1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vertaistuki

Hannu Ylösen raitistuminen kesti 14 vuotta – Suomen ensimmäinen vastaanottotyön aloittanut kokemusasiantuntija on auttanut satoja alkoholisteja

Kokemusasiantuntijoita halutaan hyödyntää yhä enemmän julkisessa terveydenhuollossa.

vertaistuki
Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen.
Hannu Ylönen haluaa kertoa tarinansa auttaakseen muita. Samasta syystä hän taannoin lähti myös kokemusasiantuntijakoulutukseen ja pitämään vastaanottoa Korson terveysasemalle. – Olin itse saanut Vantaan päihdepalveluilta niin paljon apua omaan toipumiseen, että halusin antaa hyvän kiertää, sanoo helmikuussa eläkkeelle jäävä Ylönen.Hanna Terävä / Yle

1980-luvulla vantaalaisella Hannu Ylösellä meni lujaa. Työpäivien jälkeen arki-illat kuluivat oluttuoppien äärellä ravintoloissa ja perjantait ja lauantait niin ikään alkoholin parissa. Sunnuntaisin krapulaa paranneltiin sillä, millä se oli tullutkin.

Maanantaiaamuisin työsalkkuun sujahti usein pullo mukaan, jos ei olotila ollut vielä ehtinyt viikonlopun jäljiltä normalisoitua. Työpäivän aikanakin Ylönen saattoi käväistä parilla oluella.

80-luvun lopulla Ylönen sai ensimmäisen kerran vihiä ongelmastaan, kun hänet ohjattiin työpaikaltaan Tikkurilan A-klinikalle. Siellä Ylönen meni mukaan vertaistukiryhmään, jossa hän tapasi muitakin liikaa juovia ihmisiä.

Silloin hänellä ei kuitenkaan vielä ollut ymmärrystä tilanteensa vakavuudesta, saati halua lopettaa juomista.

– Vaikka ryhmässä puhuttiin järkeviä, annoin puheiden mennä vasemmasta korvasta sisään ja oikeasta ulos. Kävin ryhmässä vain siksi, että työpaikka olisi säilynyt, Ylönen muistelee.

Työpaikka ei säilynyt. Vuonna 1991 Ylönen irtisanottiin ja samalla hän menetti työsuhdeasuntonsa. Juominen karkasi lopullisesti käsistä.

Asunnottoman alkoholistin elämään mahtui monenlaisia vaaratilanteita. Hän muun muassa sammui 25 asteen pakkasessa Tikkurilan torille.

– Heräsin sairaalasta kelmujen alta. En muistanut mitään. Tyrmistyttävää, etten silloinkaan tajunnut, että kyse on kuolemanvakavasta sairaudesta nimeltä alkoholismi.

Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen katselee Keravanjokea Vantaalla.
Viinanhuuruisina vuosinaan Hannu Ylönen löysi itsensä usein istuskelemasta Keravanjoen varrelta Vantaan Tikkurilassa.Hanna Terävä / Yle

Vertaistukea sadoille päihdeongelmista kärsiville

Hannu Ylönen on eräänlainen uranuurtaja. Hän on koulutettu päihdetyön kokemusasiantuntija, joka alkoi ensimmäisenä Suomessa pitää säännöllistä matalan kynnyksen vastaanottoa osana kunnallisen terveydenhuollon päihdepalveluja.

Vastaanottotyötä on nyt takana kahdeksan ja puoli vuotta. Sinä aikana Ylönen on ehtinyt tavata yli 800 päihdeongelmista kärsivää asiakasta.

Kyselyiden perusteella Ylösen työstä on ollut ihmisille paljon hyötyä.

– Paljon olen kuullut sitä, että on mukavaa, kun voi jutella kahden kesken vertaisen kanssa. Kaikki eivät tykkää käydä ryhmissä, Ylönen kertoo.

Ylönen tarjoaa asiakkailleen ennen kaikkea vertaistukea, mutta kertoo heille myös päihdepalveluista ja ohjaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia eteenpäin. Hän tapaa asiakkaita keskimäärin 2–3 kertaa, tarvittaessa useamminkin.

– Ei se pari kolme tapaamiskertaa tilannetta ratkaise, mutta jos asiakas haluaa raitistua, olen sitounut tapaamaan häntä pidempäänkin.

Ylönen tietää omasta kokemuksestaan, ettei juomista pysty lopettamaan hetkessä.

