1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saimaannorppa

"Etsitään vaaleaa yksiötä Saimaalta, pikainen tarve!" –Saimaannorpan pesimäkausi lähestyy, tällaista paikkaa naaras hakee

Kuutit syntyvät helmi-maaliskuun vaihteessa lumikinokseen kaivettuun pesään.

saimaannorppa
Saimaannorpan poikaspesä, jossa näkyy kuutin kaivamia onkaloja.
Suojelubiologi Jouni Koskelan ottama harvinainen kuva saimaannorpan poikaspesästä. Pesässä näkyy kuutin kaivelemat onkalot. Kuva on otettu keväällä pesälaskennan aikaan, jolloin norpan pesintää ei ole häiritty. Jouni Koskela

Jos saimaannorppa tekisi asuntoilmoituksen, lukisi paikallislehdessä kutakuinkin näin:

Tupakoimaton yksinhuoltajaäiti etsii muutamaksi kuukaudeksi pientä vaaleaa yksiötä tai kaksiota Saimaalta, myös turve- tai muoviasunto on mahdollinen. Koko vähintään pari kuutiota. Lämmitystä ei tarvita, mutta Saimaa-näköala on ehdoton. Pikainen tarve, muutto mieluiten ennen helmikuun loppua.

Olen siisti, hiljainen ja luotettava vuokralainen, mukanani muuttaa vielä syntymätön kuutti.

Tykkään köllötellä kotonani enkä häiritse naapureita. Harrastan uimista ja sukeltamista ympärivuotisesti, joten asunnon lattiasta on pakko olla suora yhteys järveen.

Saimaa on alueena minulle ehdoton, sillä muualle minulla ei ole kulkumahdollisuutta. Asunnon tulisi sijaita mieluiten kalliorannalla saaressa, itä- tai pohjoisrannalla, mihin kevätaurinko ei niin pahasti porota.

Kaipaan rauhaa ympärilleni ja siitä on etua, jos aivan vieressä ei asuisi ketään.

Kodissa tulisi olla laajentamismahdollisuus, sillä kokemuksesta tiedän, että pian syntyvä kuutti alkaa nopeasti kaivata lisää elintilaa. Asunnon vieressä voisi hyvinkin olla muutamia metrejä tyhjää tilaa.

Mainittakoon myös, että tykkään olla incognito, eli asunnon tulisi olla mahdollisimman huomaamaton päällepäin.

Saimaannorpan pesintään sopiva runsasluminen luoto Saimaalla.
Tänä talvena jäätä ja lunta on tullut tarpeeksi suurelle osalle Saimaata, jotta norppa voi pesänsä tehdä ilman ihmisen apua. Tämä rantakinos on Savonlinnan edustalla Pihlajavedellä. Esa Huuhko / Yle

Lähes kaikki norpat tekevät pesän

Saimaannorpan asuntoilmoitus on ajankohtainen, sillä nyt viimeistään norpat etsivät sopivia pesäpaikkoja. Helmi-maaliskuun vaihteessa syntyville kuuteille lumisen pesän suoja on elintärkeä: norppaemo imettää kuuttia poikaspesän suojassa pari kuukautta, mieluiten pidempäänkin.

– Norppa rakentaa pesänsä jäälle tuiskuttaneeseen lumikinokseen. Optimaalinen koko pesälle on noin metrin leveyttä, pari metriä pituutta ja metri korkeutta, kertoo suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta.

Saimaannorpan poikaspesä.
Kevätaurinko sulattaa lopulta norpanpesän katon. Jäidenlähdön aikaan kuutti on tarpeeksi vahva itsenäistymään ja emo lopettaa imettämisen. Jouni Koskela

Tärkeää pesässä on, ettei sen katto romahda ennen aikojaan. Parasta pesämateriaalia onkin lauhan sään ja pakkasen vuorottelusta syntynyt kinostunut lumi, joka kestää kevätauringon porotusta.

– Itä-tai pohjoisrannalla olevat pesät kestävät ehjänä viikkoja pidempään, kuin jos pesä on rakennettu lounaisrannalle, Koskela sanoo.

Norpan pesä voi rakentua yhdestä yhtenäisestä tilasta tai kahdesta "kammarista" samassa kinoksessa. Molempiin huoneisiin on oma kulkuaukkonsa jäässä. Kuutti puolestaan laajentaa pesää kaivelemalla useiden metrien pituisia pikkuonkaloita lumeen.

Norppaemo varautuu pesän särkymiseen ja petojen, lähinnä kettujen, hyökkäyksiin rakentamalla useampia pesiä lähekkäin. Näitä pesiä kutsutaan vaihtopesiksi. Joskus pitkällä luodolla voi olla jopa neljän pesän "rivitalo".

– Kuutti pystyy sukeltamaan jo viikon parin ikäisenä. Emo johdattaa sen pesän lattiassa olevasta avannosta vaihtopesän turvaan kokiessaan uhkaa, Koskela sanoo.

Saimaannorpan poikanen kurkistaa lumisen luodon takaa.
Saimaannorppien pesälaskennat ovat käynnistyneet. Laskennoissa saadaan luotettavaa tietoa siitä, paljonko kuutteja on syntynyt. Jouni Koskela

Norppa viettää valtaosan elämästään sukelluksissa ja pystyy myös nukkumaan vedessä unisukelluksillaan. Harva tietää, että melkein kaikki norpat tekevät pesiä, myös urokset ja synnyttämättömät naaraat. Näitä pesiä kutsutaan makuupesiksi, joihin norpat nousevat usein yöaikaan lepäilemään.

– Kuutille pesän suoja on elintärkeä, mutta aikuiset norpat selviävät ilman pesääkin. Kaikki norpat kuitenkin rakastavat lunta ja tykkäävät kaivella sinne onkaloita, se on niille luontaista, Koskela kertoo.

Naarasnorppa ja kuutti hylkäävät pesänsä vasta keväällä jäidenlähdön jälkeen, jolloin emo vieroittaa kuutin imetyksestä.

Myös ihmisen tekemät pesät hyväksytään

Vaikka tänä talvena Saimaalta löytyy jäätä, lunta ja kinoksia, on saimaannorppa ollut pesintänsä kanssa ongelmissa viimeiset parikymmentä vuotta. Vuosituhannen alussa talvet alkoivat muuttua norpan pesinnän kannalta entistä epävarmemmiksi eikä kinostunutta lunta ole ollut riittävästi.

Viime talvi oli norpan näkökulmasta kaikkien aikojen huonoin. Pesintäluodoilla ei paikoitellen ollut edes jäätä.

Kevään pesälaskennoissa lumettoman talven seuraukset selvisivät, ainakin kuusi kuuttia joutui pedon suuhun ilman kinoksen turvaa.

Ihmiset ovat auttaneet norppaa kolaamalla apukinoksia vuodesta 2014. Itä-Suomen yliopistossa syntynyt kolausmenetelmä on vakiintunut osaksi suojelutyötä.

Joukko aktiiveja kolasi apukinoksia norppien pesämateriaaliksi Ruokolahdella, Saimaalla vuonna 2018.
Joukko aktiiveja kolasi apukinoksia norppien pesämateriaaliksi Ruokolahdella, Saimaalla vuonna 2018.Tommi Parkkinen / Yle

Vain yhtenä talvena näiden vuosien aikana ihmisen apua ei ole pesintään tarvittu. Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksessa varaudutaankin jo jäättömiin talviin norpan keinopesillä.

Keinopesät ovat itsestään kelluvia rakenteita, eli ne toimisivat myös sitten kun jäätä ei jossain vaiheessa enää ole. Itä-Suomen yliopistolla on kymmenkunta testiprotomallia, joilla testataan pesien rakenteita, materiaaleja ja sitä miten hylkeet ne hyväksyvät.

– Viime vuonna melkein kaikissa oli pesintä ja yksi poikanenkin keinopesään syntyi, sanoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta, joka johtaa norppatutkimusta Itä-Suomen yliopistossa.

Keinopesien sisään lapioidaan lunta, jotta norppa voi toteuttaa luontaista kaivamisentarvettaan.

Kolme ihmistä saimaannorpan keinopesän ympärillä. Ympärillä näkyy metsää ja lunta.
Itä-Suomen yliopistolla on rakenenttu kelluvia norpanpesiä turvelaatoista. Vuonna 2018 ensimmäinen kuutti syntyi tällaiseen pesään. Mervi Kunnasranta / UEF

Kunnasranta toivoo, ettei keinopesiä koskaan tarvita, mutta samaan hengenvetoon sanoo tilanteen näyttävän pahalta. Ilmastonmuutos ja sen mukana tulevat leudot talvet ovat erittäin uhanalaiselle saimaannorpalle iso uhka, johon täytyy varautua.

– Hylkeen saaminen "linnunpönttöön" ei ole ihan pikkuhomma, vaan siinä täytyy monta asiaa huomioida. Keinopesätutkimus tähtääkin tulevaisuuteen, pidemmälle kuin viisivuotiskaudet, Mervi Kunnasranta toteaa.

Lue seuraavaksi