1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sotilasmusiikki

Punaiset housut saivat naiset juoksemaan eliittisotilaiden perässä 100 vuotta sitten – rakuunoista jäi jäljelle soittokunta, jonka musiikki raikuu yhä

Rakuunasoittokunta ylläpitää maanpuolustustahtoa ja vanhoja perinteitä, mutta soittaa myös modernimpaa musiikkia. 

sotilasmusiikki
Rakuunasoittokunta harjoittelemassa Lappeenrannan maasotakoululla 4.2.2021. Musiikkimajuri Tomi Väisänen johtaa soittoa.
Puolet Rakuunasoittokunnasta harjoittelee Sankarimarssia Lappeenrannassa 4. helmikuuta. Koronarajoitusten vuoksi 34-henkinen soittokunta joutuu toimimaan vuoroissa. Video: Mikko Savolainen / Yle

Salissa on tuoleja, jokainen hyvän matkan päässä toisistaan. Niillä istuu reilu kymmenkunta soittajaa, jotka ovat pukeutuneet univormuihin.

Ensimmäinen kappale alkaa, mutta keskeytyy pian.

— Otetaan hiljempaa, yritetään saada enemmän melodiaa ja vähemmän voimaa, ohjeistaa kapellimestari ja musiikkimajuri Tomi Väisänen.

Rakuunasoittokunta harjoittelemassa Lappeenrannan maasotakoululla 4.2.2021.
Luurankotakki kuuluu Rakuunasoittokunnan muusikoiden esiintymisasuun. Nimitys tulee vaaleista koristeraidoista.Mikko Savolainen / Yle

Väisänen seisoo soittokunnan edessä korokkeella — tai jos tarkkoja ollaan, puolikkaan soittokunnan edessä. Koronarajoitusten vuoksi 34-henkinen Rakuunasoittokunta harjoittelee kahdessa osassa.

Soiton alkaessa unohtuu nopeasti, että paikalla on vain puolet porukasta. Musiikki kulkee pienessä tilassa kehon läpi ja tuntuu iholla.

Hohtavista torvisoittimista kuuluu komea ääni. Musiikki on juhlallista, mutta tunnelma vaikuttaa rennolta. Tauolla vitsaillaan.

Rakuunasoittokunta harjoittelee Haminassa 6. helmikuuta järjestettävää maasotakoulun valatilaisuutta varten. Koronan vuoksi omaiset pääsevät seuraamaan sotilasvalan vannomista vain verkon välityksellä, mutta soittokunta pitää huolen siitä, että tilaisuus on juhlallinen.

Valatilaisuus on vain yksi monista tämän vuoden tilaisuuksista, sillä tänä vuonna juhlitaan Rakuunasoittokunnan 100-vuotista historiaa.

Juuret pitkällä historiassa

Rakuunarykmentin soittokunnan ensimmäiset sävelet soitettiin Lappeenrannassa jo vuonna 1890. Autonomian aikaan soittokunta oli Suomen ainoa ratsastava soittokunta.

Helsinki, standarikulkue Senaatintorilla, tuomiokirkon edessä; paraatissa mm. luutnantti Lerche hevosellaan Morga. Kuva otettu 16.5.1926
Ratsuväen paraati Helsingissä vuonna tuhat 1926. Ratsuväkiprikaati oli perustettu Lappeenrantaan viisi vuotta aiemmin. Tuntematon / Ratsuväkimuseo / Lappeenrannan museot

Kun vuonna 1918 muodostettiin itsenäisen Suomen armeijaa, oli maassa kolme ratsuväkirykmenttiä ja jokaisella oli myös oma soittokuntansa.

Vuonna 1921 ratsuväkirykmentit yhdistyivät Lappeenrantaan perustetun Ratsuväkiprikaatin alle. Myös prikaatin esikuntaan perustettu soittokunta kokosi yhteen soittajia Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnasta sekä Hämeen Ratsurykmentin soittokunnasta.

Siitä katsotaan alkaneeksi myös nykyisin Rakuunasoittokuntana tunnetun ryhmän satavuotinen historia, joka huipentuu tänä vuonna monenlaisiin juhlavuoden tapahtumiin. Nykyinen soittokunta ei enää kulje ratsailla, mutta muita perinteitä ylläpidetään.

