1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rekrytointi ja työnhaku

Syrjintä on usein tiedostamatonta, vierasnimisiä tai eri ikäisiä ei palkata, koska ei osata – "Ikä on vain numero", sanoo eläkkeeltä töihin palannut

Työterveyslaitos laati 10 kohdan ohjeet monimuotoisuuden lisäämiseen rekrytoinnissa.

Rekrytointi ja työnhaku
Mies katsoo puhelinta ja padia vuoteessa.
Yli 55-vuotiaita pidetään ikääntyneinä ja he kokevat ikänsä vuoksi syrjintää työmarkkinoilla.Tiina Jutila / Yle

Kirjanpitäjä Merja Poutala, 64, jäi jo viime syyskuussa eläkkeelle.

Silti hän ei halunnut lopettaa työntekoa.

Poutala on työskennellyt 47 vuotta taloushallinnon eri tehtävissä, monissa eri yrityksissä. Hän ehti edetä toimistoharjoittelijasta pääkirjanpitäjäksi, ja hankki välillä tutkinnonkin.

– Olen työorientoitunut. Olin kolme kuukautta tekemättä mitään ja tunsin, että nyt olen jo levännyt. Totesin, että minulla on annettavaa, jos joku tarvitsee, Poutala sanoo.

Poutala päätti, että tekee henkilöstöpalvelun kautta erilaisia lyhyitä keikkoja. Näin hän voi valita työnsä.

Poutala sanoo innostuvansa uusista asioista. Ja koska puoliso ja moni ystäväkin on vielä työelämässä, työt tuovat mukavaa tekemistä.

Pandemian vuoksi Poutala tekee työnsä etänä. Haastattelukin tehtiin videopuhelulla. Poutala on Eilakaislan kautta kirjanpitäjänä Suomen Sokeri oy:ssä, kolmen kuukauden keikkatyöläisenä.

Ikä ei Poutalan työnantajille ole ollut ongelma.

Hän sanoo, että ei ole koskaan kokenut ikäsyrjintää. Toki hän on kuullut tapauksista.

– Ikä on vain numero. Kannattaa tutustua cv:hen ja henkilöön, eikä vetää punaista viivaa vain sen takia, että on syntynyt tietyllä vuosikymmenellä.

”Rekrytoijat usein aliarvioivat, miten paljon omat ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat”

Poutala on hyvä esimerkki siitä, miten asioiden pitäisi olla.

Kuitenkin ikääntyneiden työntekijöiden syrjintä on iso ongelma. Jo yli 55-vuotiaita pidetään “ikääntyneinä” ja he kokevat ikänsä vuoksi syrjintää työmarkkinoilla.

Eikä ikä ole ainoa syrjinnän syy.

Esimerkkejä on monia.

Suomessa esimerkiksi vaaditaan moniin tehtäviin täysin turhaan täydellistä suomen kieltä.

Myös vieraskieliseltä kuulostava nimi on tutkimusten mukaan usein jo este jopa työhaastatteluun pääsylle.

– Rekrytoijat usein aliarvioivat sen, miten paljon omat ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat arvioon työnhakijasta. Siksi toivomme, että monimuotoisuutta edistävät käytännöt yleistyvät työnhaussa, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom.

Työterveyslaitos julkaisi tänään 10 kohtaisen ohjeen yrityksille monimuotoisuuden edistämiseen. Sen voi lukea täällä. (siirryt toiseen palveluun)

Asiantuntijat ovat laatineet Työterveyslaitoksen hankkeessa kymmenen suositusta, jotka auttavat työpaikkoja kehittämään rekrytointiaan. Vinkkejä on muun muassa työpaikkailmoituksen suunnitteluun, rekrytointikanavien valintaan ja haastattelun toteuttamiseen niin, että niissä edistetään monimuotoisuutta. Myös anonyymia rekrytointia suositellaan kokeilemaan.

Henkilöstön monimuotoisuudella tai diversiteetillä tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta muun muassa, iän, sukupuolen, etnisten taustan, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen ja koulutustaustan osalta.

Useimmiten syrjintä on tahatonta ja tiedostamatonta, Bergbom muistuttaa.

Hän antaa esimerkin. Tutkimuksen mukaan jopa samat kirjaimet nimessä tai tutut kasvonpiirteet saattaa saada rekrytoijan puolueelliseksi ilman, että hän sitä itse tajuaa. Haastatteluun kutsutaan herkästi ihmisiä, jotka muistuttavat ominaisuuksiltaan rekrytoijaa.

Toisaalta jo se, että rekrytoijat ja esihenkilöt tiedostavat, millaiset ennakkoluulot ja asiat voivat vaikuttaa päätöksiin, tekee tutkitusti rekrytoinnista tasa-arvoisempaa.

– Ne jotka uskovat, että sukupuolisyrjintää ei työmarkkinoilla esiinny, tekevät enemmän sukupuolta syrjiviä päätöksiä, Bergbom sanoo.

Petra Tiirikainen, Eilakaisla
Usein ennakkoasenteet ja ajatusvinoumat ovat siellä taustalla vaikuttamassa, Tiirikainen sanoo.Antti Haanpää / Yle

Sekä yhteiskunta että yritykset menettävät, jos kaikki eivät ole työhaussa mukana

Suomen vanhimmassa henkilöstopalveluyrityksessä on huomattu, että monimuotoisuudesta on hyötyä. Eilakaisla on ottanut monimuotoisuuden yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen.

Taustalla ovat tasa-arvo ja vastuullisuus, mutta yhtä lailla kyse on koko työvoiman käyttöönotosta.

– Syrjintää tapahtuu sekä tietoisesti että tiedostamatta. Jos iso osa työntekijöistä ja työnhakijoista jää huomioimatta rekrytoinneissa ja on työttömänä, niin se on sekä yhteiskunnan että yritysten menetys, kasvumarkkinointipäällikkö Petra Tiirikainen sanoo.

Tiirikainen kertoo, että hekin ovat asiakkaidensa kanssa huomanneet, että ajatusvinoumia ja ennakkoasenteita ei aina tunnisteta. Siksi iso osaa työntekijöistä ei tajuta edes kutsua työhaastateluun.

– Sen vuoksi on tärkeää, että rekrytointia tehdään ammattimaisesti ja myös tiedostetaan sitä tiedostamatonta syrjintää, jota tapahtuu jatkuvasti. Usein ennakkoasenteet ja ajatusvinoumat ovat siellä taustalla vaikuttamassa, Tiirikainen sanoo.

Jo ennen Työterveyslaitoksen opasta Eilakaisla julkaisi oman oppaansa vastuulliseen rekrytointiin. (siirryt toiseen palveluun)

Monimuotoisuutta lisätäkseen Eilakaisla on luonut anonyymin rekrytoinnin työkalun.

– Osaajagalleria tasa-arvoistaa kaikki hakijat, sillä mitään tunnistetietoja hakijoista ei näy asiakkaille siinä vaiheessa, kun he etsivät sopivia ammattilaisia tarpeisiinsa. Haku ja esittelypyyntö tehdään vain osaamisen, palkkatason ja sijainnin perusteella, Tiirikainen sanoo

Yle kirjoitti loppuvuodesta anonyymista rekrytoinnista, joka on yleistynyt etenkin kaupungeissa ja kunnissa. Jutun voi lukea tästä.

Monimuotoisuus parantaa kannattavuutta, mutta sitä pitää osata johtaa

Yrityksille monimuotoisuudesta on hyötyä. Tutkimukset kertovat, että monimuotoisuus parantaa kannattavuutta, Eilakaislan Tiirikainen sanoo.

Samaa toteaa myös Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Barbara Bergbom. Kyse on isosta asiasta:

– Tiedetään, että organisaation monimuotoisuus on yhteydessä organisaation luovuuteen ja innovaatiokykyyn, parantuneeseen asiakastyytyväisyyteen ja se näkyy myös viivan alla parempana taloudellisena kannattavuutena. Näistä on näyttöä, Bergbom toteaa.

Monimuotoisuus itsessään ei johda näihin hyötyihin: sitä pitää osata johtaa, Bergbom sanoo.

Barbara Bergbom
"Ne jotka uskovat, että sukupuolisyrjintää ei työmarkkinoilla esiinny, tekevät enemmän sukupuolta syrjiviä päätöksiä", sanpp Työterveyslaitoksen Barbara Bergbom.Antti Haanpää / Yle

“Maahanmuuttajanaiset ovat koulutettuja”

Työterveyslaitoksen Barbara Begbom nostaa esiin esimerkkinä maahanmuuttajanaiset. Heidän koulutustasostaan on hänen mukaansa paljon turhia ennakkoluuloja.

– Toisin kuin yleisesti luullaan, Suomessa maahanmuuttaneiden joukossa on erittäin korkeasti koulutettuja, ja jos katsotaan maahan muuttaneita naisia, niin heidän joukossaan on erityisen paljon korkeasti koulutettuja. Joidenkin tilastojen mukaan jopa enemmän kuin Suomessa syntyneiden naisten joukossa, Bergbom sanoo.

Kuitenkin maahanmuuttaneiden naisten työllisyys on maahanmuuttaneiden miesten työllisyyttäkin heikompaa. He myös työskentelevät työtä saadessaan koulutusta vastaamattomissa tehtävissä.

Ajatus ei ole uusi.

Alkuviikosta Evan ekonomisti Sanna Kurronen julkaisi analyysin, jonka mukaan esimerkiksi maahanmuuttajanaisten alhainen työllisyysaste on ongelma, jolla on kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia koko yhteiskunnalle. (siirryt toiseen palveluun)

Maahanmuuttajanaisten heikko työllisyys heikentää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja rapauttaa julkisen talouden kantokykyä. Mikä pahinta, heikko työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin myös heidän lapsilleen, Kurronen kirjoitti.

– Me menetetään tällä hetkellä valtavasti arvokasta osaamispotentiaalia. Maahanmuuttajanaiset työllistyvät koulutustaan ja osaamistaan huonommin, Bergbom sanoo.

Lue seuraavaksi