1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. huoltovarmuus

Pohjalaisyritykset tekivät koronataisteluun kymmeniätuhansia suojatakkeja viikossa – sitten tilaukset pysähtyivät kuin seinään, sillä kotimainen ei pärjää kilpailutuksessa

Viimeiset erät tehtiin tammikuussa. Nyt tuotanto on ajettu alas.

huoltovarmuus
Tyhjä ompelulinjasto Lennolin tehtaalla Jalasjärvellä.
Lennolin ompelulinjasto on nyt tyhjä.Mirva Ekman / Yle

Kotimaisten suojatakkien valmistus koronapandemia-ajan tarpeisiin on seisahtunut täysin Etelä-Pohjanmaalla. Viimeiset tuotantoerät valmistuivat tammikuussa.

Poikkeusaikoina viime vuonna sairaanhoitopiirit pystyivät ostamaan suojatakkeja suoraan. Nyt kilpailutus hoituu Hansel-järjestelmän kautta.

– Kotimainen tuotanto ei pärjää kilpailutuksessa, jossa perusteluna on halvin hinta. Siellä pärjäävät tukkukauppa ja maahantuojat, sanoo Tellan toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth.

Kurikkalaisella Tellalla on ollut työssä enimmillään yksitoista sopimusvalmistajaa, joiden kaikkien osalta tuotanto on ajettu alas. Syyskaudella alihankkijoita oli kuusi, niiden kapasiteetti oli 30 000–40 000 suojatakkia viikossa.

Lue myös: Pohjalaisyritysten yhteistyö työllistää 120 työntekijää: lippalakit, huonekalut ja sisustustekstiilit vaihtuivat suojavaatteiksi sairaaloille

Määrän voisi Lönnrothin mukaan nostaa 80 000:een, mutta varastoon tuotetta ei kannata tehdä, eikä näköpiirissä ole kanavaa, jossa kotimaiset tuotteet menestyisivät. Vaikka kotimaisuuden painoarvoa on nostettu kriteereissä, hinta painaa enemmän.

Kokonaiskuva jää hänestä huomioimatta:

– Vaikka kotimaisen takin tuotantokustannukset ovat kovemmat, samalla syntyy työtä, verotuottoa, ostovoimaa ja huoltovarmuutta maan sisällä, sanoo Lönnroth.

Sopimusvalmistajat ovat sitoutuneita jatkamaan tuotantoa tarvittaessa, mutta odotusaikaa ei ole paljon.

– Yritykset rakentavat kalenterinsa täyteen jotain muuta ja osaaminen katoaa. On ollut hienoa olla mukana, mutta tuntuu surulliselta, ettei mitään jää jäljelle.

Jatkuvuutta olisi kaivattu

Jalasjärveläinen Lennol on yksi Tellan sopimusvalmistajista. Se palkkasi parikymmentä työntekijää lisää, mutta nyt heidän työsuhteensa ovat päättyneet.

Viimeiset erät yritys toimitti tammikuussa.

– Se seisahtui kuin seinään. Ihmiset jotka saatiin työllistää ovat joko lomautettuina vakitöistään tai taas työvoimatoimiston asiakkaina, sanoo Lennolin toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen.

Keväällä kun tuotanto aloitettiin, yrityksellä sattui olemaan varastossa tuotteisiin soveltuvaa kuitukangasta. Se oli onni, sillä rajat menivät kiinni ja sopivaa kangasta valmistettiin vain ulkomailla.

Kesällä Tella löysi kotimaassa valmistettavan kuitukankaan, josta sertifioitua tuotetta valmistettiin tammikuuhun saakka.

Myös Pystykoski-Sopanen ihmettelee linjan muutosta, sillä hallitusohjelmaankin on tehty kirjauksia suomalaisesta huoltovarmuudesta. Tuotteen hinnan rinnalla pitäisi ottaa huomioon valmistuksen työllistävä vaikutus kotimaassa.

Hän toivoo Lönnrothin tavoin, että toiminnassa olisi jatkuvuutta. Tuotanto voitaisiin saada uudestaankin pystyyn tarvittaessa.

– Se riippuu paljon yritysten tahtotilasta. Jos se on kovin epävarmaa, en tiedä kuinka moni yritys enää pystyy lähtemään mukaan. En tiedä, kuinka monta kertaa teollisuus lähtee tälleen, että ensin halutaan ja sitten taas hylätään.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi