1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työvoimapula

Siivooja Raisa Rannan eläkeikä lähestyy ja tilanne on sama joka kolmannella kuntatyöntekijällä – tekijöiden saamiseen vaikuttaa yhä enemmän työpaikan ilmapiiri

Hyvä työyhteisö houkuttelee tekijöitä, mutta apua harvaanasutuille alueille voitaisiin saada myös Norjan mallista, jossa muuttajille tarjotaan verohuojennuksia ja syrjäseutulisää.

työvoimapula
Tervolan lukion siivooja Raisa Ranta
Siivooja Raisa Ranta ei ole vielä päättänyt jääkö hän eläkkeelle ensi vuonna, kun eläkeikä täyttyy.Juuso Stoor / Yle

Tervolan lukion siivooja Raisa Ranta kuuluu 46 prosenttiin kunnan työntekijöistä, joiden kunniaksi juodaan eläkkeellelähtökahvit lähivuosina.

Etelä-Lapissa sijaitsevassa Tervolassa on noin 3000 asukasta, joista 280 on kunnan palveluksessa.

Rannalla on vuoden verran aikaa mahdollisiin eläkepäiviin. Hän ei ole vielä pohtinut, tarkoittaako eläkeiän saavuttaminen työelämän jättämistä.

– Siihen on vielä niin pitkä aika, etten ole vielä koko asiaa vielä miettinyt.

Julkisen puolen työnantajien Työeläkevakuuttaja Kevan tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä 180 000 työntekijästä joka kolmas jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana.

Myös kolmannes valtion työntekijöistä eli 35 000 ihmistä eläköityy vuoteen 2030 mennessä.

Tervolan lukion siivooja Raisa Ranta luutuaa luokkahuoneen pulpettia
Puhtaanapidon lisäksi Rannan työnkuvaan kuuluu paljon muutakin, ja hänen mukaansa tehtävien monipuolisuus lisää työn mielekkyyttä.Juuso Stoor / Yle

Kunta-alalla haastavin tilanne on Pohjois- ja Itä-Suomessa, tällä hetkellä erityisesti Lapissa, jossa ennusteen mukaan lähes 39 prosenttia työntekijöistä siirtyy eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä.

Heidän tilalleen pitäisi löytää uutta väkeä.

Hyvä työyhteisö ja reilu työnantaja plussaa

Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoskan mukaan kuntien on työnantajana pystyttävä tarjoamaan aineettomia etuja, sillä kuntien kirstuista ei löydy rahaa rekrytointiongelmien ratkaisuun.

Taloushallintoon uutta työntekijää palkatessa Tervolan kunnan edustajat saivat huomata, että raha pelkästään ei ratkaise.

– Onneksi kova palkka ei ole se a ja o, vaan halutaan työyhteisöön, jossa on hyvä henki. Työnantajalla pitää olla myös hyvä työnantajakuva.

Raisa Rannan mukaan pienessä ja tiiviissä työyhteisössä hyvä työilmapiiri tiivistyy. Lisää mielekkyyttä tuo tehtävien monipuolisuus. Ammattinimikkeestä huolimatta Rannan työnkuva ei ole pelkkää paikkojen puhtaana pitoa.

– Minun vastuullani on muun muassa huolehtia, että koulun ovet ovat avoinna aamulla ja lukossa koulupäivän jälkeen. Olen myös oppilaiden apuna, jos nämä jotain tarvitsevat samoin kuin huolehdin, että opettajat pääsevät halutessaan hakemaan varastosta tarvitsemansa.

Tervolan lukiossa ja yläasteella englantia opettava Eila Tervo
Kieltenopettaja Eila Tervo on myös jäämässä eläkkeelle Tervolan kunnasta.Juuso Stoor / Yle

Tervolan lukiossa ja yläasteella englantia opettava Eila Tervo jakaa Rannan näkemyksen pienen työyhteisön hyvästä ilmapiiristä. Pienuus toisaalta tuo omat haasteensa.

– Ainoana englanninopettajana ei voi ongelmatilanteessa kääntyä kollegan puoleen.

Norjan mallista porkkanaa maaseutukuntien rekrytointiin?

Kunnanjohtaja Mika Simoska kertoo, että Tervolassa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan työelämässä myös työntekijän muut haasteet.

– Lapsiperheen vanhemmilla on omat toiveensa ja tarpeensa, samoin kuin kouluikäisten vanhemmilla. Vähän vanhemmilla työntekijöillä voi olla esimerkiksi omaishoidettavia. Hyvän työnantajan on pystyttävä vastaamaan kaikkeen tähän.

Vaikka raha ei ole yksinomainen ratkaisu syrjäseudun kuntien rekrytointihaasteisiin, näkee Simoska sen voivan olla osa ratkaisua.

Hänen mukaansa toimiva ratkaisu voisi olla ottaa käyttöön Norjan malli, jossa harvaanasutuille alueille muuttaville annetaan verohuojennuksia, helpotuksia opintolainojen takaisinmaksuun ja virkamiehille maksetaan syrjäseutulisää.

Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin mielestä Lapissa ja muilla harvaanasutuilla alueilla olisi ehdottomasti ainakin kokeiltava Norjan mallin kaltaisia porkkanoita.

– Kaikilla muilla arktisilla alueilla on käytössä erilaisia valtion tukemia houkuttimia, jotta voidaan turvata työvoiman saanti. Näkisin, että se on meilläkin välttämätöntä, jos halutaan säilyttää julkiset palvelut nykytasolla.

Suomalaiset eivät selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa

Ennusteissa kunta-alan eläkepommi on näkynyt jo pitkään. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo, että ainakin Lapin kunnissa asia on tiedostettu ja pulman ratkaisemiseksi haetaan jo aktiivisesti keinoja.

– Kolikon toinen puoli on tietysti se, että ei Lappi eikä Suomikaan ole työvoimapulan kanssa yksin. Kaikenlaisia työkaluja tarvitaan, myös maahanmuuttoa ja valtiollisia toimia, Riipi sanoo

Kuntatyönantajat KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivosen mielestä valtion pitäisi kiireesti käynnistää työperäisen maahanmuuton ohjelma, jonka avulla saataisiin työvoimaa onnistuneesti Suomeen ja erityisesti terveydenhuoltoon.

– Ilman työperäistä maahanmuuttoa me emme selviä tästä työvoimavajeesta mitenkään. Toistaiseksi valtiolla ei ole minkäänlaisia toimenpiteitä tähän, vaikka niiden perään on kyselty vuosikausia.

Sivonen sanoo, että maiden kesken pitäisi laatia selkeät sopimukset, joihin kirjattaisiin tarkoin rekrytointiin, koulutukseen, kotouttamiseen ja työllistämiseen liittyvät toimenpiteet niin lähtömaassa kuin Suomessakin.

Hoitoalan työvoimapula on pakottanut jo nyt yksityiset terveydenhuoltofirmat ja osin julkisetkin työnantajat värväämään hoitajia ulkomailta, esimerkiksi Filippiineiltä. Sivonen näkisi kuitenkin, että toiminnan pitäisi olla järjestelmällisempää, koska tarvetta työperusteiseen maahanmuuttoon on lähes koko Suomessa.

– Nyt jokainen touhuaa yksinään ja rekrytointi ulkomailta on työlupa- ja pätevöittämisprosesseineen kamalan vaikeata, työlästä ja kallista.

Lue myös:

Työn perässä satojen kilometrien päähän – Marko Saariaho ja kymmenet muut irtisanotut paperityöläiset palkattiin akkukemikaalitehtaalle Kainuuseen

Työn perässä muuttavalle suora tuloverokevennys ja opintolainan hyvitys – harvaan asuttujen alueiden positiivista syrjintää selvitetään

Lue seuraavaksi