osuuden kymmenen prosentin korotuksella.

Ylijäämäisten tulosten vuoksi kunnat eivät joutuneet ottamaan viime vuonna juurikaan uutta velkaa.

Lomautuksia oli Kuntaliiton mukaan viime vuonna ennätyksellisen paljon, mutta niitä pystyttiin myös perumaan valtion tukien avulla.

Tuet vähenevät tänä vuonna

Tänä vuonna kuntien kirstuihin ei enää juuri tule helppoa rahaa, vaikka kunnille on varattu koronatukia kuluvallekin vuodelle noin kaksi ja puoli miljardia euroa.

Tukea myönnetään pääasiassa valtionavustuksina, eikä valtionosuuksina kuten vuonna 2020. Valtionosuuksia jaetaan kunnille muun muassa asukasluvun ja kunnan ikärakenteen perusteella, eikä niitä ole korvamerkitty käytettäväksi tiettyihin menoihin.

Ero jakotavoissa on merkittävä, koska valtionavustuksia maksetaan vain toteutuneita kustannuksia vastaan. Viime vuonna tukea maksettiin riippumatta siitä, kuinka paljon koronapandemiasta oli koitunut kunnalle kuluja.

Viime vuotinen tukimuoto suosi kuntia, joissa koronatartuntoja oli hyvin vähän. Testausmenot olivat vähäisiä, joten tällaisten kuntien kassaan tukirahaa jäi tuhti potti.

Käänteinen tilanne pahiten koronakriisistä kärsineissä kunnissa taas tarkoitti sitä, että saadut tuet olivat pienempiä kuin menetykset, joita kriisistä koitui.

Kuntaliiton Karhunen toteaa, että isossa kuvassa koronatuet näyttävät tilinpäätösarvioiden perusteella jakautuneen kuitenkin melko tasaisesti.

– Isot kunnat, joissa koronatappiot olivat suuret, näyttävät selvinneen aika hyvin.

"Vain hengähdystauko"

Pitkällä aikavälillä kuntien talouskehitys näyttää yhä vaikealta.

- Se, mitä nyt näemme tilinpäätösarvioissa, on vain hengähdystauon tarjoava jäävuoren huippu. Kuntakentällä tiedostetaan hyvin, että koronaan liittyvät menopaineet ovat suuret, eikä lähivuosien tulokehitys tuo enää vastaavaa kasvua, toimitusjohtaja Karhunen sanoo.

Kuntien menopaneita lisää Karhusen mukaan muun muassa väestön ikääntyminen, verotuottojen pieneneminen ja sosiaali- ja terveysmenojen kasvu.

Rahanmenoa enteilevät myös investointitarpeet etenkin kiinteistöjen korjauksiin. Kasvukunnissa on Karhusen mukaan myös paljon rakennustarvetta.

Lue lisää:

Jättiyllätys: Porin kaupungille ennustettiin viime vuonna 50 miljoonan euron tappioita – lopputulos on lähes kuusi miljoonaa ylijäämää

Lahden kaupungin tuloksesta on tulossa harvinaisen hyvä – koronavuodelta 2020 lähes 40 miljoonan euron ylijäämä

Ennätyksellisen harva kunta suunnittelee veroprosentin nostoa – ensi syksynä tilanne voi olla aivan toinen

Aiheesta voi keskustella 11. helmikuuta klo 23:00 asti.

Lue seuraavaksi