Raitistuminen kesti 14 vuotta

Ylösen oma toipumisen tie alkoi vuonna 1994, kun hän lopulta hakeutui oma-aloitteisesti katkaisuhoitoon.

– Tuli vilpitön halu muuttaa elämäntapaa. Pidän sitä oman toipumiseni lähtölaukauksena, vaikka siitä meni viimeiseen viinaryyppyyn vielä 14 vuotta.

14 vuoden aikana Ylönen ehti käydä katkolla useita kertoja, ja olla pari vuotta raittiinakin.

– Sitten piti vielä tyhmänä kokeilla, voiko juoda niin kuin normaalit ihmiset. Ei voinut. Siitä tuli kuukauden ryyppyputki. Se oli karvas opetus siitä, että alkoholismi on loppuelämän kestävä riippuvuussairaus meikäläisen kohdalla.

Viimeisinä vuosina Ylösen alkoholinkäyttö koostui parin viikon ryyppyputkista, joita seurasivat parin kuukauden selvät jaksot.

Lopullinen motivaatio raitistumiselle syntyi alkoholipsykooseista, joiden aikana Ylönen kärsi unettomuudesta ja pahoista harhoista.

– Ne olivat pelottavia. Pelkäsin, että pääni pettää ja joudun pöpilään.

Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen istuu Vantaa A-Kilta ry:n terassilla helmikuussa 2021.
Hannu Ylönen istahti kuvattavaksi Vantaa A-Kilta ry:n Römperiksi kutsutun talon terassille. – Tätä terassia olen itsekin ollut krapulapäissäni kunnostamassa, Ylönen naurahtaa muistellessaan aikojaan kuntouttavassa työtoiminnassa.Hanna Terävä / Yle

Kokemusasiantuntijoita vastaanottotyössä yhä enemmän

Ylösen vastaanotto oli alunperin vantaalainen pilottihanke. Kokeiluna alkanut tehtävä on sittemmin muuttunut pysyväksi vakanssiksi.

Vuosien varrella kokemusasiantuntijoiden vastaanottotoiminta on laajentunut muuallekin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen mukaan vastaavankaltaisia vastaanottoja on tällä hetkellä lähes kymmenen eri puolilla Suomea.

Viimeisimpänä sairaanhoitajan toimi vaihdettiin päihdetyön kokemusasiantuntijan toimeksi Lappeenrannassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissa viime vuoden marraskuussa.

Kokemusasiantuntijoilla voi olla omakohtaista kokemusta myös vaikkapa mielenterveysongelmista, somaattisesta sairaudesta tai vammasta. Esimerkiksi Espoossa aikuissosiaalityön tiimissä työskentelee kokemusasiantuntija, joka auttaa talousvaikeuksien ja velkakierteiden kanssa painivia ihmisiä.

Yleisimmin kokemusasiantuntijoita näkee yksittäisissä keikkatöissä, pitämässä esimerkiksi luentoja tai auttamassa vertaistukiryhmissä ja erilaisissa palveluiden kehittämishankkeissa, joita he tekevät joko vapaaehtoisena tai korvausta vastaan.

Myös Ylönen on ollut ahkerasti mukana kehittämässä ja ideoimassa palveluita.

Lisää kokemusasiantuntijoita tarvitaan

Ylönen on ollut mukana ideoimassa myös ensi viikolla avautuvaa vantaalaista kokemusasiantuntijapankkia.

Pankki on osa KAP Vantaa -hanketta (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoitus on kouluttaa ensi vuoden loppuun mennessä 60 kokemusasiantuntijaa.

Ensimmäisen koulutuksen on nyt käynyt 15 kokemusasiantuntijaa ja osa heistä on saanut pankin kautta jo ennakkotyötilauksia.

Hankkeen tavoite on koulutettujen kokemusasiantuntijoiden parempi välittäminen julkiselle sektorille.

Hankepäällikkö Raisa Saraniemen mukaan julkisella sektorilla on halu hyödyntää erilaisia asiakasosallisuuden muotoja, kuten esimerkiksi kokemusasiantuntijoita, mutta kunnollisten rakenteiden puuttuminen on ollut monesti esteenä.

– Sopimusasiat, palkkiot ja vakuutusasiat ovat epäselviä. Kokemusasiantuntijoilla ei ole työehtosopimusta eikä ammattiliittoa taustalla. Kentän toiminta on edelleen melko sekavaa, Saraniemi kuvailee.

