1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Näin keskustelu EU-elvytysrahoista kärjistyy: perussuomalaiset väittää liittovaltiojuoneksi, kokoomus horjuu ja hallitus puolustautuu

Kokoomuksen on vaikea sekä puolustaa että vastustaa elpymisrahastoa, kirjoittaa politiikantoimittaja Maria Stenroos.

Euroopan unioni
Jussi Halla-aho, Ville Tavio,  Harry Harkimo ja Sari Essayah eduskunnassa.
Eduskunnassa opposiotiopuolueista Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Liike nyt vastustavat EU:n elpymisrahastoa. Ne jättivät hallitukselle välikysymyksen. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

EU:n elvytyspakettikeskustelusta on tullut eduskunnassa toistuva ohjelmanumero. Siitä on puhuttu niin valiokunnissa, kyselytunneilla kuin varsinaisissa EU-keskusteluissa.

Puhuminen huipentuu maaliskuussa äänestykseen, jossa eduskunnan on tehtävä paketista ota tai jätä -päätös. Se ei voi vaikuttaa seitsemän vuoden rahoituskehyksen sisältöön, johon myös elpymisrahasto kuuluu.

Suurten oppositiopuolueiden ja hallituksen väitteet ovat hyvin poliittisia. Lopulta puolueiden on valittava, ovatko ne EU:n puolesta vai sitä vastaan.

Kokosimme keskeiset teesit, joilla eduskunnan oppositiopuolueet ja hallitus puolustavat tai vastustavat elpymisrahastoa.

1. Perussuomalaisten mielestä elpymisrahasto on liittovaltiohuijaus

Perussuomalaiset ovat heittäytyneet täysin poikittain hallituksen eteen. Puolueen mielestä elpymisrahasto on huono ja se on hylättävä, vaikka hallitus haluaa huijata Suomen siihen mukaan.

Ville Tavion (ps.) mukaan se on kaikkien aikojen huonoin diili.

Perussuomalaisten on helppo valita tulokulmansa, sillä edes sen kannattajat eivät todennäköisesti odota puolueen miettivän, miten EU-maiden talous saataisiin taas kasvamaan. Puolue laskee, että EU:n ja hallituksen haukkuminen kannattaa, erityisesti kuntavaalien alla.

 Jussi Halla-aho eduskunnan täysistunnossa.
Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä EU käyttää koronakriisiä hyväkseen, jotta se voi edistää liittovaltiokehitystä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Puolue antaa ymmärtää elvytyspaketin olevan liittovaltiojuoni. Jussi Halla-aho (ps.) sanoi tänään puolueen jättäessä välikysymyksen, että EU käyttää koronaa hyväkseen ja sitoo jäsenmaat yhteiseen velkaan. Liittovaltio kasvattaa omaa valtaansa jäsenmaiden kustannuksella.

Tämänpäiväisessä keskustelussa Jani Mäkelä (ps.) sanoi hallituksen “vedättävän” paketin eduskunnasta läpi. Mäkelän mukaan hallitus myös haluaa vaientaa keskustelun, vaikka asiasta onkin puhuttu jo kyselytunneilla, erillisissä eduskuntakeskusteluissa ja valiokunnissa.

Ottamalla yhteistä velkaa unioni rikkoo puolueen mielestä omia sääntöjään.

Puolue antaa myös ymmärtää, että paketin mukana hyväksytään nippu uusia veroja, joita EU alkaa kerätä. Todellisuudessa EU vasta suunnittelee yrityksiltä kerättäviä veroja, joilla EU-maiden jäsenmaksurasitusta pienennettäisiin. Verot eivät ole mukana rahoituspäätöksessä, josta eduskunta äänestää, vaan ne valmistellaan erikseen ja niistä päätetään mahdollisesti tulevina vuosina.

Rahoituskehys tuo mukanaan uuden “muovimaksun”, joka on ollut valmisteilla vuosia ja perustuu muovin kierrätysasteeseen. Suomessa muovi kiertää, joten maksu tulee Suomelle edulliseksi.

Puolueen mielestä Suomi sahaa itseään jalkaan elvyttäessään “kilpailijoitaan” eli muita eurooppalaisia maita, kuten Halla-aho sanoi tänään. Hän kuitenkin sanoi myös, että Suomen etu on, että koko Eurooppa elpyy.

2. Kokoomus ei voi vastustaa eikä kannattaa

Kokoomus joutuu taiteilemaan kantansa kanssa. Ollako pakettia vastaan vai ei?

Puolue ei liittynyt perussuomalaisten ja muun opposition välikysymykseen, mutta se harkitsee jättävänsä oman välikysymyksensä.

Kokoomus on omasta mielestään Suomen eurooppalaisin puolue. Se ei kuitenkaan tiedä, voiko se kannattaa pakettia, koska paketti on “huono ja huonosti perusteltu”, kuten Petteri Orpo (kok.) sanoi päivän keskustelussa.

Anne-Mari Virolainen puhuu eduskunnan täysistunnossa.
Anne-Mari (kok.) Virolaisen mielestä elvytyspaketin pitäisi kannustaa jäsenmaita vastaamaan omasta taloudenpidostaan. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kokoomusta kaihertaa, ettei hallitus neuvotellut “parempaa” pakettia.

– Elpymispaketti sotii vastuullista taloudenpitoa vastaan, joka on kokoomuksen DNA:ssa, Anne-Mari Virolainen (kok.) sanoi.

Kokoomuksen mielestä paremmassa paketissa ehtona olisi pitänyt olla, että maiden on lopulta vastattava omista veloistaan. Puheissa kokoomus tuntuu kaipaavan samantyyppisiä tiukkoja konsteja kuin talouskriisin aikaan.

Elvytysrahat olisi kokoomuksen mielestä jaettava tiukan ehdollisesti ja selkein kriteerein.

EU:n elvytyspaketissa tosin avustuksia ei jaeta mihin tahansa. Rahan käyttökohteet on perusteltava, suunniteltava ja aikataulutettava, ja niissä on oltava sekä investointeja että talouden rakenteita uudistavia hankkeita.

Kokoomus puhuu myös yritysten äänellä. Se sanoo, ettei veroaste saa nousta, kun EU kehittelee omia veroluonteisia maksujaan. Maksut kohdistuisivat yrityksiin. Toistaiseksi veroista ei kuitenkaan ole kuin suunnitelmia.

Kokoomus ei kerää lisää ääniä tukemalla hallituksen esityksiä. Mutta vastustamalla elvytyspakettia se voi menettää ääniä.

Vaikeuskerrointa lisää se, että elinkeinoelämä ja ekonomistit, jotka ovat perinteisesti kokoomuksen taustalla, kannattavat elvytyspakettia. Olisi melkoinen suunnanmuutos Suomen eurooppalaisimmalta puolueelta äänestää tätä päätöstä vastaan, jolla turvataan EU:n yhtenäisyyttä.

3. Hallituksen on puolustettava pakettia, oli se hyvä tai huono

EU:n suunnitelma ottaa 750 miljardin velka ja jakaa se avustuksina ja lainoina jäsenmaille, ei jätä hallitukselle vaihtoehtoja: sen on puolustettava pakettia, jota se on ollut neuvottelemassa.

Välttämättömyydesta tulee hyve. Antti Kurvinen (kesk.) tiivisti asian näin: "Jopa minä, eteläpohjalainen juntti, ymmärrän, että Suomen ja EU:n talous ovat yhtä".

Kaikki EU-maat olivat paketin puolesta, myös Suomi. Siihen päädyttiin, jotta EU pääsisi yhdessä ylös koronakriisistä. Paketti muuttui matkalla, eikä se korjaa pelkästään koronan jälkiä vaan tukien laskukaavoissa on muitakin tekijöitä.

Keskustelu sai tänään periaatteellisia ja poliittisia sävyjä. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) selitti oppositiolle EU:n perusideaa, jonka mukaan heikompia maita tuetaan jotta kaikki hyötyisivät.

Periaatetta on sikäli helppo puolustaa, että myös EU:n budjetti perustuu siihen, että kukin maa maksaa yhteistä pottia rahkeidensa mukaan ja rahanjaosta päätetään poliittisin perustein. Suomi on nettomaksaja niin budjetissa kuin elpymisrahastossa. Suomi ei ole koronasta pahiten kärsineitä maita, mikä vaikuttaa Suomelle varattujen tukien määrään. Asian ei pitäisi tulla oppositiolle yllätyksenä.

Hallituksen on puolustettava myös EU:n suunnittelemia veroluonteisia maksuja, vaikka ne ovatkin vasta luonnospapereissa. Hallituksen mukaan maksuilla ulkomaiset yritykset pannaan maksamaan osa EU:n budjetista. Kaavaillut hiilitullit, transaktiovero ja sisämarkkinajättien verottaminen tosin voisivat kohdistua myös eurooppalaisiin yrityksiin.

Verotus on arka paikka myös monille hallituspuolueiden jäsenille. He eivät halua maksuja kutsuttavan veroiksi, eikä EU:lle tule heidän mielestään verotusoikeutta, vaikka EU mahdollisesti kerääkin tulevaisuudessa veroluonteisia maksuja.

Hallitus sanoo myös, että yhteisen velan paketti on kertaluonteinen. Niin se onkin, mutta myös hallitus tietää, että kun konstia on kerran kokeiltu, joku voi ehdottaa sitä uudelleen.

Pakettiin liittyy yhä epävarmuuksia. Hallitus uskoo, että Suomi ratifioi paketin. Jos perustuslakivaliokunta kuitenkin päättäisi, että tähän tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö, tilanne saattaisi mennä tiukaksi.

Sekin on epävarmaa, miten tehokkaasti elvytysruiske toimii. Esimerkiksi Suomi on esittänyt komissiolle alustavia suunnitelmia, mihin se rahat käyttäisi. Komissio on kehottanut Suomea priorisoimaan, mihin raha pannaan, jotta sitä ei ripoteltaisi sinne tänne.

Sama tilanne on muissakin maissa: rahat on käytettävä EU:n kriteerien mukaan, ja silti on vaikea sanoa, elpyykö Eurooppa näillä rahoilla.

Lue myös:

Yle seurasi kiistelyä EU-elpymispaketista: Oppositio moitti huonosti neuvotelluksi, "Kenen pussiin te pelaatte", kysyi Tuppurainen perussuomalaisilta

Lue seuraavaksi