Rakuunasoittokunnan päällikkökapellimestari, musiikkimajuri Riku Huhtasalo.
Päällikkökapellimestari Riku Huhtasalo on johtanut Rakuunsoittokuntaa vuodesta 2013.Mikko Savolainen / Yle

Yksi juhlavuonna kuultavista kappaleista lienee selvä:

— Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa on yksi tärkeimpiä kappaleita, joita ratsuväkeen liittyy, musiikkimajuri Riku Huhtasalo kertoo.

Suomalainen ratsuväen marssi 30 sodassa kuuluu Rakuunasoittokunan perinteisiin esityksiin. Tällä kertaa sitä harjoiteltiin puolen soittokunnan kesken, sillä koronan vuoksi koko soittokunta ei voi harjoitella samaan aikaan.

Hurmahousujen aika

Ratsuväkiprikaati oli 1920- ja 1930-luvuilla suomalainen eliittiaselaji. Myös sen soittokunnan konsertit olivat hienoa kuultavaa. Soittokunta esiintyi luurankotakeissa ja punaisissa “hurmahousuissaan”. Asu on edelleen käytössä perinne- ja edustuspukuna konserteissa.

— Hurmahousujen nimitys tulee siitä, että naiset olivat tykästyneet punahousuisiin rakuunoihin. Toisaalta kateelliset nimittivät housuja myös marakattipöksyiksi, päällikkökapellimestari Riku Huhtasalo kertoo.

Leirikenttä, prikaatin hyökkäysharjoitus, viisi ratsua, rakuunoilla miekat pystyssä; Lappeenrannassa 1926.
Rakuunoiden hyökkäysharjoitus Lappeenrannassa vuonna 1926. Univormupukuiset rakuunat kuuluvat olennaisesti Lappeenrannan historiaan. E.G. Lehtinen/Ratsuväkimuseo

Alkujaan soittokunta oli kokoonpanoltaan vaskisoittimista muodostettu torvisoittokunta, joka oli soinniltaan trumpettivoittoinen. Samalla se erottui pehmeäsointisimmista jääkärisoittokunnista.

Rakuunasoittokunnan uusi kapellimestari, Kaartin soittokunnasta Lappeenrantaan vastikään siirtyneen musiikkimajurin Tomi Väisäsenmukaan soittokuntien musiikki on nykyisellään samantyylistä.

— Ehkä Kaartin soittokunta on suuntautunut vähän sinfonisempaan puhallinorkesterimusiikkiin, sillä siellä on isompi kokoonpano. Rakuunasoittokunnalla on taas hyvää osaamista viihteellisessä musiikissa ja seremonioissa, Väisänen sanoo.

Rakuunasoittokunta harjoittelemassa Lappeenrannan maasotakoululla 4.2.2021.
Perinneasuun kuuluvat punaiset "hurmahousut", saappaat ja kannukset.Mikko Savolainen / Yle

Viimeinen joka jäi jäljelle

Nykyisin Rakuunasoittokunnan tilat löytyvät Maasotakoululta Lappeenrannasta.

Maasotakoulu sijaitsee vain kivenheiton päässä Lappeenrannan vanhasta Rakuunamäen kasarmialueesta, jossa ratsuväkiprikaati sijaitsi.

Sotien jälkeen kasarmialueelle muutti myös kenttätykistörykmentti 3, joka nimettiin myöhemmin Karjalan Tykistörykmentiksi. 1980-luvulla tykistörykmentti siirtyi Vekaranjärvelle, missä nykyisin sijaitsee Karjalan prikaati.

Rakuunasoittokunta harjoittelemassa Lappeenrannan maasotakoululla 4.2.2021.
Rakuunasoittokunnan on tarkoitus esiintyä juhlavuoden kunniaksi konserttikiertueella ja kesätapahtumissa. Mikko Savolainen / Yle

Rakuunapataljoona lakkautettiin vuonna 1990. Maasotakoulun osaksi jäi rakuunaeskadroona, joka sinnitteli vuoteen 2016 asti.

Nyt vanhaa eliittiaselajin perinnettä kannattelee enää Rakuunasoittokunta.

Perinteiden ylläpitäminen

Rakuunasoittokuntaan kuuluu 34 ammattimuusikon koulutuksen saanutta soittajaa. Soittokunnassa kuullaan puhallinorkesterin soittimia, joihin kuuluvat huilu, oboe, klarinetti, saksofoni, trumpetti, käyrätorvi, pasuuna, baritonitorvi, tuuba ja lyömäsoittimia.

Sotilassoittokunnat vastaavat musiikista Puolustusvoimien tilaisuuksissa, esimerkiksi seremonioissa, seppeleen laskuissa ja sotilashautajaisissa. Sotilasmusiikin tehtävä on ylläpitää maanpuolustushenkeä. Lisäksi esiintymisiä on paljon esimerkiksi kouluissa ja veteraanitapahtumissa.

Ratsuväkiprikaatin soittokunta ryhmäkuvassa Lappeenrannassa; soittavat ulkona puistossa. Kuva 1920-luvulta.
Soittokunta 1920-luvulla Lappeenrannassa. Aikoinaan soittokunta myös ratsasti, mutta nykyisin torvet soivat vain maasta käsin. Valokuvaamo Saimaa/ Ratsuväkimuseo / Lappeenrannan museot

Viime kesänä Rakuunasoittokunta esiintyi monien palvelutalojen pihoissa.

— Olimme tietysti kaukana yleisöstä, mutta saimme todella hienon vastaanoton. Musiikin tärkeä tehtävä poikkeusolosuhteissa on tuoda iloa ihmisten elämään, päällikkökapellimestari Riku Huhtasalo sanoo.

Perinteiden ylläpitämisen lisäksi soittokunta elää myös vahvasti ajassa.

— Musiikki on sadassa vuodessa myös muuttunut. Aiemmin oli enemmän marssipainotteista musiikkia, mutta nyt soitamme kaikenlaisia kappaleita. Toki soittokunta on aiemminkin seurannut aikaansa, se on vain ollut eri aika, Huhtasalo jatkaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Rakuunasoittokunta soittaa perinteisen marssimusiikin lisäksi tarvittaessa mitä tahansa musiikkigenreä hevistä rap-musiikkiin.

— Esimerkiksi Puolustusvoimien kesäkiertueella soitamme hyvinkin kevyttä musiikkia, mutta kaikki musiikin lajit on taivuttava, päällikkökapellimestari Huhtasalo sanoo.

Rakuunasoittokunnan kapellimestarina musiikkimajuri Tomi Väisänen.
Kapellimestari Tomi Väisänen siirtyi Rakuunasoittokuntaan Kaartista tammikuun alussa. Mikko Savolainen / Yle

Juhlavuosi ja seuraavat 100 vuotta

Vuonna 2014 puolustusvoimauudistus laittoi myös soittokunnat uusiksi. 13 soittokunnan sijaan nykyisin toiminnassa on enää kuusi. Viisi soittokuntaa koostuu kantahenkilökunnasta ja kuudes varusmiehistä.

Vieläkö soittokunnilla on tulevaisuutta seuraavat sata vuotta?

— Uskon, että on. Aikojen saatossa kokoonpanot voivat muuttua ja voi tulla lisää sähköisiä soittimia. Toisaalta sekin on meidän vahvuutemme, että voimme soittaa missä tahansa ilman sähköä, Riku Huhtasalo sanoo.

Rakuunasoittokunta harjoittelemassa Lappeenrannan maasotakoululla 4.2.2021.
Koronatilanne on sotkenut jonkun verran juhlavuoden suunnitelmia. Niiden tilalle on kehitetty uusia keinoja näyttää esiintymisiä.Mikko Savolainen / Yle

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tälle vuodelle olisi suunnitelmia. Toiveissa on, ettei koronavirus sotke niistä ainakaan kaikkia.

Juhlavuonna ilmestyy historiikki, Jukka-Pekka Lehdon säveltämä tilausteos ja kesälle on suunnitteilla useita esiintymisiä, muun muassa sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoossa.

Syksyllä alkaa konserttikiertue, joka päättyy tietysti kaiken alkujuurille Lappeenrantaan. Myös keväälle oli suunnitteilla konsertteja, mutta niiden kohdalla on jouduttu miettimään uusia ilmaisukeinoja.

— Kevään konsertteja olemme joutuneet perumaan koronarajoitusten takia. Talvisodan päättymisen muistopäivän esiintymisestä tulee Youtube-video, jossa on mukana Seppo Hovi, Mari Palo ja Ville Rusanen, Huhtasalo kertoo.

Rakuunasoittokunnan Youtube-sivulle löydät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi