1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulisijat

Takkojen verkkainen uusimistahti vähäpäästöisiin voi vesittää hiukkasdirektiivin – tulisijat ovat kehittyneet tehokkaammiksi ja pienemmiksi

Suomessa poltetaan puuta aiempaa enemmän ja entistä vanhemmissa takoissa. Päästöjen kannalta tilanne on nurinkurinen.

Tapio Kylä-Heiko kokoaa takkaa Sinervän perheen asuntoon. Alina on Eeva-äitinsä sylissä. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

UUSIKAUPUNKI Eeva Sinervä seuraa innoissaan kotinsa remonttia.

Perhe osti tammikuussa 1960-luvulla rakennetun omakotitalon aivan Uudenkaupungin keskustan tuntumasta. Vanha avotakka saa väistyä uuden takan tieltä.

– Se oli iso ja siinä oli paljon teräviä kulmia. Ajateltiin tehdä lapsiturvallisempi, varaava ja energiatehokkaampi takka, perustelee viisihenkisen perheen äiti.

Joskus myöhemmin on Eeva Sinervän mukaan tarkoitus jättää jäähyväiset myös alakerran öljykattilalle.

Takkoja uusitaan verkkaisesti

Sinervän perhe ei ole ihan tyypillinen, sillä vanhoja ja tehottomia takkoja vaihdetaan uusiin toivottoman hitaasti.

Tulisijoja Uudessakaupungissa valmistavan Warma-uunit Oy:n toimitusjohtajan Vesa Salmisen mukaan suomalaiset polttavat puuta aiempaa enemmän, mutta yhä vanhemmissa tulisijoissa.

Sama havainto tehtiin myös Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (siirryt toiseen palveluun) eli HSY:n ja Työtehoseuran selvityksessä pari vuotta sitten.

Pienhiukkaset lisääntyvät varsinkin pakkasilla, kun taloja lämmitetään puilla vanhoissa takoissa. Uusikaupunki kuulaana talvipäivänä. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Innostus takanvaihtoon on hiipunut Salmisen arvion mukaan puunpolton haitoista käytävän syyttelevän keskustelun johdosta. Kun puun pienpolton haitat ovat jatkuvasti esillä, takkaremontti jää monelta tekemättä, vaikka juuri takan uusiminen olisi Salmisen mukaan ympäristöteko.

Ympäristöministeriön kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) vanhojen tehottomien takkojen ripeämpää uusimista pidetään hyvinkin tärkeänä toimena vähentää pienpolton hiukkaspäästöjä.

Puun pienpoltto on ministeriön mukaan suurin pienhiukkasten päästölähde Suomessa.

Noin puolet pienhiukkaspäästöistä johtuu puun pienpoltosta. Ministeriön mukaan eri tutkimuksissa on arvioitu, että altistuminen puun pienpolton hiukkasille aiheuttaa Suomessa noin 200 ennenaikaista kuolemaa.

Direktiivi antaa raja-arvot pienhiukkasille

Takkatehtailla on tämä vuosi aikaa trimmata tulisijamallinsa puhtaasti polttaviksi. Direktiivi puun pienpolton pienhiukkasista astuu voimaan vuoden 2022 alussa kaikissa EU-maissa.

Vesa Salminen ei pidä uusia raja-arvoja mörköinä. Tulisijojen kehitys on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana ripeää. Takkoja on tutkittu laboratorioissa, ja lukuisissa tutkimushankkeissa on löydetty keinoja puhtaammalle palamiselle.

Warma-Uunit Oy:n toimitusjohtajan Vesa Suomisen (oik.) mukaan hiukkaspäästöt jäävät vähiin, jos sytyttää pesän oikein ja kuivilla puilla nykyaikaisessa tulisijassa. Uutta takkaa on kokoamassa Tapio Kylä-Heiko. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Salmisen mukaan puhdas palaminen tarkoittaa samalla sitä, että puu palaa myös tehokkaasti.

Nykyaikainen takka tarvitsee lämmön tuottamiseen noin puolet vähemmän puuta kuin 80-luvun takka. Tämän takia nykyiset takat ovat selvästi edeltäjiään pienempiä.

Direktiivi koskee ensi vuoden alusta alkaen myytäviä uusia tehdasvalmisteisia tulisijoja. Perinteisesti muurattuja takkoja tai kiukaita direktiivi ei koske.

Puuliesille voi käydä huonosti

Itä-Suomen yliopiston kanssa tiiviisti tutkimusyhteistyötä tekevä Warma-Uunien Vesa Salminen tietää, mikä on puhtaan palamisen salaisuus.

Ei riitä, että puu palaa. Pitää huolehtia myös siitä, että puusta vapautuvat kaasut palavat tehokkaasti. Kaasupoltto onnistuu, kun palotilaan tulee oikeaan kohtaan riittävästi happea.

Kaasupoltto on tekijä, joka saattaa hävittää lähivuosina uudet puuliedet markkinoilta. Salmisen mukaan lieden palotila on malliltaan sellainen, että kaasupolttoa on ehkä mahdoton tai ainakin vaikea toteuttaa direktiivin raameissa.

Puuliesi hankitaan usein sen takia, että sillä saa keitettyä ruokaa sähkökatkojen ja muutenkin lämmityskauden aikana.

Oikein sytytetty pesä palaa paremmin ja puhtaammin

Jos uusi tulisija vähentää päästöt vähintään puoleen entisestään, voi polttoa parantaa myös oikealla sytytystavalla. (siirryt toiseen palveluun)

Puu palaa puhtaammin, kun liekit ovat vaaleita. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Kun puupinon sytyttää ylhäältä, palaminen on hallitumpaa ja palokaasut ehtivät palaa paremmin. Tulipesää ei myöskään saa täyttää yläreunaan asti, palamiselle täytyy jättää tilaa.

Vesa Salmisen mukaan puhdas palaminen näkyy pesässä siten, että liekit lepattavat rauhallisesti ja liekkien sävy on vaalea.

Polttopuut on hyvä tuoda sisälle kuivumaan pari päivää ennen polttoa. Myös puun oikea varastoiminen on tärkeää, opastaa energianeuvoja Liisa Harjula Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta.

– Klapit täytyy pitää kuivana sateelta ja lumelta. Jos ne ovat pihalla, täytyy ne peittää, mutta ei tiiviiseen muovipakettiin vaan siellä pitää ilma kiertää puiden ympärillä.

Hyvin tuulettuva puuliiteri on paras paikka varastoida polttopuuta talven varalle. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Varsinkin hiljattain uuteen kotiin muuttaneet nuoret kaipaavat usein opastusta pesän sytyttämisessä. Tähän tarpeeseen on pääkaupunkiseudulla ja Turussa alettu kouluttaa klapitrainereita (siirryt toiseen palveluun).

Tarkoituksena on valjastaa seudun nuohoajia klapitrainereiden tehtäviin. Tämä hanke on vasta aivan alkumetreillä, kertoo Liisa Harjula.

Vesa Salminen rohkaisee ihmisiä opettelemaan puun puhtaan polton, sillä varsinkin kovilla pakkasjaksoilla tulisijojen lämmittämisellä tasoitetaan sähkön kulutushuippua merkittävästi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 16.2.2021 kello 23:een asti.

Lue myös:

Klapiauto tuo puut ja ohjeet kotioville – yrittäjä: "Puhdas palaminen saadaan aikaan, kun sytyttää pienellä määrällä ja lisää sitten puuta"

Puun polton riskit ovat monelle vieläkin hämärän peitossa – pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin ja pääsevät jopa verenkiertoon