Virusmuunnos sai Kanadan sulkemaan rajansa – Atlantin provinssit tekivät sen jo aikoja sitten ja nauttivat lähes tavallisesta elämästä

Vaikka turismi romahti Atlantin kuplassa, sekä terveys että talous säilyivät paremmin kuin muualla.

Suomen ja Kanadan kansalainen Annika Rautiola pitää Kanadan koronaohjeita selkeämpinä kuin Suomen. Kuva: Adam Garbo

Annika Rautiola ei ole käynyt työpaikallaan kaupungin matkailuvirastossa viime maaliskuun jälkeen. Ruokakaupassa hän tohtii poiketa vain kerran kahdessa viikossa.

Rautiola asuu Kanadan pääkaupungissa Ottawassa. Pandemian oloissa se ei välttämättä ole Kanadan mukavin paikka.

Ottawassa on maskipakko julkisessa liikenteessä sekä kaikissa kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Maskeja on käytettävä myös asuinkerrostalojen yhteisissä tiloissa.

– En ole nähnyt kavereitani naamatusten lähes vuoteen. Minnekään ei voi matkustaa ja kaikki tapahtumat on peruttu, joten kyllä tämä alkaa käydä vähän tylsäksi, Rautiola kertoo puhelimitse kotoaan.

Toronton julkisessa liikenteessä on ollut maskipakko kesäkuusta lähtien. Kuva: Shawn Goldberg/SOPA Images/Shutterstock

Erikoisin rajoitus on se, että provinssien raja Rautiolan kodin lähellä on tuntunut aiempaa selvemmin rajalta. Rajatarkastuksia ei tosin tällä hetkellä ole.

Rautiola asuu kolmen kilometrin päässä Quebecin provinssista. Sinne sai ennen pandemiaa suihkia Ontarion provinssista mielin määrin, mutta nyt matkustamista provinssista toiseen kehotetaan välttämään.

Jos pakottavasta syystä joutuu poistumaan Ontariosta naapuriprovinssin puolelle, palatessa pitäisi pysyä kaksi viikkoa karanteenissa.

Kanadan liittovaltion osat ovat sulkeneet rajojaan, ja jokainen on määrännyt omista matkustusrajoituksistaan (siirryt toiseen palveluun).

Joka provinssilla on oma koronapolitiikkansa, eli käytännössä rajoitukset vaihtelevat paljon. Niinpä Kanadan eri osat ovat hankkineet vertailukelpoista kokemusta siitä, millä konsteilla epidemia saadaan kuriin – ja millä ei.

Matkustusrajoitusten tarkoituksena on ollut pysäyttää koronavirus, mutta se on onnistunut vain osittain.

Vaikka Rautiola ei saisi mennä Ontariosta Quebeciin, virus ei ole pysähtynyt rajalle. Tartunnat varsinkin Quebecissä ovat Kanadan korkeimpia.

Annika Rautiola on tehnyt pelkästään etätöitä pian jo vuoden ajan. Kuva: Adam Garbo

Kanadassa on myös alueita, joissa koronatilanne (siirryt toiseen palveluun) on täysin toisenlainen. Ne ovat lähes tukahduttaneet koronaviruksen leviämisen, ja niissä on päästy pandemiavuoden aikana palaamaan melkein normaaliin elämään.

Kun Rautiolan kotiprovinssissa Ontariossa on kahden viime viikon aikana löydetty 112 uutta koronatartuntaa 100 000 asukasta kohti, Nova Scotiassa uusia tartuntoja on ollut vain kaksi 100 000 asukasta kohti.

Tilanne on ollut hyvä myös kolmessa muussa Atlantin rannikon provinssissa, vaikka Newfoundlandissa on juuri paljastunut uusi tartuntaryväs.

– Täältä katsoen se vaikuttaa lintukodolta, kun siellä on niin vähän tapauksia, Rautiola sanoo.

Miten lintukoto on siinä onnistunut?

Neljä pientä provinssia Atlantin rannikolla muodosti viime kesänä oman matkustuskuplansa. Sen sisään pääsi vain kaksi viikkoa kestävän karanteenin kautta. Resepti on sama kuin vaikkapa Uudessa-Seelannissa.

Yhteisö tunnettiin nimellä Atlantin kupla (Atlantic Bubble). Siellä viranomaiset jäljittivät alueelleen levinneet koronatartunnat tehokkaasti, katkaisivat tartuntaketjut ja pitivät vahtia ulkorajoillaan, jotta uusia tartuntoja ei pääsisi alueelle.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Alueeseen kuuluivat New Brunswick, Prinssi Edwardin saari, Nova Scotia sekä Newfoundland ja Labrador. Niiden välillä asukkaat saivat liikkua vapaasti.

Täysin se ei onnistunut, ja pandemian toisen aallon myötä kupla lopetettiin virallisesti marraskuun lopussa.

Käytännössä yksi kupla vain jakautui neljäksi pienemmäksi kuplaksi. Näin ne ovat edelleen pystyneet pitämään koronatartuntojen määrät matalina.

Jos tilanne kohentuu, voidaan neljän provinssin matkustuskupla muodostaa uudelleen (siirryt toiseen palveluun).

Torontossa maskin käyttö on pakollista myös asuinkerrostalojen auloissa ja porraskäytävissä. Kuva: Adam Garbo

Atlantin rannikon provinssit vartioivat rajojaan, mutta niiden sisällä rajoituksia on vähemmän kuin muualla Kanadassa (siirryt toiseen palveluun). Perhejuhlia pidetään vapaasti, koulut toimivat normaalisti, ravintoloiden aukioloa ei suitsita eikä sairaaloissa ole juurikaan koronapotilaita.

Poikkeustilasta muistuttavat lähinnä maskit ja turvavälit. Kaupoissa ja ravintoloissa saa olla normaalia vähemmän asiakkaita kerrallaan.

Meille tämä vuosi ei ole ollut traumaattinen.

Jim Beahm, yrittäjä

Rannikkoseudulle tärkeä turismi muualta Kanadasta on romahtanut, eikä ulkomaalaisia turisteja ole päästetty koko Kanadaan pandemian aikana lainkaan.

Siitä huolimatta Atlantin kuplan provinssien talous (siirryt toiseen palveluun) on selvinnyt keskimäärin paremmin kuin Kanadan muut osat.

Kuplan sisällä Newfoundlandissa mökkejä vuokraava Jim Beahm pitää itseään onnekkaana. Hän sattuu asumaan koko Amerikan mantereen siinä ainoassa kolkassa, joka on onnistunut pitämään koronatartunnat lähellä nollaa.

– Meille tämä vuosi ei ole ollut traumaattinen, Beahm kertoo puhelimitse.

Oikeastaan päinvastoin: mökkikylä on menestynyt loistavasti. Beahmin mukaan viime kesä oli mökinvuokraajalle yksi kaikkien aikojen parhaista.

Ochre Pit -lahdelta avautuva maisema aavalle ulapalle ja aallonmurtajan suojaamaan kalasatamaan on vedonnut myös paikallisiin. Pohjoisen asukkaat Atlantin molemmin puolin näyttävät viihtyvän pandemiavuonna mökeillä.

Jim Beahmin vuokramökkiyrityksellä on mennyt pandemiavuonna paremmin kuin aikoihin. Kuva: Jim Beahm

Newfoundlandin viranomaiset ovat kehottaneet asukkaita matkailemaan kotiprovinssissa paikatakseen ulkopuolisten turistien puutetta. Asukkaat ovat noudattaneet neuvoa ja ovat muutenkin kuluttaneet rahaa entiseen malliin.

Beahm kehuu viranomaisia kriisin hyvästä hoidosta. Hänen mukaansa Newfoundlandissa on tosin purnattu siitä, että kaupoissa ja julkisissa tiloissa on maskipakko silloinkin, kun koronatapauksia ei ole mailla eikä halmeilla.

– Jotkut ohjeet menivät ehkä hiukan överiksi, mutta ihmiset noudattivat niitä ja sen ansiosta tilanne on nyt hyvä, Beahm sanoo.

Newfoundland on harvaan asuttu provinssi, jossa ihmiset ovat Beahmin mukaan varovaisia ja velvollisuudentuntoisia. Kuulostaa kovin suomalaiselta.

Beahm on alun perin kotoisin Yhdysvalloista, jossa hänen äitinsä yhä asuu. Hän seuraa hämmästyneenä yhdysvaltalaisten uppiniskaista suhtautumista viranomaisten koronarajoituksiin.

– On uskomatonta, etteivät ihmiset noudata siellä ohjeita, Beahm sanoo.

Kanadassa liittovaltio on ottanut oppia Atlantin kuplasta rajoittamalla maahantuloa (siirryt toiseen palveluun).

Uudet virusmuunnokset, jotka sekä leviävät herkemmin että ovat ilmeisesti myös aiempaa tappavampia, halutaan pitää rajan takana mahdollisimman pitkään.

Kanadalaisten ja Kanadassa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten paluu kotiin on vaikeutunut. Jos koti ei ole Kanadassa, ei maahan edes pääse.

Yhdysvaltain ja Kanadan raja on kiinni tavallisilta matkailijoilta. Kuva: EPA-EFE/Andre Pichette

Ulkomaanlentoja on vähennetty, ja Kanadaan tulijoilta vaaditaan tuore negatiivinen testitulos. Sen lisäksi maahan saapuneet joutuvat uuteen pakolliseen koronatestiin ja kahden viikon karanteeniin.

Lähes 90 prosenttia kanadalaisista tukee uusia maahantulorajoituksia. Yhtä suuri osa kanadalaisista olisi valmis kieltämään ulkomaanmatkailun nyt kokonaan. Näin kertoo Léger-markkinatutkimusyhtiön (siirryt toiseen palveluun) kanadalaista mediaa varten tekemä kysely.

Saman tutkimuksen mukaan Atlantin kuplan alueella asukkaat ovat kaikkein tyytyväisimpiä oman provinssinsa koronaviruksen vastaisiin toimiin.

Kanadalaiset siis kannattavat viranomaisten koronatoimia selvimmin siellä, missä viruksen leviäminen on heti pandemian alussa yritetty estää mahdollisimman tehokkaasti.

Keskimäärin Kanadassa on ollut koronatartuntoja yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa.

Sekä Kanadassa että Suomessa ja muualla Euroopassa suurin osa viranomaisista on alusta lähtien pitänyt koronaepidemian tukahduttamista mahdottomana.

Siksi COVID-19-tautiin sairastuvien määrää on vain pyritty rajoittamaan sen verran, että terveydenhuolto ei romahda.

Kanadassa rokotustahti on ollut Yhdysvaltoja hitaampi. Kuva: AOP

Marraskuussa joukko kanadalaistutkijoita kuitenkin vetosi (siirryt toiseen palveluun), että hallituksen olisi pyrittävä koronaepidemian sammuttamiseen. Heidän mielestään epidemian haitat ovat liian suuret.

Rajuilla torjuntatoimilla sen sijaan voitaisiin myöhemmin päästä lähes normaaliin elämään. Onnistunutta esikuvaa ei tarvinnut hakea maailman toiselta laidalta Uudesta-Seelannista, vaan omalta rannikolta, Atlantin kuplan provinsseista.

Nollavaatimuksesta keskusteltiin (siirryt toiseen palveluun), mutta suuret provinssit eivät ole ainakaan toistaiseksi lähteneet tavoittelemaan epidemian sammuttamista.

On yritetty virheellisesti tasapainoilla talouden ja terveyden välillä eikä ole onnistuttu kummassakaan.

Ashleigh Tuite, epidemiologi

Vuodenvaihteessa laaja poikkitieteellinen tutkijaryhmä esitti oman Kanadan kilpi -suunnitelmansa (siirryt toiseen palveluun), jolla Kanada pääsisi kutistamaan uudet tartunnat lähelle nollatasoa.

Heidän mielestään yhteiskuntaa olisi suljettava niin paljon, että tartuntojen jäljitys ja tartunnan saaneiden eristäminen voidaan hoitaa tehokkaasti. Silloin epidemia hiipuisi.

Yksi ryhmän asiantuntijoista kehuukin Ylelle Atlantin kuplan provinsseja ja jakaa risuja muille.

– Muualla maassa on herätty hitaasti. Muualla on yritetty virheellisesti tasapainoilla talouden ja terveyden välillä eikä ole onnistuttu kummassakaan, sanoo Toronton yliopiston epidemiologian apulaisprofessori Ashleigh Tuite.

Epidemiologi Ashleigh Tuiten mukaan tiukka koronaviruksen leviämisen estäminen on parempi vaihtoehto sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta. Kuva: Nick Iwanyshyn, University of Toronto

Ryhmän mukaan epidemian tukahduttaminen olisi myös taloudellisesti huomattavasti nykylinjaa kannattavampi ratkaisu. Kurssinmuutos kannattaisi edelleen myös siellä, missä epidemia on äitynyt pahaksi.

Mietintöä esiteltiin hallitukselle ja viranomaisille. Miten ne reagoivat siihen?

Tuite sanoo, ettei tiedä. Vastauksena on ollut vain hiljaisuus.

Tuite uskoo, että syynä on rokotteiden antama toivo. Hän arvelee, etteivät poliitikot halua poiketa valitsemaltaan linjalta, koska rokotteiden antama suoja on jo näköpiirissä.

Suomen tapaan Kanada on sopinut, että koronarokotteita ostetaan paljon enemmän kuin maassa on rokotettavia. Kanadassa paljon tarkoittaa kuitenkin todella paljon.

38 miljoonan asukkaan maa on tilannut rokoteannoksia kymmenen kertaa enemmän (siirryt toiseen palveluun) kuin maassa on asukkaita. Koska useimmat rokotteet vaativat kaksi annosta, tilauksilla voisi rokottaa ainakin viisinkertaisen määrän ihmisiä.

Pääministeri Justin Trudeaun mukaan kaikki kanadalaiset, jotka haluavat rokotuksen, on rokotettu syyskuuhun mennessä. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Pääministeri Justin Trudeaun mukaan Kanada hankkii väkilukuun nähden enemmän rokotteita kuin yksikään toinen maa.

Kuitenkin sekä Suomessa että Kanadassa rokotukset ovat käynnistyneet paljon toivottua hitaammin. Kanadassa vauhdin odotetaan kiihtyvän, kun oma rokotetuotanto saadaan käyntiin.

Samalla Kanadan suurimmat provinssit ovat jo lieventämässä koronarajoituksiaan. Liittovaltion terveysviranomaiset varoittivat perjantaina (siirryt toiseen palveluun), että höllennykset johtavat epidemian rajuun laajenemiseen.

Virusmuunnosten yleistymistä odottava tutkija ei pidä Kanadan kehitystä hyvänä.

– Keväästä tulee hyvin vaikea, Ashleigh Tuite arvioi.

Lue lisää: