1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. julkiset hankinnat

Tekstiiliala hakee pysyvää jalansijaa suojatarvikemarkkinoilta kriisin jälkeenkin – keskustelua käydään nyt siitä, millainen kapasiteetti kotimaassa pitäisi ylläpitää

Korona-ajan kilpailutuksessa esimerkiksi suojatakkien kappalehinnoissa on ollut huikeitakin eroja.

Jalasjärvellä toimiva Lennol kasvatti työntekijämääränsä vajaasta 30:stä lähes 50:een vastatakseen osaltaan suojatakkien tarpeeseen. Nyt linjasto on hiljentynyt ja määräaikaisuudet loppuneet. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Korona-ajan akuuttiin suojatarvikepulaan vastannut kotimainen teollisuus on osin tipahtanut kyydistä, kun poikkeusaikoina voimassa ollut suorahankintaperuste päättyi ja varusteita hankitaan taas normaalin kilpailutuksen kautta.

Suomalaista tuotantoa tarvittiin, kun tuotteita ei saatu ulkomailta epidemian alkuvaiheen myllerryksessä. Nyt kriisi on selätetty, mutta uuteenkin voidaan ajautua.

Nyt onkin aloitettu markkinavuoropuhelu hankintoja tekevien ja kotimaisen tuotannon kesken siitä, millaiset markkinoiden pitäisi normaalitilanteessa olla, jotta tuotteiden saatavuus olisi turvattu mahdollisen uuden lockdownin aikanakin.

Tuotannon ylösajo tarvittaessa ei nimittäin välttämättä onnistu noin vain, sanoo toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski Suomen Tekstiili ja Muoti ry:stä.

– Ongelma on tunnistettu, mutta keskustelu on vasta alussa. Millaista kapasiteettia kotimaassa pitäisi ylläpitää ja miten se näkyisi hankintayksiköissä? Kokonaiskuvaa ollaan vasta ottamassa haltuun, sanoo Niinikoski.

Lue myös: Pohjalaisyritykset tekivät koronataisteluun kymmeniätuhansia suojatakkeja viikossa – sitten tilaukset pysähtyivät kuin seinään, sillä kotimainen ei pärjää kilpailutuksessa

Terveyskriiseihin varautumisen hankinnat ovat Suomessa uusi ilmiö, johon törmättiin rytinällä koronapandemian alkuvaiheessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Nyt alkanut työ tarkoittaa myös keskustelua sairaanhoitopiirien kanssa ja hankintakriteereihin vaikuttamista.

Niinikoski muistuttaa, että hankintayksikkö voi määritellä kriteerit tahtomallaan tavalla, ja hinta voi olla painoarvoltaan vaikka 10 prosenttia.

Toisaalta kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat hoitaa kilpailutuksen myös itse, turvautumatta esimerkiksi valtion hankintayksikkö Hanseliin.

Kotimaiset toimittajat merkittävästi mukana

Hanselin Suojavarusteet 2020–2022 -hankintajärjestelmä luotiin koska sellaista toivottiin, mutta sairaanhoitopiirit voivat yhä kilpailuttaa hankintoja itse tai yhteistyössä. Näin moni tekeekin, sanoo Hanselin toimitusjohtaja Anssi Pihkala.

– Mutta kilpailuttaa täytyy, ja se on julkisen rahankäytön kannalta hyvä asia, sanoo Pihkala.

Hanselin loppuvuodesta avautuneessa järjestelmässä hankintasopimuksia suojavarusteista on tehty jo 22 ja 14 on valmistelussa. Myös kotimaiset toimittajat ovat pärjänneet niissä Pihkalan mukaan "merkittävästi".

Hänellä ei ole tietoa siitä, paljonko esimerkiksi juuri suojatakkeja on hankittu ja ovatko kotimaiset tekijät päässeet niistä toimituksista osille.

Tässä yhteishankinnassa laadullisille perusteille voi määritellä maksimissaan 40 prosentin painoarvon, jolloin hinnan rooli on 60 prosenttia. Laatuperusteisiin voi liittää vaatimuksia toimitusajasta, ympäristötekijöistä ja käytettävyydestä.

Laadun painoarvo on Pihkalan mukaan hankinnassa suuri, mutta toisaalta hän muistuttaa, että pelkät prosentit eivät kerro koko kuvaa.

– Pelkällä hinnalla kilpailuttaminenkin voi taata laadun, sillä laadun voi myös edellyttää ehdottomana vaatimuksena.

Laki kieltää kotimaisen suosimisen, mutta toki lähellä toimivat yritykset voivat hyötyä, mikäli on perusteita vaatia esimerkiksi nopeita toimitusaikoja.

Erva-alueen yhteishankinnassa kotimaista ollut tarjolla vähän

Yhteisiin suojavarustehankintoihin on päädytty esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Sen täydennysostot hoituvat sairaanhoidon erityisvastuualueen eli erva-alueen yhteisessä dynaamisessa hankinnassa.

– Tällä hetkellä ei suorahankinnoille ole tarvetta, kun tuotteiden saatavuus on parantunut eikä enää ole äärimmäinen kiire, kuten viime keväänä. Nämä hankinnat ovat täydennysostoja niissä tapauksissa, joissa ei saada riittävää määrää sopimustoimittajilta, sanoo materiaalipäällikkö, toimintayksikön johtaja Helena Junna.

Erva-alueen yhteishankinnassa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pirkanmaa ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit. Hankinnan hoitaa pirkanmaalainen yhteishankinta- ja logistiikkayhtiö Tuomi Logistiikka.

Korona-aikana suojavarusteita on jouduttu hankkimaan useissa erissä, koska kysyntä on monikymmenkertaistunut normaalioloista eivätkä sopimustoimittajat ole pystyneet vastaamaan siihen.

Hinnoissa on ollut matkan varrella isoja vaihteluja: yhden suojatakin veroton kappalehinta on vaihdellut 0,5 euron ja 6 euron välillä. Hinnat ovat laskeneet keväästä lähtien, kun tarjonta on lisääntynyt.

Hiljentynyt ompelulinjasto jalasjärvisellä Lennolilla, Kuva: Mirva Ekman / Yle

Kotimaisia tuotteita on ollut tarjolla vain vähän. Tuoreimpaan, viime vuoden lopulla auki olleeseen kisaan tuli runsaat 10 tarjousta, eikä kukaan tarjonnut Suomessa valmistettuja tuotteita, sanoo Tuomi Logistiikan toimitusjohtaja Vesa Haapamäki.

Olennaisinta on, että tuote täyttää käyttötarkoituksen vaatimukset. Vähimmäisvaatimukset täyttäviä suojatakkeja myös koekäytettiin.

– Suojatakissa tärkeintä on, että se suojaa. Jos tuo vaatimus täyttyy, on vaikea tehdä päätös, mikä erottaa valmistuspaikan toisesta, sanoo Haapamäki.

Hinnan painoarvon laskeminen kokonaisuudessa on periaatteessa vaihtoehto, jolla voidaan yrittää kallistaa hankintaa kotimaiseen. Sijoittautumisvapauden periaatteen mukaan hankinnoissa ei kuitenkaan voi suosia – tai syrjiä – ketään kotipaikan perusteella.

– Suojavaatteita hankitaan siksi, että voidaan suojata henkilökuntaa. Tavoitteena on aikaansaada kilpailua ja siten käyttää julkisia varoja tehokkaasti, se on hankintojen logiikka. Tässä toiminnassa on lainsäätäjän antama kehikko, sanoo Haapamäki.

Suojatakkien osalta erva-alueen hankinta on toistaiseksi tehty eikä uutta kilpailutusta ole menossa.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 12.2.21 kello 23:een asti.