Ammattilaiset pelkäävät, että mikä ihmeen kokemusasiantuntija tulee viemään heidän työnsä tai kertomaan, miten asiakkaita kohdataan.

Tanja Hirschovits-Gerz, THL

Asenteissa vielä parantamisen varaa

Toinen ongelma rakenteiden lisäksi on raha.

– Me voimme suunnitella hienoja asioita ja puhua, miten tärkeää asiakasosallisuuden hyödyntäminen on palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa, mutta jos meillä ei budjetoida siihen, niin eihän se tule toteutumaan, Saraniemi sanoo.

Saraniemen mukaan ei voida olettaa, että kokemusasiantuntijakoulutuksen saaneet ihmiset tekisivät vaativia kehittämistöitä ilmaiseksi.

Itsekin vuosia kokemusasiantuntijoiden kanssa työskennelleen Saraniemen mukaan on äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rinnalla on ihmisiä, joilla on oma kokemus.

– Asiakkailla on usein viranomaispelkoa. Luottamus rakentuu nopeammin, kun työssä on ihminen, jolla on samankaltaisia kokemuksia kuin asiakkaalla. Se myös lisää asiakkaiden luottamusta palveluihin, kun niitä on ollut kehittämässä kokemusasiantuntijat eli asiakkaina itsekin olleet tai olevat ihmiset.

THL:n projektipäällikkö Tanja Hirschovits-Gerzin mukaan rakenteiden ja rahakysymyksen lisäksi myös asenteissa olisi vielä parantamisen varaa.

– On ollut myös sitä, että ammattilaiset pelkäävät, että mikä ihmeen kokemusasiantuntija tulee viemään heidän työnsä tai kertomaan, miten asiakkaita kohdataan, kun se on vahvasti heidän ammattiosaamistaan. Onneksi ammatillisen ja kokemustiedon yhteensovittaminen on pikkuhiljaa vahvistunut, sillä kumpaakin tarvitaan.

Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen työhuoneessaan Korson terveysasemalla.
Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen koki, että hänet otettiin Korson terveysaseman ammattilaisten keskuudessa hyvin vastaan. – Turha kysellä kuka pystyy parhaiten auttamaan. Yhteistyössä toinen toistaan kunnioittaen asiakkaan parhaaksi toimitaan. Asiakas hyötyy sekä tutkitusta tiedosta että vertaistuesta, Ylönen toteaa omassa työhuoneessaan.Hanna Terävä / Yle

Vaikeista kokemuksista voi olla hyötyä

Hannu Ylönen oli ollut kolme vuotta raittiina, kun hän törmäsi Etelä-Suomessa uutena alkaneeseen kokemusasiantuntijakoulutukseen vuonna 2011. Vaikka Ylönen oli päättänyt, ettei enää koulun penkille istuisi, koulutus vaikutti juuri sopivalta hänen elämäntilanteeseensa.

Koulutuksen jälkeen tarjoutui vielä mahdollisuus aloittaa kokeilumielessä vastaanottotoiminta Korson terveysasemalla.

– Olin itse saanut Vantaan päihdepalveluilta niin paljon apua omaan toipumiseen, että halusin antaa hyvän kiertää, Ylönen sanoo.

63-vuotias Ylönen jää runsaan viikon kuluttua eläkkeelle tehtävästään. Elököitymistä juhlistetaan pienimuotoisten läksiäiskahvien merkeissä.

Ylönen on kiitollinen, että hänen työnsä jatkuu. Päihdetyö tulee jollain lailla olemaan osa myös hänen eläkepäiviään.

Vaikka Ylönen on potenut paljon häpeää ja syyllisyyttä menneisyydestään, hän haluaa avoimesti kertoa siitä auttaakseen muita. Aina on mahdollista toipua ja muuttaa elämäntapaa, hän muistuttaa.

Ja vaikeista kokemuksista voi olla hyötyäkin.

– Siitä olen tosi kiitollinen, että olen nähnyt elämästä monta eri puolta, vähän kurjempiakin puolia. Osaa arvostaa ja olla kiitollinen elämän hyvistä hetkistä.

Lue myös:

Kun antabus laitettiin, Kimmo Puhakainen merkkasi seuraavan ryyppyreissun kalenteriin – ei olisi kannattanut: "Aivan kuin asia olisi ollut sillä selvä"

Alkoholisti, maahanmuuttaja, raiskattu ja perheeseensä väsynyt – kokemusasiantuntija maksaa osaamisestaan kovan hinnan

Lue seuraavaksi