1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lastensuojelu

Raskaus sai Elinan jättämään huumeet: kun tuki kotiin lopetettiin, seurasi romahdus – laskimme, kuinka kalliiksi se tuli

Osa asiantuntijoista ja kunnista on kyseenalaistanut, saavatko perheet tarpeeksi apua ajoissa ennen huostaanottoa.

Elina katsoo usein kännykältä huostaanotettujen lastensa kuvia. Kuvankäsittely: Jani Aarnio / Yle Kuva: Lukijan kuva

Tähän on tultu. Ihmisten hätää on vaikea kuulla, ellei sillä ole hintalappua. Inhimillistä kärsimystä ei voi korvata rahassa, mutta avulle voi laskea arvon.

Elinalla on siitä valitettavasti omakohtaista kokemusta. Elina on käyttänyt 16-vuotiaasta asti Subutexia, amfetamiinia, lääkkeitä ja alkoholia.

– Kaikkea, jolla saa aivot sekaisin, hän kuvaa kaunistelematta.

Elinan nimi on muutettu hänen ja hänen lastensa suojelemiseksi.

Kun esikoinen syntyi vuonna 2012, Elina oli ilman huumeita mutta ratkesi välillä juomaan. Lapsi huostaanotettiin 11 kuukauden ikäisenä.

– Siitä alkoi alamäki.

Elina alkoi käyttää taas aineita. Kuusi vuotta myöhemmin hän sai uuden mahdollisuuden äitinä, kun hän tuli uudelleen raskaaksi.

Tuki lopetettiin

Tällä kertaa Elina jätti kaverit ja kaiken tutun taakseen. Hän teki paljon töitä, että pääsi irti huumeista.

Aluksi Elina pärjäsi lapsen kanssa ihan hyvin. Kunnan perhetyö kävi alkuun viidesti, sitten neljästi ja kolmesti viikossa. Kerran viikossa lapsi oli hoidossa kaksi tuntia Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsenhoitajalla. Tampereen seudulla asuva Elina sai sitä varten kunnalta palvelusetelin.

Kahden vuoden jälkeen sanottiin, että nyt pitäisi jo pärjätä. Ensin loppui lastenhoito ja sitten väheni perhetyö.

– Lapsi on todella vilkas. Väsyin. Koti oli kaaoksessa. Tuli lastensuojeluilmoituksia ja lopulta se, mitä pelkäsin: huostaanotto.

Romahdus

Taija Humisto tietää Elinan tarinan hyvin. Kehitysvammaisten tukiliitossa työskentelevä Taija Humisto on projektipäällikkö Vahvistu vanhempana -hankkeessa, ja hän on auttanut Elinaa.

Elinalla on lievä kehitysvamma, mikä diagnosoitiin vasta 16-vuotiaana. Kaksi vuotta sitten hän sai kuulla ADHD:sta.

Kuva Elinan lapsen leluista silloin kun lapsi oli vielä kotona. Nyt Elina on vienyt lelut varastoon, koska ei kestä katsoa niitä. Kuva: Lukijan kuva

Yksinhuoltajana Elina kokee itse pärjänneensä kuitenkin ihan hyvin, kun sai apua lastenhoidossa ja esimerkiksi raha-asioissa.

Kun kunta ei enää maksanut lastenhoitoa, Elina ei päässyt enää iltaisin vertaistukiryhmään, josta oli ollut hänelle aiemmin suurta hyötyä.

Toisen huostaanoton jälkeen Elina romahti. Kotona oli ahdistavaa olla yksin ilman lasta. Lopulta Elina lähti kaupungille.

– Aloin käyttää taas huumeita sen jälkeen kun lapsi vietiin.

Kuukausien jälkeen hän pääsi kuntoutukseen, mutta sielläkin ahdisti.

– Koen, että vain kaverini ymmärtävät minua ja ovat oikeasti kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu. Heiltä saan tällä hetkellä tukea, mutta heidän kanssaan myös käytän päihteitä.

Hintalaput tuelle ennen ja jälkeen

Suomen lastensuojelumenot ovat 1,2 miljardia euroa. Lasten huostaanottojen määrä on 2000-luvulla kasvanut yli 12 000:sta lähes 19 000:een. Samassa ajassa kiireellisten sijoitusten määrä on nelinkertaistunut. Osa asiantuntijoista ja kunnista on kyseenalaistanut, saavatko perheet tarpeeksi apua ajoissa.

Esimerkiksi Lempäälässä Pirkanmaalla kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä väheni lähes puoleen viime vuonna. Viimeksi yhtä vähän kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli vuonna 2011. Myös huostaanottojen määrä laski kunnassa kahdeksasta neljään.

Lempäälässä lapsen, perheen ja työntekijän tukena on moniammatillinen tiimi, jonka ote on perheterapeuttinen. Perheille pyritään antamaan kotiin ajoissa apua.

Taija Humisto laski, paljonko Elinan saama tuki maksoi ennen ja jälkeen. Hän keräsi hinnat kyselyllä palveluntuottajille. Hinnat voivat vaihdella hieman kunnittain.

Kotiin saatu tuki:Kotiin saadun tuen lopettamisen jälkeen:
Perhetyö 70 e/h. Neljä tuntia viikossa = 1 120 e/kkLapsen sijoittaminen toiseen perheeseen noin 2 000 e/kk
Lastenhoitoapu MLL 9 e/h. Kaksi tuntia viikossa = 72 e/kkAikuisen päihdekuntoutus laitoksessa 220 e/pv = 6 200 e/kk
Lapsiperheiden kotipalvelu 30 e/h. Kahdeksan tuntia kuukaudessa = 240 e/kk
Yhteensä 1 432 e/kkYhteensä 8 200 e/kk
Lähde: Kehitysvammaisten tukiliitto, Lastensuojelun keskusliitto

Elinan saama tuki kotiin maksoi vajaat 1 500 euroa kuukaudessa, huostaanotto ja kuntoutus yli 8 200 euroa.

Yle tarkistutti laskelman Lastensuojelun Keskusliitolla. Kaikille eväät elämään -ohjelman hankepäällikkö Petri Paju vahvistaa, että hinnat ovat oikeaa tasoa. Lapsen sijoittaminen laitokseen maksaisi vielä enemmän.

– Laitossijoituksen hinta on karkeasti viisinkertainen, Paju sanoo.

Myös katkaisuhoito olisi kalliimpi yksityisellä.

Huostaanotto on Pajun mukaan kallista ja hölmöä, jos asia voitaisiin hoitaa toisin.

– Mutta hintansa arvoista, jos ei voida.

"Tuntui epäreilulta"

Tämä juttu ei ota kantaa siihen, olisiko Elinan lapset pitänyt huostaanottaa vai ei. Se on viranomaisten tehtävä.

Elina kokee itse, että juuri tuen loppuminen johti huostaanottoon.

– Tämä tuntui epäreilulta. Jos olisin saanut tukea, olisin pärjännyt lapsen kanssa, Elina sanoo.

Taija Humisto näki läheltä, kuinka Elina uupui vilkkaan kaksivuotiaan kanssa kunnan antaman tuen loppuessa.

– Kun tuki ei ole riittävää, se näkyy arjen kuormittumisena ja tilanteen vaikeutumisena, Humisto sanoo.

Elina sai apua päiväkoti-ikäisen lapsensa hoitoon pari tuntia viikossa iltaisin, mutta sitten apu lopetettiin. Kuva: Lukijan kuva

Lastensuojeluilmoitukset eivät tulleet Elinan ja häntä auttaneen järjestön mukaan huumeista, vaan äidin väsymisestä ja lapsenhoidosta.

Väliinputoajia riittää

Petri Pajun mukaan kukaan ei tilastoi, miten paljon Suomessa on Elinan kaltaisia tapauksia. Hän ja Taija Humisto ovat usein kuulleet vastaavasta. Ihminen voi olla eri palvelujen väliinputoaja. Joskus taas tukea ei ole tarjolla, vaikka haluja sen hankkimiseen olisi.

Humiston mukaan monien kehitysvammaisten ongelmien ajatellaan johtuvan pelkästään vammasta, vaikka taustalla voi olla lisäksi esimerkiksi mielenterveysongelmia. Toisaalta taas kunnan perhepalveluissa voi unohtua, että kehitysvammaisilla tuen tarve on pysyvä, eikä vamma mene ohitse.

Elinan tapauksessa ongelma on Pajun mukaan se, että tuki lopetettiin liian mekaanisesti miettimättä tarkkaan seurauksia. Apua pitäisi vähentää tai lisätä nykyistä joustavammin ja seurata, miten vanhempi pärjää.

– Inhimillisesti seuraukset ovat merkittävät ja niillä on taipumusta olla useamman kuin yhden sukupolven asia, Paju sanoo.

Perussääntönä Pajun mukaan pitäisi olla, että lapsen etu painaa kustannuksia enemmän. Seuraukset huostaanotolle eivät ole aina negatiiviset. Jos asiat onnistuvat, myös positiiviset seuraukset kantavat pitkään.

Noidankehästä vaikea päästä pois

Elina yrittää joka viikko todistaa sopivansa äidiksi. Hän käy viikoittain huumeseulassa, että saisi nähdä poikiaan. Jos huumeseula on puhdas, hän saa nähdä lapsia erikseen kahden tunnin ajan kerran kuukaudessa.

Tämä on niin harvoin, ettei Elina tahdo kestää ajatusta. Hän tarttuu huumeisiin, että kestää tilanteen. Jos hän tarttuu huumeisiin, hän ei saa nähdä lapsiaan ja tarvitsee lisää aineita ahdistukseen. Noidankehästä on vaikea päästä pois, koska ikävä omia lapsia kohtaan on niin kova.

– Tapaamisen jälkeen en pysty olla selvin päin, vaan poraan kaverille ja hän tulee Subutexin kanssa käymään.

Tästä syystä Elina ei ole välillä nähnyt lapsiaan pariin kuukauteen. Hän soittaa lapsille yleensä viikoittain.

– Esikoinen kysyy aina ensimmäisenä pikkuveljestä, Elina sanoo ja herkistyy.

Se tuntuu erityisen pahalta. Lapset eivät saa olla samassa paikassa, eivätkä näe toisiaan.

Elina on tehnyt oikeuteen valituksen asiasta. Hänen ensimmäinen haaveensa on, että lapset saisivat olla samassa paikassa sijaishoidossa.

Elina kutoi sukat lapsilleen. Kuva: Lukijan kuva

Haave päästä terapiaan

Toiseksi Elina haaveilee pääsystä kuntouttavaan hoitoon ja psykoterapiaan. Hän on kerran saanut itsensä vieroitettua pariksi vuodeksi huumeista, koska tuli raskaaksi. Hän tietää, että oikealla tuella hän voisi onnistua uudestaan.

– Hoitona on kuitenkin nyt tarjolla vain kahden viikon katkoja, eikä se riitä.

Hoitoa odotellessa Elina käy vertaistukiryhmissä, mistä on tullut hänelle toinen perhe. Siellä ei ole kuitenkaan lääkäriä, psykiatria tai psykologia auttamassa.

Elina tietää, että ilman kunnon hoitoa hänen haaveensa lasten saamisesta takaisin ei toteudu.

– Pääni on levällään, koska addiktio on tunne-elämän häiriö.

Hän kertoo yrittäneensä kolme vuotta päästä terapiaan.

– Minut itseni sijoitettiin 12-vuotiaana lastenkotiin. Trauma tästä on käsittelemättä.

Käsittelemättä on myös trauma esikoisen huostaanotosta ja nyt nuoremman sijoitus.

Joskus Elina miettii, miten hänellä menisi, jos hän olisi saanut nuorena apua.

Lue lisää:

Useat kunnat saivat huomautuksen lastensuojelun määräaikojen ylittymisestä – puutteellisia merkintöjä vuodesta toiseen

Jenna pääsi äitien päihdekuntoutukseen koronatilanteesta huolimatta, kaikilla ei käynyt yhtä hyvä tuuri – taustalla pula neuvola-ajoista ja rahasta

"Lastensuojelu on parhaita asioita, mitä minulle on tapahtunut", sanoo Elisa, 16 – Turussa kuntoutetaan nyt koko perhettä samassa pihapiirissä

Lastensuojelussa vain puolet tarvittavista työntekijöistä – lastensuojelun kriisissä tarvitaan ensin apua kuntiin, toteaa työryhmä

Asiantuntija kritisoi lastensuojelua: Huostaanottoja tehdään, koska muuta apua nuorille ei ole tarjolla

"Ilman lastensuojelua olisin luultavasti kuollut" – Onni Westlundia auttoi 22 sosiaalityöntekijää, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita

Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot vähenivät puoleen Lempäälässä