Kiinteistöliitto haistoi kartellin käryä isännöintialalla, kun laskuihin ilmestyi yllättäen erillisveloituksia – Kärsijöinä olleet tavalliset asukkaat

Näytön löytäminen vahingonkorvauskanteisiin olisi "haasteellista", Harri Hiltunen sanoo.

Väitetystä kartellista kärisisivät viime kädessä kiinteistöjen omistajat ja asukkaat. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset väittävät Isännöintiliiton ja kuuden isännöintialan yrityksen syyllistyneen valtakunnalliseen kartelliin, jonka tavoitteena on nostaa hintoja. Kärsijöinä olisivat olleet aivan tavalliset asunto-osakeyhtiöt – ja viime kädessä asukkaat.

Asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöosakeyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto on jo aiemmin haistanut palaneen käryä.

– Olemme seuranneet tutkintaa sen alusta lähtien, ja tänään julkistettu selvitys avaa joitakin piirteitä, joita olemme vuosien kuluessa havainneet, Kiinteistöliitton puheenjohtaja Harri Hiltunen sanoo.

– Siellä on ollut selkeä tahtotila nostaa liikevaihtotasoja ja käyttäytyä vähän eri tavalla, kuin mitä asiakas olisi halunnut palveluja ostaa.

Liitossa laitettiin merkille, että vuosien 2013–2017 aikana isännöintiyritysten laskutukseen ilmestyi suuri määrä niin kutsuttuja erillisveloituksia. Nämä erillisveloitukset olivat kartellitutkimuksessa erityisen huomion kohteena. KKV:n selvityksen mukaan isännöitsijät olivat sopineet niistä kielletyllä tavalla.

– Kuten selvityksessä tulee esiin, sillä haettiin kokonaislaskutuksen nostamista, Hiltunen arvioi.

Kiinteistöliitto on luovuttanut omien tutkimustensa tuloksia Kilpailu- ja kuluttajaviraston käyttöön. Varsinkin erillislaskutus on liiton näkemyksen mukaan nostanut hintoja ja tehnyt kilpailuttamisesta vaikeaa.

Millainen tunnelma asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksissa nyt on – onko tässä vahingonkorvausten paikka?

– Asia etenee nyt markkinaoikeuteen ja sen jälkeen tiedetään, peritäänkö näiltä yrityksiltä maksuja vai ei. Sen jälkeen on vielä jatkovalitusten mahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Hiltunen sanoo.

– Seuaava vaihe olisi miettiä, onko perusteita tehdä vahingonkorvauskanteita vuosilta 2013-2017. Asiakkaat joutuisivat kaivamaan myös näyttöä siitä, mikä se vahinko on ollut. Sen näyttäminen on oma haasteensa.

Asia on Hiltusen mukaan ajankohtainen todennäköisesti aikaisintaan muutaman vuoden päästä.

– Alalla on niitäkin isännöintiyrityksiä, joilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Maineen kannalta tämä on karhunpalvelus koko isännöintialalle, hän harmittelee.

Viranomaistutkinnan kohteena ollut Isännöintiliitto ja yhtiöt kiistävät KKV:n tulkinnan.

Isännöintiliitto: "Tulkinta oli virheellinen"

Siinä missä Kiinteistöliitto edustaa vahingon kärsijöitä, Isännöintiliitto on asianomainen.

Liitto vastasi KKV:n väitteisiin omalla tiedotustilaisuudellaan. Toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva aloitti tilaisuuden muistuttamalla, että kyseessä on vasta epäily ja vuoden 2017 jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia.

Strategiaa uudistetaan ja myös liiton johto ja hallitus ovat vaihtuneet.

Koro-Kanervan mukaan viraston loppupäätelmä on joka tapauksessa virheellinen.

– Isännöintiliiton tarkoituksena ei ole ollut vaikuttaa hintoihin – vaan laatukilpailun parantaminen, hän sanoo.

Koro–Kanerva myöntää, että liitto on laatinut tiedotteita, joissa puhutaan hinnoista. Hintoihin liittyvistä kysymyksistä on myös keskusteltu. Se on kuitenkin Koro-Kanervan mukaan ollut yleisluontoista, eikä tavoitteena ole ollut pyrkiä hinnankorotuksiin.

– Virasto on irrottanut asioita kontekstistaan ja se konteksti on ollut isompi kuin pelkkä hinta, hän sanoo.

Kilpailuviranomaiset ovat jo pidempään olleet huolissaan toimialayhdistysten piirissä tapahtuvasta virallisesta ja epävirallisesta keskustelusta.
Kodinkonehuoltojen Liitto (siirryt toiseen palveluun)sai aikanaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta seuraamusmaksun vuosina 1997–2003 tapahtuneesta hintayhteistyöstä. Sakkoja ovat saaneet myös Suomen Hiusyrittäjät (siirryt toiseen palveluun) ja viimeksi Leipuriliitto.

Päivitetty klo 13.35 Lisätty isännöintiliiton kommentit.