1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. susi

Sadat vapaaehtoiset metsästävät suden ulostetta – tavoitteena saada aiempaa tarkempia tietoja susien liikkeistä ja määrästä

Analysoitavaksi saatu jo 698 suden ulostenäytettä yli sadalta eri kerääjältä.

susi
Mies pitää suden tekemiä ulosteita kädessään.
Urpo Tolonen on yksi sadoista vapaaehtoisista, jotka keräävät suden ulostenäytteitä tutkijoille.Toni Pitkänen / Yle

Pielavetinen suurpetoyhdyshenkilö Urpo Tolonen, 72, on tottunut tunnistamaan eläinten jälkiä ja seuraamaan niitä.

Tällä kertaa Tolonen kulkee pari päivää vanhojen suden jälkien perässä. Jälkien seuraaminen poikkeaa tavanomaisesta, sillä Tolosen tavoitteena on löytää suden ulostetta.

– Metsästysrintamalla on tullut kokeiltua kaikenlaista, mutta tämä on aivan uutta, hän virnistää.

Kyseessä on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen koordinoima näytekeräys, jossa etsitään suden jätöksiä. Näytteitä keräävät sadat vapaaehtoiset, jotka ovat viime elokuusta alkaen liikkuneet maastossa muovipussin kanssa.

Mies seuraa sudenjälkiä suksillaan.
Suden ulosteita etsitään seuraamalla suden jälkiä. Toni Pitkänen / Yle

Hirvenkarvaa ja luunkappaleita

Kun suden ulosteeksi arveltu jätös löytyy, se pannaan pussiin, johon merkitään kaikki tarpeelliset tiedot ajasta, paikasta ja kerääjästä alkaen.

Urpo Tolonen näyttää käsissään kolmea pussia, joissa on Pohjois-Savon Pielavedeltä löytyneitä ulosteita.

– Näissä näkyy hirvenkarvaa ja luunkappaleita, mikä on tyypillistä suden ulosteelle.

Yhdessä pussissa oleva uloste on muita tummempaa. Tolosen mukaan kyse on siitä, että ulosteessa on verta.

– Se on yleensä merkki siitä, että susi on saanut tuoreen riistaeläimen, hän selittää.

Tolonen on itse silmin nähden innostunut ulosteiden keräämisestä.

– Näistä pystytään määrittelemään susiyksilö, ilmeisesti myös sukupuoli ja lajipuhtaus, hän kiittelee.

Mies mittaa sudenjälkeä puukollaan.
Suden kokoa voi hahmottaa arvioimalla sen jättämää jälkeä. Tämä jälki on kooltaan noin 12 x 8 senttiä.Toni Pitkänen / Yle

Osa näytteistä heikkolaatuisia

Ulostenäytteiden keräys on tuottanut tulosta, sillä kasassa on jo 698 näytettä 113 eri kerääjältä.

Luken tutkimusinsinöörin Antti Härkälän mukaan tulos on hyvä, kun sitä vertaa vuotta aiemmin saatuun 817 näytteeseen.

– Tasaisen vauhdin taulukolla mennään yli viime vuoden näytemäärästä.

Suden ulostenäytettä tutkitaan Turun yliopistossa
Suden jäiset ulostenäytteet tutkitaan Turun yliopistossa. DNA-analyysiin tarvitaan vain pieni hippu ulostetta.Päivi Leppänen / Yle

Eri puolilta maata löydetyt näytteet analysoidaan Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.

Tutkimuskoordinaattori Meri Lindqvistin mukaan ulostenäytteiden analysointi on monesti haasteellista, sillä näytteissä on melko vähän suden DNA:ta, ja lisäksi se on usein aika heikkolaatuista.

Lindqvist toivookin, että kerääjät huolehtivat ulostenäytteiden kylmäketjusta.

– Nimenomaan lämpö on se, joka heikentää DNA:n laatua näissä näytteissä. Pakkasnäytteitä toivotaan, hän hymyilee.

Turun yliopiston tutkimuskoordinaattori Meri Lindqvist
Meri Lindqvist toivoo vapaaehtoisilta kerääjiltä pakastettuja ulostenäytteitä.Päivi Leppänen / Yle

”Järjellä eikä tunteella”

Ulostenäytteistä saatuja DNA-tuloksia hyödynnetään susikannan seurannassa, johon aiemmin käytettiin seurantapantoja.

Nyt pannoitus on ollut jo toista vuotta tauolla, sillä Luke ei pannoita susia henkilökuntaansa kohdistuneen uhkailun takia. Luken mukaan susikeskustelu on kärjistynyt, eikä susien pannoittajien työhyvinvointia ja turvallisuutta voida taata.

DNA-tuloksia hyödynnetään myös Luken laatimassa suden kanta-arviossa, joka julkaistaan vuosittain kesällä. Osa metsästäjistä on aiemmin kyseenalaistanut nämä arviot, mutta DNA-analyysin myötä tulossa pitäisi olla riidatonta tietoa.

Urpo Tolonen toivoo, että DNA-näytteet voisivat osaltaan liennyttää metsästäjien ja Luonnonvarakeskuksen välejä.

– Suhtauduttaisiin tähän tilanteeseen järjellä eikä tunteella. Saisimme silloin parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Mies hiihtää järvenjäällä.
Urpo Tolonen toivoo, että DNA-näytekeräys parantaa metsästäjien ja Luonnonvarakeskuksen välejä. Toni Pitkänen / Yle

Lue lisää:

Susipartion toiminta sapettaa Ilomantsissa: asukkaat kantelivat oikeusasiamiehelle – poliisi hankkii haalarikamerat kiistojen ratkaisuksi

Susien kaatoluvista valittaa pieni joukko, joka ei itse asu alueella – ”Kukaan ei halua paskaa postilaatikkoon tai ketään haulikon kanssa ovelle”

Susipartio ratkoo konfliktia Tohmajärvellä – yhden suden kaato ajoi lapsiperheen pihalla pyörineen susilauman ainakin väliaikaisesti metsään

Susitutkijoihin kohdistuva uhkailu estää susien pannoitukset – Luonnonvarakeskus: työturvallisuutta ei voida taata

Lue seuraavaksi